Lähdekoodi sivulle Erätalouden elämää

=== Kalapaikat ja pyydetyt kalat ===
Saimaa ei kuulunut Suomen kalarikkaimpien järvien joukkoon. Sitä kalaisampia olivat Mikkelin seudulla lukuisat pikkujärvet, lammet ja joet. Kaikenkaikkiaan Mikkelin seudun kalastusolosuhteita väitettiin huonoiksi, niinpä täältä jouduttiin tekemään pyyntiretkiä pitkien matkojen päähän Pohjois-Savoon ja joskus Pohjanmaallekin.
<br />
<br />
Eräs entisajan hyvä kalapaikka Mikkelin pitäjässä oli kirkonkylän pohjoispuolella kiertelevä joki, jolla on lukuisia nimiä Karkialammin ja Saimaan välillä: Siekkilän-, Panka-, Hanhi-, Rouhialan-, Emolan-, Rokkalan- ja Saksalanjoki. Joesta saatiin mm. lahnoja, säynäviä ja särkiä.
<br />
<br />
Tärkein pyyntikala oli hauki, jota käytettiin paitsi kotitarpeiksi myös kruunun verotavaraksi. Silloin tällöin saatiin pyydyksiin myös siikoja. Edellä mainittujen lisäksi saatiin 1700-luvun puolivälissä annetun ilmoituksen mukaan Mikkelin pitäjässä myös kuhaa, taimenta, ahvenia, pikkumuikkuja eli rääpyksiä ja ankeriaita. Ankeriaita täkäläiset eivät kuitenkin huolineet mielellään saaliikseen "käärmeenä". Kustaa Vaasan aikana lähetettiin jopa Tukholmasta Savoon ankeriaan pyytäjiä. Lohta Mikkelin seudulla ei koskien puutteessa juurikaan saatu.
<br />
<br />
Kustaa Vaasa pyrki varaamaan parhaat kalapaikat kruunun käyttöön. Esimerkiksi Sairilan kuninkaankartanolla oli kolme kalastuspaikkaa: Visulahti, Siikakoski ja Kyy- eli Läsäkoski, joka oli Mikkelin pitäjän ainoa varsinainen lohenpyyntipaikka.
<br />
<br />