Kaskikansan perilliset - Muutoshistoria

SeutuAdmin: /* Pelto ja leipä */

2014-09-09T11:36:05Z

‎Pelto ja leipä

SeutuAdmin: /* Pelto ja leipä */

2014-09-09T11:33:52Z

‎Pelto ja leipä

SeutuAdmin: /* Pelto ja leipä */

2014-09-09T11:28:45Z

‎Pelto ja leipä

SeutuAdmin: /* Vesi */

2014-09-09T11:25:08Z

‎Vesi

SeutuAdmin: /* Vesi */

2014-09-09T11:24:08Z

‎Vesi

SeutuAdmin: /* Metsä */

2014-09-09T11:21:31Z

‎Metsä

SeutuAdmin: /* Metsä */

2014-09-09T11:15:04Z

‎Metsä

SeutuAdmin: /* Kaskikansan perintö elää */

2014-09-09T11:13:41Z

‎Kaskikansan perintö elää

SeutuAdmin: /* Kaski elämäntapana */

2014-09-09T11:09:36Z

‎Kaski elämäntapana

SeutuAdmin: /* Kaski elämäntapana */

2014-09-09T11:08:13Z

‎Kaski elämäntapana

@@ Rivi 104: / Rivi 104: @@
 Tutustu perunan tuloon Mikkelin seudulle! [[Tiedosto:Potut_pottuina.pdf]]<br />
-Savolaisten sanottiin olevan ahneita ruualle: [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisten_ruoka_ja_ruokatavat_entisaikaan "Savolainen pulloposki syö puuronkin leivän kanssa"]. Vanhoista kansan ruoista on sittemmin valikoitu erilaisia [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/09_savolaista_ruokaa/02_perinneruuat_etela-ja_ita-savossa perinneruokia eri pitäjille].<br />
+Savolaisten sanottiin olevan ahneita ruualle: [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisten_ruoka_ja_ruokatavat_entisaikaan "Savolainen pulloposki syö puuronkin leivän kanssa"]. Vanhoista kansan ruoista on sittemmin valikoitu erilaisia [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Perinneruuat_Etel%C3%A4-_ja_It%C3%A4-Savossa perinneruokia eri pitäjille].<br />
 Eräs tyypillinen etelä-savolainen perinneruoka ohra- eli röpörieska on pitänyt suosionsa näihin päiviin saakka. Tutustu: [[Tiedosto:Roporieskaa.pdf]]<br />

@@ Rivi 104: / Rivi 104: @@
 Tutustu perunan tuloon Mikkelin seudulle! [[Tiedosto:Potut_pottuina.pdf]]<br />
-Savolaisten sanottiin olevan ahneita ruualle: [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/09_savolaista_ruokaa/01_savolaisten_ruoka_ja_ruokatavat_entisaikaan "Savolainen pulloposki syö puuronkin leivän kanssa"]. Vanhoista kansan ruoista on sittemmin valikoitu erilaisia [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/09_savolaista_ruokaa/02_perinneruuat_etela-ja_ita-savossa perinneruokia eri pitäjille].<br />
+Savolaisten sanottiin olevan ahneita ruualle: [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisten_ruoka_ja_ruokatavat_entisaikaan "Savolainen pulloposki syö puuronkin leivän kanssa"]. Vanhoista kansan ruoista on sittemmin valikoitu erilaisia [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/09_savolaista_ruokaa/02_perinneruuat_etela-ja_ita-savossa perinneruokia eri pitäjille].<br />
 Eräs tyypillinen etelä-savolainen perinneruoka ohra- eli röpörieska on pitänyt suosionsa näihin päiviin saakka. Tutustu: [[Tiedosto:Roporieskaa.pdf]]<br />

