http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Kehitys_ennen_kaupunkiaikaa 2026-05-17T11:47:16Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.19.1 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Kehitys_ennen_kaupunkiaikaa&diff=7057&oldid=prev 2013-03-25T11:18:00Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 11.18</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 1-2.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 1-2.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 18-38.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 18-38.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Kehitys_ennen_kaupunkiaikaa&diff=6750&oldid=prev 2013-03-21T11:45:53Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 11.45</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''</del>Lähteet<del class="diffchange diffchange-inline">:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== </ins>Lähteet <ins class="diffchange diffchange-inline">==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Kehitys_ennen_kaupunkiaikaa&diff=5666&oldid=prev 2013-01-31T08:13:10Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 31. tammikuuta 2013 kello 08.13</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta Jyrängön kautta Juvalle ja Savonlinnaan. Mikkelin seudun ikivanhoista asutusperinteistä kertovat monet rautakauden kalmistolöydöt, esim. Kyyhkylän, Visulahden ja Tuukkalan löydöt.</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta Jyrängön kautta Juvalle ja Savonlinnaan. Mikkelin seudun ikivanhoista asutusperinteistä kertovat monet rautakauden kalmistolöydöt, esim. Kyyhkylän, Visulahden ja Tuukkalan löydöt.</del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo -nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa (kuninkaan kirjeenvaihtokokoelmassa), kun Arvid Eerikinpoika sai Kaarle IX:ltä mm. Olkkolan tilan &quot;vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn&quot;.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo -nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa (kuninkaan kirjeenvaihtokokoelmassa), kun Arvid Eerikinpoika sai Kaarle IX:ltä mm. Olkkolan tilan &quot;vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn&quot;.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1600-luvulla Mikkeli ei ollut vielä kovin merkittävä paikka. Mikkelin merkitys alkoi nousta 1700-luvun alussa sotien johdosta. Väliaikaiset konsistorit ( = piispan sijoituspaikat) määrättiin Porvooseen ja Mikkeliin, kun Ruotsi menetti Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 Viipurin venäläisille ja hiippahallinnon oli pakko lähteä sieltä evakkoon. Mikkelin konsistorissa toimivat ainakin Mikkelin kirkkoherra Georgius Helsingius, Rantasalmen rovasti Anders Heinricus ja notaarina Johannes Alopaeus.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1600-luvulla Mikkeli ei ollut vielä kovin merkittävä paikka. Mikkelin merkitys alkoi nousta 1700-luvun alussa sotien johdosta. Väliaikaiset konsistorit ( = piispan sijoituspaikat) määrättiin Porvooseen ja Mikkeliin, kun Ruotsi menetti Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 Viipurin venäläisille ja hiippahallinnon oli pakko lähteä sieltä evakkoon. Mikkelin konsistorissa toimivat ainakin Mikkelin kirkkoherra Georgius Helsingius, Rantasalmen rovasti Anders Heinricus ja notaarina Johannes Alopaeus.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kehitykselle tuli Venäjän ja Ruotsin välillä 1741-43 käyty hattujen sota merkitsemään paljon. Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle mm. Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan. Valtakuntien välinen raja kulki nyt Kymeä pitkin Mäntyharjulle ja sieltä Ristiinan ja Suomenniemen välitse itään.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kehitykselle tuli Venäjän ja Ruotsin välillä 1741-43 käyty hattujen sota merkitsemään paljon. Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle mm. Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan. Valtakuntien välinen raja kulki nyt Kymeä pitkin Mäntyharjulle ja sieltä Ristiinan ja Suomenniemen välitse itään.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Hattujen sodan aikana osa Lappeenrannassa ollutta maaherranvirastoa majaili Mikkelissä. Vuosina 1744-47 maaherra ja osa virastoa sijoittuivat ensin Ristiinaan, sitten Degerby-Loviisaan ja lopulta vuonna 1776 Heinolaan.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Hattujen sodan aikana osa Lappeenrannassa ollutta maaherranvirastoa majaili Mikkelissä. Vuosina 1744-47 maaherra ja osa virastoa sijoittuivat ensin Ristiinaan, sitten Degerby-Loviisaan ja lopulta vuonna 1776 Heinolaan.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuonna 1744 Mikkeliin perustettiin rajatullikamari. Rajatullikamaria hoiti kauan Maunukselan omistaja Lars Schlüter. Suomen joutuminen Venäjän yhteyteen vuonna 1809 teki rajatullikamarin tarpeettomaksi. Rajatullikamarin ohella Mikkelissä toimi vuodesta 1744 alkaen aiemmin Savonlinnassa ollut postikonttori, jonka hoitajia olivat mm. Magnus Staaf 1748-69 ja Fredrik Hammarbeck 1769-84.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuonna 1744 Mikkeliin perustettiin rajatullikamari. Rajatullikamaria hoiti kauan Maunukselan omistaja Lars Schlüter. Suomen joutuminen Venäjän yhteyteen vuonna 1809 teki rajatullikamarin tarpeettomaksi. Rajatullikamarin ohella Mikkelissä toimi vuodesta 1744 alkaen aiemmin Savonlinnassa ollut postikonttori, jonka hoitajia olivat mm. Magnus Staaf 1748-69 ja Fredrik Hammarbeck 1769-84.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuosina 1747-48 säätyläislapset voivat käydä ensimmäisen kerran oppikoulua Mikkelissä, kun aiemmin Lappeenrannassa toiminut triviaalikoulu toimi Mikkelissä. Koulun rehtorina toimi Mikkelissä Benediktus Kroon. Vuonna 1748 koulussa oli oppilaina 33 poikaa, joista 23 oli Mikkelin pitäjästä ja muutkin kahta papinpoikaa lukuunottamatta Etelä-Savosta. Samana vuonna koulu kumminkin siirrettiin Porvoon tuomikapitulin ehdotuksesta keskeisempänä paikkana pidettyyn Lappeenrantaan.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuosina 1747-48 säätyläislapset voivat käydä ensimmäisen kerran oppikoulua Mikkelissä, kun aiemmin Lappeenrannassa toiminut triviaalikoulu toimi Mikkelissä. Koulun rehtorina toimi Mikkelissä Benediktus Kroon. Vuonna 1748 koulussa oli oppilaina 33 poikaa, joista 23 oli Mikkelin pitäjästä ja muutkin kahta papinpoikaa lukuunottamatta Etelä-Savosta. Samana vuonna koulu kumminkin siirrettiin Porvoon tuomikapitulin ehdotuksesta keskeisempänä paikkana pidettyyn Lappeenrantaan.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Hyvin merkittävää Mikkelin seudun kehitykselle oli se, että valtiovalta suunnitteli siitä menetetyn Lappeenrannan seuraajaa itäisen Suomen taloudellisena keskuksena. Mikkeli sai vuonna 1744 Lappeenrannan vanhat markkinaoikeudet (ks. artikkeli Mikkelin markkinoista) ja Degerby-Loviisa Haminan hallussa olleet itäisen Suomen ulkomaankauppaoikeudet. Mikkelin perustamista kauppalaksi suunniteltiin Turun rauhan jälkeen ja myöhemminkin 1700-luvulla, mutta nämä hankkeet raukesivat vielä toistaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Hyvin merkittävää Mikkelin seudun kehitykselle oli se, että valtiovalta suunnitteli siitä menetetyn Lappeenrannan seuraajaa itäisen Suomen taloudellisena keskuksena. Mikkeli sai vuonna 1744 Lappeenrannan vanhat markkinaoikeudet (ks. artikkeli Mikkelin markkinoista) ja Degerby-Loviisa Haminan hallussa olleet itäisen Suomen ulkomaankauppaoikeudet. Mikkelin perustamista kauppalaksi suunniteltiin Turun rauhan jälkeen ja myöhemminkin 1700-luvulla, mutta nämä hankkeet raukesivat vielä toistaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelistä tuli 1700-luvulla merkittävä sotilashallinnollinen keskus. Vuonna 1770 perustettu Savon Jääkärirykmentti piti harjoituskokouksensa Mikkelissä ja kun savolaiset joukko-osastot muodostettiin vuonna 1775 Savon Prikaatiksi, Mikkeli säilytti keskeisen asemansa, vaikka prikaatin komentaja - mm. Yrjö Maunu Sprengtporten - asui virkatalossaan Ristiinan Brahelinnassa.