Lähdekoodi sivulle Luokka:Mikkelin tori

<br />
<br />
<big>Erilaiset tehtävät sekä alakouluun että yläkouluun.</big>
<br />
<br />
<big>Alakoulu Torielämää 1800-luvulla (historia, äidinkieli, yrittäjyyskasvatus) myös yläkoululaiset voivat toteuttaa Torielämää-tehtävät.</big>
<br />
<br />
<big>Yläkoulu Tori 360 (historia, maantieto, kuvataide-arkkitehtuuri).</big>
<br />
<br />
== Opettajalle ==
Opettaja voi toteuttaa tehtäviä soveltaen. Hallitustori 360 toimii parhaiten siten, että opettajan
johdolla käydään etukäteen arkkitehtuurin tyylisuuntia ja keskustellaan rakennuskannan ajallisesta
kerrostuneisuudesta. Oppilaat jalkautetaan torille. Mukana heillä on tehtävämoniste, jonka toiselle
puolelle on monistettu Rakennustyylimoniste 1. Tehtävä voidaan tarkastaa paikan päällä tai luokassa
Googlen StreetViewiä apuna käyttäen. PowerPoint on tarkoitettu esim. kertaamiseen tai tyylisuuntien
tunnusmerkkien opiskeluun.
* Opettajan ohje ja tehtävien ratkaisut
* [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/c1/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-hallitustori-360.pdf Hallitustori 360] – tehtävämoniste
* Hallitustori 360 – powerpoint (luokkakertaukseen)
* [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/5/52/OPE-Mikkelin_tori-Torielamaa_1800-luvulla-1.pdf Torielämää 1800-luvulla] –tehtävämoniste
* [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/9/9f/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-pamaus.pdf Mikkelin pamaus] –tehtävämoniste
* Rakennustyylimonisteet [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/b/b6/OPE-Mikkeli-tori-360-Rakennustyylit-1.pdf '''1'''] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/cd/OPE-Mikkeli-tori-360-Rakennustyylit-2.pdf '''2''']
<br />
Tiedon äärelle:
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_panttivankidraama Mikkelin panttivankidraama]
<br />
<br />
Mikkelin tori (Lähde: Maakuntaliiton tietokanta)
<br />
<br />

== Kuvaus ==
Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan
asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. Hallitustorin,
Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin
1837 laatimaan asemakaavaan, jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu
vyöhykkeeksi kaupungin keskelle.
<br />
<br />
Hallitustorin länsilaidan mittainen lääninhallituksen rakennuskompleksi muodostuu
kaksikerroksisesta empirerakennuksesta, siihen 1890-luvulla liitetyistä kahdesta yksikerroksisesta
siipiosasta, kahdesta kulmarakennuksesta ja yhdyskäytävistä. C.L. Engelin suunnitteleman, 1843
valmistuneen lääninhallituksen perusrunko muistuttaa pohjaratkaisultaan kaksi vuotta aiemmin
valmistunutta, myös Engelin suunnittelemaa Hämeenlinnaan lääninhallitusta.
<br />
<br />
Lääninhallituksen pienet lisärakennukset on rakennettu arkistoa varten 1890-luvulla.
Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema
maanmittauskonttori vuodelta 1849. Sen vastaparina on samaa arkkitehtuuria edustava,
Rakennushallituksessa 1938 suunniteltu lisärakennus.
<br />
<br />
Torin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti Selim A. Lindqvistin
suunnittelema Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sodan pommitusten jälkeisissä
korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa funktionalismin kauden
liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 (Martti Välikangas) ja Osuuskauppa Suur-Savon
hotelli- ja liiketalo vuodelta 1940 (Arthur Elg).
<br />
<br />
Alkuperäisessä asemakaavassa torin ja Kirkkopuiston välisen korttelin läpi kulkeva kuja oli
reunustettu markkinakojuilla. Tätä rakennetta jatkaa korttelin sisään "pikkutorille" sijoitettu
matalien rakennusten ympäröimä linja-autoasema vuodelta 1934, joka on arkkitehti Martti
Välikankaan suunnittelema. Korttelin torin puoleiseen laitaan rakennetut linja-autoaseman
porttirakennukset vuodelta 1930 (Aarne Ekman) noudattavat Engelin asemakaavan ideaalia
antaen torille voimakkaan aksiaalisen ilmeen.