@@ Rivi 95: / Rivi 95: @@
 === Pelto ja leipä ===
 [[Tiedosto:Lypsylla_pieni_MKM.jpg|450px|thumb|right|Karjaa lypsetään 1900-luvun alussa. Maidon käsittely oli naisten työtä. Kuva: MKM.]]
-[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/02_maatalous_mikkelin_maalaiskunnassa Kaskeaminen alkoi väistyä Mikkelin seudulla] 1800-luvun puolivälin tienoilla. Kaskettavia metsiä ei enää ollut, ja sadot huononivat. Kartanot toimivat esimerkkinä peltoviljelyyn siirtymisessä. Merkittävä oli myös vuonna 1856 perustettu [http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=7 Otavan maanviljelyskoulu], joka antoi opetusta uudenaikaisesta maanviljelystä. Karjatalous alkoi nousta yhä tärkeämmäksi 1800-luvun lopulla. Pietarin-kauppa veti tavattomat määrät voita, ja tästä syystä maatalouden tuotantosuunnan muutos karjatalouteen sekä maatalouden kaupallistuminen tapahtuivat Etelä-Savossa aikaisemmin kuin muualla Suomessa. ([http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Julkunen, Jutta: Kohtaamisia 2013]) <br />
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Maatalous_Mikkelin_maalaiskunnassa Kaskeaminen alkoi väistyä Mikkelin seudulla] 1800-luvun puolivälin tienoilla. Kaskettavia metsiä ei enää ollut, ja sadot huononivat. Kartanot toimivat esimerkkinä peltoviljelyyn siirtymisessä. Merkittävä oli myös vuonna 1856 perustettu [http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=7 Otavan maanviljelyskoulu], joka antoi opetusta uudenaikaisesta maanviljelystä. Karjatalous alkoi nousta yhä tärkeämmäksi 1800-luvun lopulla. Pietarin-kauppa veti tavattomat määrät voita, ja tästä syystä maatalouden tuotantosuunnan muutos karjatalouteen sekä maatalouden kaupallistuminen tapahtuivat Etelä-Savossa aikaisemmin kuin muualla Suomessa. ([http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Julkunen, Jutta: Kohtaamisia 2013]) <br />
 Maanviljelyn kehitys eteni Etelä-Savossa 1900-luvulla samaan tahtiin maan yleisen kehityksen kanssa. 1800-1900 -lukujen vaihteen maanviljelyn koneellistuminen, metsätalouden nousu ja kaupungistuminen aiheuttivat muutoksia maatalouden ja maaseudun rakenteeseen. Tilatonta väestöä muutti kaupunkeihin tehdastyöhön - meillä työtä tarjosivat lähinnä sahat. Heinän peltoviljely yleistyi karjataouden lisääntymisen myötä. Torpparien oikeus lunastaa maansa itselleen vuonna 1918 ja sotien jälkeinen asutuspolitiikka yhdessä luonnonolosuhteiden, mäkisten ja kivisten peltojen, kanssa antoivat meille tyypillisen maatilatyypin: perheviljellyn pientilan. Vuonna 1950 vain kolmannes suomalaisista asui kaupungeissa. Pientilat elättivät pääosan etelä-savolaisista 1960-luvulle saakka. Elinkeinorakenteen muutos ja suurten ikäluokkien tulo työikään käynnistivät maaltamuuton, joka huipentui vuonna 1974. Maatalouden rakennemuutos on vauhdittunut vuonna 1995 EU:iin liittymisen myötä. Maatilojen määrä on vähentynyt, ja keskimääräinen tilakoko kasvanut. Maanviljelyä leimaa moninaisuus: erilaiset liitännäiselinkeinot, erikoistuminen, tai laajentaminen ovat yleisimpiä tapoja saada elanto viljelystä 2000-luvulla. Vaikka Etelä-Savo onkin ollut muuttotappioaluetta, meillä on edelleen vireää maaseutua ja -taloutta. Alkutuotannosta elantonsa saavien osuus väestöstä on meillä maan keskiarvoa korkeampi.<br />