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelistä tuli 1700-luvulla merkittävä sotilashallinnollinen keskus. Vuonna 1770 perustettu Savon Jääkärirykmentti piti harjoituskokouksensa Mikkelissä ja kun savolaiset joukko-osastot muodostettiin vuonna 1775 Savon Prikaatiksi, Mikkeli säilytti keskeisen asemansa, vaikka prikaatin komentaja - mm. Yrjö Maunu Sprengtporten - asui virkatalossaan Ristiinan Brahelinnassa.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kustaa III:n Venäjän sodan 1788-90 aikana Mikkelin merkitys korostui liikenneyhteyksien solmukohtana ja strategisesti tärkeänä paikkana. Mikkelin sotilaallisen merkityksen kasvamisesta kertovat myös suunnitelmat Naisvuoren ja Akkavuoren linnoittamisesta ja kuningasvierailut Mikkelissä Ruotsinvallan lopulla. Sekä Kustaa III että Kustaa IV Adolf kävivät Mikkelissä.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kustaa III:n Venäjän sodan 1788-90 aikana Mikkelin merkitys korostui liikenneyhteyksien solmukohtana ja strategisesti tärkeänä paikkana. Mikkelin sotilaallisen merkityksen kasvamisesta kertovat myös suunnitelmat Naisvuoren ja Akkavuoren linnoittamisesta ja kuningasvierailut Mikkelissä Ruotsinvallan lopulla. Sekä Kustaa III että Kustaa IV Adolf kävivät Mikkelissä.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kirkonkylä ei enää 1800-luvun alussa ollut aivan tavallinen kirkonkylä. Mikkelissä oli muun muassa paljon käsityöläisiä. Lisäksi Mikkelin merkitystä lisäsivät lukuisat kirkonkylässä ja sen läheisyydessä sijainneet kartanot. Useat paikkakunnalla käyneet pitivätkin kirkonkylää kaupunkina tai kauppalana.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kirkonkylä ei enää 1800-luvun alussa ollut aivan tavallinen kirkonkylä. Mikkelissä oli muun muassa paljon käsityöläisiä. Lisäksi Mikkelin merkitystä lisäsivät lukuisat kirkonkylässä ja sen läheisyydessä sijainneet kartanot. Useat paikkakunnalla käyneet pitivätkin kirkonkylää kaupunkina tai kauppalana.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lähteet:</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins>Lähteet:<ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 31:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 41:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 18-38.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 18-38.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Kaupunki keskelle pitäjää]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Kaupunki keskelle pitäjää]]</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Kehitys_ennen_kaupunkiaikaa&diff=4304&oldid=prev 2013-01-11T07:57:48Z

<p>Ak: Uusi sivu: &lt;br /&gt; &lt;br /&gt; Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta Jyrängön kautta Juvalle ja Savonlinnaan. Mikkelin seudun ikivanhoista asutusperinteistä kertovat monet rautakauden kalmistolöydöt, esim. Kyyhkylän, Visulahden ja Tuukkalan löydöt.<br /> <br /> 1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo -nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa (kuninkaan kirjeenvaihtokokoelmassa), kun Arvid Eerikinpoika sai Kaarle IX:ltä mm. Olkkolan tilan &quot;vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn&quot;.