Kotirintaman toimintaa Mikkelissä toisen maailmansodan aikana - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:58:41Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 09.54)

2013-03-21T09:54:13Z

SeutuSisalto2 (4. maaliskuuta 2013 kello 09.59)

2013-03-04T09:59:46Z

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Kotirintamalle sotavuodet merkitsivät monenlaisia kieltäymyksiä ja säännöstelyä. Kansanhuollon tehtävät laajenivat vuosien mittaan. Syksyllä 1939 oli aluksi...

2013-01-10T11:23:37Z

Ak: Uusi sivu: Kotirintamalle sotavuodet merkitsivät monenlaisia kieltäymyksiä ja säännöstelyä. Kansanhuollon tehtävät laajenivat vuosien mittaan. Syksyllä 1939 oli aluksi...

Uusi sivu

Kotirintamalle sotavuodet merkitsivät monenlaisia kieltäymyksiä ja säännöstelyä. Kansanhuollon tehtävät laajenivat vuosien mittaan. Syksyllä 1939 oli aluksi pakko ryhtyä säännöstelemään sokeria ja siirappia. Pian säännöstely laajeni myös kahviin, viljatuotteisiin, bensiiniin, vaatetus- ja jalkinetarvikkeisiin jne.

Mikkeliin asetettiin asetuksen mukaan 12.10.1939 kansanhuoltolautakunta. Säännöstelyn kasvaessa oli tarpeen laajempi kanslia, jolla 1.5.1942 alkaen oli päätoiminen johtaja. Lokakuussa 1943 perustettiin kaupungin päätoiminen polttoainepäällikön virka.

Elintarpeiden puute synnytti paljon omaehtoista toimintaa. Kesällä 1940 olivat Mikkelin maatalouskerholaiset saaneet kaupungilta ilmaisia viljelyspalstoja. Mikkelin kotiteollisuusyhdistys järjesti tallukkaintekokurssin.

Lokakuussa 1939 asetettiin lakisääteinen työvelvollisuuslautakunta, jonka tilalle kesällä 1941 tuli työvoimalautakunta. Vuoden 1941 jälkipuoliskolla lähetettiin Mikkelistä yhteensä 346 työvelvollista, joista esim. 100 henkeä meni Sallan rautatietyömaalle. Kevättalvella toimitettiin työvelvollisten luettelointi ja voitiin ryhtyä lähettämään väkeä puolustuslaitoksen ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työmaille. Niille lähetettiin hieman yli 200 mikkeliläistä. Nuoriso teki keväällä uitto- ja kesällä sadonkorjuutöitä. Talkootyöllä saatiin heinänteossa ja viljankorjuussa hyvät tulokset.

Nuorten talkoiden työt vakiintuivat vuonna 1942. Heinäkuussa 1941 oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta perustettu Suomen Nuorison Iskujoukot -niminen nuorten työliike, joka organisoitiin kuntien työvoimalautakuntien avulla. Nämä joukot työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan hyviä tuloksia kaikissa maatalous- keräilytöissä. Tästä syystä toiminta laajeni. Seuraavana vuonna kukin kunta valitsi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kehotuksesta Nuorten talkoopäällikön, jonka velvollisuutena oli kutsua eri nuorisojärjestöjen edustajia kokoukseen, jossa valittiin Nuorten talkootoimikunta.

Mikkelissä kaupunginhallitus määräsi johtajaopettaja Aarne Jartin talkoopäälliköksi. Talkootoimikuntaan tuli paikallisten nuorisojärjestöjen, kansakoulunopettajien, oppikoulujen toverikuntien ja lähiseudun maanviljelijöiden edustajat. Toiminta alkoi kesällä 1942. Töissä käytiin autolla ja päivittäin mukana oli lapsia 60-100. Alkukesästä kiskottiin parkkia, kerättiin voikukanjuuria ja käytiin ympäristön maatiloilla kitkemässä. Työstään saamansa ansiot lapset saivat pitää itse.

Kesällä 1943 lähetettiin sadonkorjuutöihin 271 naista, vapaaehtoisesti niihin hakeutui 134 naista ja osalomansa piti maataloustöissä 238 naista. Samantapaisena jatkui toiminta seuraavanakin vuonna.