@@ Rivi 68: / Rivi 68: @@
 Järvestä saatiin monenlaista särvintä. Kalastuksen perinteistä kertovat monet paikannimet, kuten esimerkiksi Launiala (launi = alkeellinen kalastusväline, molemmista päistä teroitettu tikku siiman päässä). Nuottaus, nuotta-apajat ja nuottaukseen liittyvät tarinat ovat olennainen osa kulttuuriperintöämme, joka elää jossain määrin edelleen. Kalastuksesta on tullut yhä enemmän virkistyskalastusta, mutta muikku tekee edelleen erinomaisesti kauppansa Mikkelin seudun toreilla.<br />
-[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_laivaliikennett%C3%A4 Laivaliikenteen] kehitys vaurastutti kauppiaita ja Venäjänkaupan tuotoilla rakennettiin mm. Mikkelin keskustaan kivitaloja. Höyryt kulkivat paitsi Saimaalla, myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne Puulalla] ja Kyyvedellä. Kansanomainen lotjanrakennus oli 1900-luvun alkupuoliskolla Anttolassa Saimaan alueen toiseksi suurinta. Taitavia anttolalaisia kirvesmiehiä kiertää edelleen pitkin maata.<br />
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_laivaliikennett%C3%A4 Laivaliikenteen] kehitys vaurastutti kauppiaita ja Venäjänkaupan tuotoilla rakennettiin mm. Mikkelin keskustaan kivitaloja. Höyryt kulkivat paitsi Saimaalla, myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Otavan_satama_ja_Puulaveden_laivaliikenne Puulalla] ja Kyyvedellä. Kansanomainen lotjanrakennus oli 1900-luvun alkupuoliskolla Anttolassa Saimaan alueen toiseksi suurinta. Taitavia anttolalaisia kirvesmiehiä kiertää edelleen pitkin maata.<br />
 [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laivamatkailua_saimaalla_1954_40124.html#media=40125 Katso Ylen elävä arkisto: Höyrylaivalla Lappeenrannasta Kolille 1954.]

@@ Rivi 68: / Rivi 68: @@
 Järvestä saatiin monenlaista särvintä. Kalastuksen perinteistä kertovat monet paikannimet, kuten esimerkiksi Launiala (launi = alkeellinen kalastusväline, molemmista päistä teroitettu tikku siiman päässä). Nuottaus, nuotta-apajat ja nuottaukseen liittyvät tarinat ovat olennainen osa kulttuuriperintöämme, joka elää jossain määrin edelleen. Kalastuksesta on tullut yhä enemmän virkistyskalastusta, mutta muikku tekee edelleen erinomaisesti kauppansa Mikkelin seudun toreilla.<br />
-[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/02_mikkelin_laivaliikennetta Laivaliikenteen] kehitys vaurastutti kauppiaita ja Venäjänkaupan tuotoilla rakennettiin mm. Mikkelin keskustaan kivitaloja. Höyryt kulkivat paitsi Saimaalla, myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne Puulalla] ja Kyyvedellä. Kansanomainen lotjanrakennus oli 1900-luvun alkupuoliskolla Anttolassa Saimaan alueen toiseksi suurinta. Taitavia anttolalaisia kirvesmiehiä kiertää edelleen pitkin maata.<br />
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_laivaliikennett%C3%A4 Laivaliikenteen] kehitys vaurastutti kauppiaita ja Venäjänkaupan tuotoilla rakennettiin mm. Mikkelin keskustaan kivitaloja. Höyryt kulkivat paitsi Saimaalla, myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne Puulalla] ja Kyyvedellä. Kansanomainen lotjanrakennus oli 1900-luvun alkupuoliskolla Anttolassa Saimaan alueen toiseksi suurinta. Taitavia anttolalaisia kirvesmiehiä kiertää edelleen pitkin maata.<br />
 [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laivamatkailua_saimaalla_1954_40124.html#media=40125 Katso Ylen elävä arkisto: Höyrylaivalla Lappeenrannasta Kolille 1954.]