<br /> <br /> 1600-luvulla Mikkeli ei ollut vielä kovin merkittävä paikka. Mikkelin merkitys alkoi nousta 1700-luvun alussa sotien johdosta. Väliaikaiset konsistorit ( = piispan sijoituspaikat) määrättiin Porvooseen ja Mikkeliin, kun Ruotsi menetti Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1710 Viipurin venäläisille ja hiippahallinnon oli pakko lähteä sieltä evakkoon. Mikkelin konsistorissa toimivat ainakin Mikkelin kirkkoherra Georgius Helsingius, Rantasalmen rovasti Anders Heinricus ja notaarina Johannes Alopaeus.<br /> <br /> Mikkelin kehitykselle tuli Venäjän ja Ruotsin välillä 1741-43 käyty hattujen sota merkitsemään paljon. Vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle mm. Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan. Valtakuntien välinen raja kulki nyt Kymeä pitkin Mäntyharjulle ja sieltä Ristiinan ja Suomenniemen välitse itään.<br /> <br /> Hattujen sodan aikana osa Lappeenrannassa ollutta maaherranvirastoa majaili Mikkelissä. Vuosina 1744-47 maaherra ja osa virastoa sijoittuivat ensin Ristiinaan, sitten Degerby-Loviisaan ja lopulta vuonna 1776 Heinolaan.<br /> <br /> Vuonna 1744 Mikkeliin perustettiin rajatullikamari. Rajatullikamaria hoiti kauan Maunukselan omistaja Lars Schlüter. Suomen joutuminen Venäjän yhteyteen vuonna 1809 teki rajatullikamarin tarpeettomaksi. Rajatullikamarin ohella Mikkelissä toimi vuodesta 1744 alkaen aiemmin Savonlinnassa ollut postikonttori, jonka hoitajia olivat mm. Magnus Staaf 1748-69 ja Fredrik Hammarbeck 1769-84.<br /> <br /> Vuosina 1747-48 säätyläislapset voivat käydä ensimmäisen kerran oppikoulua Mikkelissä, kun aiemmin Lappeenrannassa toiminut triviaalikoulu toimi Mikkelissä. Koulun rehtorina toimi Mikkelissä Benediktus Kroon. Vuonna 1748 koulussa oli oppilaina 33 poikaa, joista 23 oli Mikkelin pitäjästä ja muutkin kahta papinpoikaa lukuunottamatta Etelä-Savosta. Samana vuonna koulu kumminkin siirrettiin Porvoon tuomikapitulin ehdotuksesta keskeisempänä paikkana pidettyyn Lappeenrantaan.<br /> <br /> Hyvin merkittävää Mikkelin seudun kehitykselle oli se, että valtiovalta suunnitteli siitä menetetyn Lappeenrannan seuraajaa itäisen Suomen taloudellisena keskuksena. Mikkeli sai vuonna 1744 Lappeenrannan vanhat markkinaoikeudet (ks. artikkeli Mikkelin markkinoista) ja Degerby-Loviisa Haminan hallussa olleet itäisen Suomen ulkomaankauppaoikeudet. Mikkelin perustamista kauppalaksi suunniteltiin Turun rauhan jälkeen ja myöhemminkin 1700-luvulla, mutta nämä hankkeet raukesivat vielä toistaiseksi.<br /> <br /> Mikkelistä tuli 1700-luvulla merkittävä sotilashallinnollinen keskus. Vuonna 1770 perustettu Savon Jääkärirykmentti piti harjoituskokouksensa Mikkelissä ja kun savolaiset joukko-osastot muodostettiin vuonna 1775 Savon Prikaatiksi, Mikkeli säilytti keskeisen asemansa, vaikka prikaatin komentaja - mm. Yrjö Maunu Sprengtporten - asui virkatalossaan Ristiinan Brahelinnassa.<br /> <br /> Kustaa III:n Venäjän sodan 1788-90 aikana Mikkelin merkitys korostui liikenneyhteyksien solmukohtana ja strategisesti tärkeänä paikkana. Mikkelin sotilaallisen merkityksen kasvamisesta kertovat myös suunnitelmat Naisvuoren ja Akkavuoren linnoittamisesta ja kuningasvierailut Mikkelissä Ruotsinvallan lopulla. Sekä Kustaa III että Kustaa IV Adolf kävivät Mikkelissä.<br /> <br /> Mikkelin kirkonkylä ei enää 1800-luvun alussa ollut aivan tavallinen kirkonkylä. Mikkelissä oli muun muassa paljon käsityöläisiä. Lisäksi Mikkelin merkitystä lisäsivät lukuisat kirkonkylässä ja sen läheisyydessä sijainneet kartanot. Useat paikkakunnalla käyneet pitivätkin kirkonkylää kaupunkina tai kauppalana.<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 103-105.<br /> <br /> Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 1-2.<br /> <br /> Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 18-38.<br /> <br /> <br /> <br /> © Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura<br /> <br /> &lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> [[Category:Kaupunki keskelle pitäjää]]</div>

SeutuSisalto2