<br />
<br />
Entisen linja-autoaseman pohjoispuolella kaupunkitila jatkuu koivuin istutettuna Kirkkopuistona,
joka sijaitsee Savilahden kirkon vanhan hautausmaan paikalla. Puistossa on 1897 Mikkelissä
pidettyjä laulujuhlia varten rakennettu soittolava.
<br />
<br />
Kirkkopuiston vieressä on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä.
Monessa jaksossa 1840-luvulta lähtien rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa
monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun
alkupuolelta 1900-luvulle.
<br />
<br />
Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoa, myöhemmin Tuomiokirkkoa, ei rakennettu Engelin asemakaavan osoittamalle paikalle Kirkkopuistoon, vaan kaupungin ruutukaavan poikittaisakselin
muodostavan Hallituskadun päätteeksi. Päätytornillinen pitkäkirkko on peittämättömästä tiilestä rakennettu. Toria sivuavan Hallituskadun toisena päätteenä on rautatieasema.
<br />
<br />
Teksti luotu: 31.03.2005 mluostar Viimeinen muutos: 07.01.2010 spoutamo
<br />
<br />
== Historia ==
Saimaan rannalla sijaitsevan Mikkelin torin alue toimi sotaväen harjoituskenttänä vuosien 1721 ja
1809 välillä. Savon jalkaväkirykmentin ja Karjalan rakuunain arvostetut harjoituskokoukset
pidettiin useimmiten Mikkelin plaanilla ainakin 1721, 1725, 1735, 1737, 1767 ja 1770-luvulta
lähtien lyhyin väliajoin Ruotsin vallan loppuun asti. Plaanin keskus on nykyinen tori. Rykmentin
kokouksista muodostui tunnettuja ja arvostettuja sotataidon näytöksiä. Kuvaus harjoituksista
Väänäsen Savon Prikaatin hirstoriassa. Tori on siitä lähtien ollut merkittävä kokoontumis- ja
paraatipaikka.
<br />
<br />
Vuoden 1831 lääniuudistus vauhditti Mikkelin kaupungin perustamista, mistä oli tehty
ensimmäinen päätös jo 1827. Mikkeli valittiin Kymenkartanon läänin pohjoisosasta muodostetun
Mikkelin läänin pääkaupungiksi, kun aiempi hallintokeskus Heinola todettiin sijainniltaan
syrjäiseksi. Mikkelin kaupunki perustettiin 1838.
<br />
<br />
Kaupungin rakentamisen pohjana oli Intendentinkonttorin arkkitehti C.L. Engelin kaava vuodelta
1837. Asemakaavassa kaupungin keskustaa hallitsi julkisten rakennusten vyöhyke, jonka myös
lääninmaanmittauskonttorin päällikkö F.F. Gyldén oli esittänyt omassa kaavasuunnitelmassaan.
Keskustaan kaavoitettiin kaksi suurta aukiota, hallinto- ja kauppatori sekä kirkkotori. Näitä
yhdisti markkinakojuin reunustettu katu kaupunkikuvallisina päätteinään kirkko sekä hallintotorin
etelälaidan raatihuone. Julkisten toimintojen vyöhykkeeseen sijoitettiin Engelin suunnitelmassa
raatihuone, lääninhallintorakennus sekä maaherran residenssi, kirkko, koulutontti sekä
pohjoisimpana lääninsairaala. Torista muodostui Mikkelin hallitusaukio, kun lääninhallituksen
rakennus valmistui torin länsilaidalle 1843 C.L. Engelin suunnitelmin.
<br />
<br />
Lääninhallitusta reunustavat kulmarakennukset vuosilta 1849 ja 1938 yhdistettiin 1960-luvulla
betonirakenteisilla käytäväosilla lääninhallituksen taloon. Käytävät korvattiin lasilla 1993, jolloin
myös poistettiin lääninhallituksen torinpuoleiselle sivulle 1930-luvulla lisätty pääovi ja palautettiin
ikkuna alkuperäiselle paikalleen.
<br />
<br />
Kirkkopuiston paikalla sijaitsi Savilahden pitäjän kirkko ja hautausmaa vuodesta 1754 aina kirkon
paloon asti 1806. Uusi kirkko, Mikkelin maaseurakunnan kirkko, rakennettiin kirkonkylän
ulkopuolelle. Kirkkopuistoon istutettiin 1845-1851 kaikkiaan 168 koivua. Puistossa toteutettiin
restaurointi 2003-2004.