@@ Rivi 49: / Rivi 49: @@
 === Metsä ===
 Metsä kaadettiin kaskeksi, ja kun [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mets%C3%A4ty%C3%B6t_ja_puutavaran_kuljetus_Mikkelin_maalaiskunnassa_entisaikaan metsäteollisuus alkoi kehittyä], olivat Savon metsät rintamailla olemattomia. Mikkelin kaupunkia rakennettaessakin vuodesta 1838 eteenpäin järeää puutavaraa piti tuoda Puumalasta saakka, kun sitä lähempänä ei ollut saatavissa. Kaskikansan perillisten osa ei ollut modernisaation alkaessa hyvä.  Myöhästyimme kehityksestä vesivoiman ja raaka-aineen puutteen vuoksi, mutta nykypäivänä olemme maan parhaimman metsänkasvun alueella ja metsätalous kohentaa monen etelä-savolaisen taloutta merkittävästi.<br />
-[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/12_sahateollisuutta_mikkelin_maalaiskunnassa Sahat] olivat Mikkelin seudun elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita 1900-luvun alussa. Höyrykoneen ansiosta sahatoiminta ei ollut enää sidoksissa vesivoimaan, ja niinpä sahoja toimi alueella 11 ennen toista maailmasotaa. Useimmiten paikallisten perustamat sahat synnyttivät ja elättivät taajamia vesistöjen ja Savonradan risteyskohdissa, kuten Otavassa ja Haukivuorella. Poikkeuksen teki Hirvensalmen Kissakosken paperitehdas, jossa vesivoiman käyttämä ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone tuotti mm. kuuluisaa väripaperia ja työllisti noin 200 henkeä.<br />
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Sahateollisuutta_Mikkelin_maalaiskunnassa1800-luvun_lopulla_ja_1900-luvun_alkupuolella Sahat] olivat Mikkelin seudun elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita 1900-luvun alussa. Höyrykoneen ansiosta sahatoiminta ei ollut enää sidoksissa vesivoimaan, ja niinpä sahoja toimi alueella 11 ennen toista maailmasotaa. Useimmiten paikallisten perustamat sahat synnyttivät ja elättivät taajamia vesistöjen ja Savonradan risteyskohdissa, kuten Otavassa ja Haukivuorella. Poikkeuksen teki Hirvensalmen Kissakosken paperitehdas, jossa vesivoiman käyttämä ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone tuotti mm. kuuluisaa väripaperia ja työllisti noin 200 henkeä.<br />
 Nykyisin merkittävää metsäteollisuutta Mikkelissä edustavat Ristiinan Pelloksen vaneritehdas/UPM-Kymmene ja Otavan saha/Versowood.<br />

@@ Rivi 45: / Rivi 45: @@
 Kaskikansan vuosisatainen perintö näkyy nykykulttuurissa ennen kaikkea suhteessamme luontooon. Meillä on yhä mutkaton ja lyhyt matka metsään ja vesille. Metsä antaa elantoa, nyt puuteollisuuden muodossa. Etelä-Savossa on Suomen paras metsänkasvu. Marjastus, vesillä liikkuminen, metsästys ja kalastus ovat vaihtaneet merkitystään elinkeinosta tärkeiksi virkistyksen lähteiksi. Mikkeli on maan suurin vapaa-ajan asutuksen kunta. Maatalous on modernisoitunut, mutta koneet kyntävät samoja kivisiä mäenrinnepeltoja, mitä esi-isät aikoinaan kaskeamalla raivasivat. Luonnonantimista valmistetut herkut myydään nyt trendikkäästi luomuna ja lähiruokana. Ja kun savolainen avaa suunsa, vastuu siirtyy edelleen kuulijalle. Myös juhlaperinteessämme juhannuskokkoineen ja joulupukkeineen on jälkiä kaskikansan elämäntavasta.[[Tiedosto:Syksyn_pyhat_ja_pahat.pdf]]<br />
-Kaskikansan vanhaa elämäntapaa on esillä mm. [http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/ Suur-Savon museossa], [http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/mikkelinmuseot/harjukosken_vesimylly.html Harjukosken myllyllä] ja [http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/ristiinanmuseot/pien-toijolan_talonpoikaismuseo.html Pien-Toijolan talomuseossa]
+Kaskikansan vanhaa elämäntapaa on esillä mm. [http://www2.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/ Suur-Savon museossa], [http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/mikkelinmuseot/harjukosken_vesimylly.html Harjukosken myllyllä] ja [http://www.etelasavonmuseot.fi/museot/ristiinanmuseot/pien-toijolan_talonpoikaismuseo.html Pien-Toijolan talomuseossa]
 === Metsä ===

