Lähdekoodi sivulle Rajalla

==== Sotilashallinto ====
[[Tiedosto:Harri_Pyhan_suurmarttyyri_Georgios_Voittajan_muistokivi_2012.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin Linnanmäellä on siellä sijainneen Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkon muistokivi. Kuva: Harri Heinonen 2012.]]
Turun rauhan (1743) rajasta oli seurauksena Mikkelin seudun rooli sotilashallinnollisena keskuksena, joka jatkuu edelleen. Savon Prikaati perustettiin 1770-luvulla, kun rajaseudulle koottiin ruotuväkisten joukkojen ja rakuunoiden lisäksi värvätty Savon jääkärijoukko. Göran Magnus Sprengtporten Prikaatin ensimmäisenä komentajana piti omin varoin Suomen ensimmäistä ja Ruotsin toista sotakoulua yllä Ristiinan Brahelinnan everstinpuustellissa. Savon prikaati toimi Suomen itsenäistyttyä vanhalla kasarmilaueella, ja vuodesta 1958 Karkialammen kasarmilla. Savon prikaati lakkautettiin 31.12.2006. Nykyään Karkialammella toimii [http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHbkqIwFEW_xQ9oExLk8khjuEgEAgGUFwqdHtTxwjQIyNe3zuNUyUxVW5zzuGtnVdYBKbjvOW_2RV7vL-f8CFYglTITSYq1gILqOct3aHsUxjL1BZ2he75-npvoO20o_E9bwsQhrikKpq-L0A7nkcojGZuR9A22F8j_aCdgBcUsPNxKu__VB4c-8Jc8wS5l7ZIcaXgwqMuTW0XajpOahn1gu3zh12Tnwq0qxAYjGsmS85FN7m-lQ7SHxaH84emRD5kY6P_56yOHT0aDYA1S-VkfOQjwF9oYZgnjsXQ4ImtEh_qYDvHrWe8s5ibBHjRprEKb6NZcJXxm4xHvFb6WtQDpfnOattvTFE4lUZWgpEBFxlgVZzOQbNZVRyq7nWthxorfMXLKmZ4TvmeEo8wptl33Nodufq2bHx7PJIVZEemNTlaxkeOcp1e7LhElah71StiyxqyK8ycrDP9AN6hvU7T43KkX6EZeHyfL5Go0yqp5Eym1uRL7m-q6Czi7OT5LfsqV32rb29prxQlwrcvpA5Sn6D5NSQKrX_21H9pk8gXTU2m6/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=7d5791804fbd6e5289d1fffa0e27a8ed maavoimien esikunta].<br />

Venäjän vallan (1809-1917) aikaisen sotilaselämän merkittävin muistuma on valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1427 Mikkelin vanha kasarmialue], jonka puurakennukset ovat suomalaisen väen (1882-1901), ja tiilirakennukset venäläisen väen (1901-1917) rakentamia. Venäläinen väki rakensi myös venäläisen kansakoulun nykyisen ammattikoulun kohdalle, sekä Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkon Linnanmäelle. Molemmat on purettu.

Ennen kasarmialueen rakentamista Mikkelissä oli venäläisiä kasakoita 1859-82 mm. lääninvankilaa ja -rahastoa valvomassa. Heistä viiden hauta on Mikkelin vanhan pohjoisen hautausmaan Poléninkadun puoleisessa päädyssä.

[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkeli_sotilaallisen_hallinnon_keskuksena_itsen%C3%A4isyytemme_rauhan_aikana Tutustu: Mikkeli sotilaallisen hallinnon keskuksena itsenaisyytemme rauhan aikana]

'''Itsenäisyyspäivän juhlaparaati Mikkelissä 1965. Videon alusta 1’20 saakka:''' 
{{#ev:youtube|JNu4Bt9vQtQ}}