<br />
<br />
Arkkitehti C. L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu Mikkelin lääninsairaalan
rakennusryhmä valmistui 1843 Porrassalmenkadun (aiemmin Nikolainkadun) varrelle.
Rakennusryhmä käsitti päärakennuksen ja kaksi sivurakennusta sekä taloudenhoitajan
asuinrakennuksen. Sairaala-alueen rakentuminen jatkui 1880-luvun alkuvuosina, kun Yleisten
rakennusten ylihallituksessa suunniteltu puinen mielisairaiden vastaanottorakennus valmistui
Mannerheimintien varrelle. Lääninsairaalaa laajennettiin 1934 lääkintöhallituksen
rakennusosaston arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmin. Keskussairaalan perustamisen jälkeen
korttelin sairaalarakentaminen jatkui aiempaa suurimittakaavaisempana: laajennusosia valmistui
1960-luvulla, 1980-luvulla ja 2007.
<br />
<br />
Mikkelin kaupunkiseurakunnan perustamisesta tehtiin päätös 1891 ja Mikkelin tuomiokirkko
rakennettiin 1896-1897 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin. Tuomiokirkoksi se vihittiin
jatkosodan jälkeen, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista Mikkeliin.
<br />
<br />
1700-luvulta lähtien pidettiin kuulusia Mikkelin markkinoita aluksi kirkon pohjoispuolella
hiekkamaalla, sittemmin, v. 1874 lähtien Kauppatorilla (nyk. linja-autoasema). 1866
syysmarkkinat lopetettiin ja kaksipäiväiset kevätmarkkinat jatkavat edelleen markkinaperinnettä.
Maalaistavaran kauppa siirrettiin Kauppatorilta Hallitustorille 1906 ja kaikki torikauppa 1927.
Toripäiviä pidettiin säännöllisesti joka kuukauden 1. lauantai v:sta 1914 lähtien.
<br />
<br />
Kauppiaat Savandet ja Göös istuttivat torin ympärille lehtipuita 1849 ja 1874 sinne istutettiin
lisää puita. Torin kaunistukset: jalkakäytävät 1889, istutuksia (koivuja) 1896. Torin kiviaita
Hallitustoria vastaan valmistui 1927. Tori kivettiin 1979.
<br />
<br />
1920-luvulla oli tori myös linja-autojen seisontapaikka, kunnes uusi asema valmistui silloiselle
Kauppatorille 1934.
<br />
<br />
Mikkelin tori kivettiin 1979 ja toria kolmella sivulla kiertävät kaksoisrivi-istutukset uusittiin 1998-
1999. Torin uudistus alkoi 2009. Linja-autoasema siirtyi torin pohjoispuolisesta korttelista uuteen
matkakeskukseen 2007. Korttelin uudistamista kauppakeskuksen käyttöön on suunniteltu.
<br />
<br />
Torin alle rakennettiin keskuspysäköintilaitos (ns. toriparkki). Sen rakennustyöt käynnistyivät
14.9.2009, ja toriparkki avattiin virallisesti pysäköintiliikenteelle 1.2.2011.
<br />
<big>'''OPETTAJALLE PÄÄTTYY'''</big>
----
<br />
== Tehtävien ratkaisuja ==
'''Tehtävä 2'''
# Stella – 2011 (Arkkitehtitoimisto Innovarch)
# Kaupunginkirjasto – 1976 (Eero Jokilehto)
# Mannerheimin patsas – 1967 eli Päämajapatsas (Kalervo Kallio)
# Säästöpankin talo - 1940-luvun jälkipuolisko (Martti Välikangas)
# Sokoksen talo – 1940 (Arthur Elg)
# Porttirakennukset - nykyinen ulkoasu 1929/1930, oikeanpuoleiseen porttirakennukseen on käytetty vuonna 1912 rakennetun kauppahallin päätyrakennuksen osia. (Aarre Ekman)
# Kaupungintalo - 1912 (Selim A. Lindqvist)
# Lääninhallitus – ensimmäiset 1843 (C.L. Engel)
<br />
<br />
'''Tehtävä 4'''
<br />
Tyttölyseon muistolaatta löytyy Porrassalmenkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olevan rakennuksen seinästä (nk. SYP:in talo).
<br />
<br />
<br />
[[Category:Opetus]]