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
-Kaskikansa eli vaarakylissään ja yksittäisissä [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/01_tavallisen_kansan_asumistapa_1700-ja_1800_luvulla savupirteissään], ja söi pehmeää leipää, kalaa ja riistaa. Sukuyhteisö ja luontosuhde olivat hyvin tärkeitä. [[Eteläsavolainen kansanusko]] leimasi arkea ja juhlaa. Satoa ja kotia suojelemaan käytettiin [http://edu.fi/download/124494_yhdessa_oppimaan_hyvaa_paivaa_loitsut_arjessa.pdf loitsuja ja taikoja], niiden erityisosaajana toimivat tietäjät. Matti Sarmelan  mukaan loitsuja onkin kerätty Savosta enemmän kuin mistään muualta maailmasta. Tarinankertojia arvostettiin. Kaskikansan uskonnossa keskeinen oli onni eli lykky, joka pyrittiin turvaamaan erityisin menetelmin, kuten uhreilla ja loitsuilla. Onnen määrä oli vakio: sitä pystyi siirtämään itselle. Onnen menetys aiheutti sairauksia ja sadon menetystä.<br />
+Kaskikansa eli vaarakylissään ja yksittäisissä [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Tavallisen_kansan_asumistapa_1700-_ja_1800-luvuilla_Mikkelin_pit%C3%A4j%C3%A4ss%C3%A4 savupirteissään], ja söi pehmeää leipää, kalaa ja riistaa. Sukuyhteisö ja luontosuhde olivat hyvin tärkeitä. [[Eteläsavolainen kansanusko]] leimasi arkea ja juhlaa. Satoa ja kotia suojelemaan käytettiin [http://edu.fi/download/124494_yhdessa_oppimaan_hyvaa_paivaa_loitsut_arjessa.pdf loitsuja ja taikoja], niiden erityisosaajana toimivat tietäjät. Matti Sarmelan  mukaan loitsuja onkin kerätty Savosta enemmän kuin mistään muualta maailmasta. Tarinankertojia arvostettiin. Kaskikansan uskonnossa keskeinen oli onni eli lykky, joka pyrittiin turvaamaan erityisin menetelmin, kuten uhreilla ja loitsuilla. Onnen määrä oli vakio: sitä pystyi siirtämään itselle. Onnen menetys aiheutti sairauksia ja sadon menetystä.<br />
 Tutustu kaskikansan sairauskäsityksiin! [[Tiedosto:Voihan_nena.pdf]]<br />
 [http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/turku/maailmankuva.htm Luonnonuskonto muovasi maailmakuvaa] vahvasti, ja eli pitkään kristinuskon rinnalla, vaikka sitä etenkin [https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37627 puhdasoppisuuden aikana yritettiin kitkeä].(Sarmela, Matti 1994: Suomen perinneatlas. Helsinki: SKS.) <br />

@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 == Kaski elämäntapana ==
-Kaskiviljelyä on alueellamme harrastettu esihistoriallisista ajoista alkaen, ja se oli elinkeinoelämämme perusta lähes Mikkelin kaupungin perustamisen saakka. [http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/kaskenviljely/juuret.htm Kaskiviljely] vaati useiden vuosien toimenpiteet metsänkaadosta ja polttamisesta kylvöön ja sadonkorjuuseen.  Monet [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisten_sukunimien_alkuper%C3%A4 savolaiset suku- ja paikannimet], kuten Kaskinen, Huhtanen, Huuhtanen, Pykäläinen, ja Rasilainen juontavat juurensa kaskeamisen eri työvaiheisiin. Kalastus, metsästys ja luonnonantimien kerääminen kuuluivat olennaisesti kaskitalouteen. Havumetsäpohjaan tehty huuhtakaski oli tuottoisaa, ja uusi itänen lajike korpiruis maaperään soveltuvana mahdollisti [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/05_savolaisautuksen_leviaminen savolaisasutuksen leviämisen] 1300–1600 -luvuilla alkusijoiltaan Mikkelin seudulta pohjoiseen ja länteen.<br />
+Kaskiviljelyä on alueellamme harrastettu esihistoriallisista ajoista alkaen, ja se oli elinkeinoelämämme perusta lähes Mikkelin kaupungin perustamisen saakka. [http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/kaskenviljely/juuret.htm Kaskiviljely] vaati useiden vuosien toimenpiteet metsänkaadosta ja polttamisesta kylvöön ja sadonkorjuuseen.  Monet [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisten_sukunimien_alkuper%C3%A4 savolaiset suku- ja paikannimet], kuten Kaskinen, Huhtanen, Huuhtanen, Pykäläinen, ja Rasilainen juontavat juurensa kaskeamisen eri työvaiheisiin. Kalastus, metsästys ja luonnonantimien kerääminen kuuluivat olennaisesti kaskitalouteen. Havumetsäpohjaan tehty huuhtakaski oli tuottoisaa, ja uusi itänen lajike korpiruis maaperään soveltuvana mahdollisti [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisasutuksen_levi%C3%A4minen savolaisasutuksen leviämisen] 1300–1600 -luvuilla alkusijoiltaan Mikkelin seudulta pohjoiseen ja länteen.<br />
 '''Tutustu kaskiviljelyyn kansatieteellisen arkiston videoissa:'''<br />