Sota-ajan erikoisuus olivat mottitalkoot. Polttopuusta oli kova puute. Mikkelin kaupunginhallitus päätti maaliskuussa 1943, että jokainen joka tekee halkoja talkootyönä paikalliselle aseveliyhdistykselle kaupungin metsissä, on oikeutettu ostamaan talvella polttoainetoimistolta halkomäärän, joka on suuruudeltaan vähintään puolet hänen tekemästään halkomäärästä. Lisäksi halkoja tekevät saivat joka viidennen kuutiometrin lahjaksi. Vuoden 1942 lopulla järjestettiin Mikkelin ja Lappeenrannan välillä kilpailu moteista, jolloin Mikkeli voitti sen 16 545 kuutiometrillä Lappeenrannan 15 115 kuutiometriä vastaan. Mikkeli oli näitten tulosten perusteella koko Suomen kolmanneksi paras kunta. Marraskuussa 1943 Mikkelin ja Lappeenrannan välillä järjestettiin kilpailu, jossa otettiin huomioon sadan parhaimman halontekijän keskimääräinen tulos. Tämän kilpailun voitti Lappeenranta.

Mikkelin aseveljet toimivat innokkaasti. Talvisodan jälkeen he perustivat Hotelli Nuijamiehen. Mikkelin aseveljet saivat avustuksena sodan aikana mm. osan vuonna 1943 järjestetyn taidenäyttelyn tuotosta. Vapaaehtoista halua sotainvalidien kohtalon huojentamiseksi esiintyi; esim. vuonna 1943 perustettiin Sotainvaliidien Veljesliiton Mikkelin seudun alaosasto.

Lapset olivat huolenpidon kohteena sodan aikana. Mannerheimin lastensuojeluliiton Mikkelin osasto järjesti heille kesäsiirtolan Pursialaan ja Lamposaareen ainakin kesällä 1940.

Kesällä 1944 suuri osa Kannakselta evakuoiduista joutui kulkemaan Mikkelin kautta. Kaupunginhallitus luovutti Suomen huollolle 18.7. Rouhialan kansakoulun väliaikaiseksi sairaalaksi sotapakolaisia varten.

Syyskuussa 1944 sota loppui. Monet järjestöt oli lakkautettava, mm. suojeluskunta- ja Lotta Svärd-järjestöt. Mikkelin kaupungin suojeluskunta lahjoitti marraskuussa 1944 Otavankadun alkupäässä sijainneen tonttinsa rakennuksineen ja irtaimistoineen kaupungille kirjasto-, koulu- tai urheilutoimintaan. Suojeluskuntatalosta tuli sittemmin Mikkelin ammattikoulun toimipaikka. Lotta Svärd -yhdistyksen Mikkelin osasto lahjoitti talousirtaimistonsa tyttöjen valmistavalle ammattikoululle. Edellä mainittujen lisäksi Mikkelissä kuten muuallakin jouduttiin lakkauttamaan myös monta pienempää yhdistystä.

Ilman kotirintaman aktiivisia ponnisteluja olisi sodan käynti ollut vieläkin vaikeampaa kuin se oli. Kotirintamallakin tarvittiin kaikkien täysmääräinen panos, jotta vaikeuksista pystyttiin selviämään.

Kun kaikesta oli pulaa

Lähde:

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 208-211.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura

 
 
[[Category:Sotahistoriaa]]

@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 208-211.
+* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 208-211.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
 <br />
 <br />
-'''Lähde:'''
+== Lähteet ==
-−
 Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 208-211.
 <br />

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
 <br />
 Mikkeliin asetettiin asetuksen mukaan 12.10.1939 kansanhuoltolautakunta. Säännöstelyn kasvaessa oli tarpeen laajempi kanslia, jolla 1.5.1942 alkaen oli päätoiminen johtaja. Lokakuussa 1943 perustettiin kaupungin päätoiminen polttoainepäällikön virka.
+<br />
 Elintarpeiden puute synnytti paljon omaehtoista toimintaa. Kesällä 1940 olivat Mikkelin maatalouskerholaiset saaneet kaupungilta ilmaisia viljelyspalstoja. Mikkelin kotiteollisuusyhdistys järjesti tallukkaintekokurssin.
+<br />
 Lokakuussa 1939 asetettiin lakisääteinen työvelvollisuuslautakunta, jonka tilalle kesällä 1941 tuli työvoimalautakunta. Vuoden 1941 jälkipuoliskolla lähetettiin Mikkelistä yhteensä 346 työvelvollista, joista esim. 100 henkeä meni Sallan rautatietyömaalle. Kevättalvella toimitettiin työvelvollisten luettelointi ja voitiin ryhtyä lähettämään väkeä puolustuslaitoksen ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työmaille. Niille lähetettiin hieman yli 200 mikkeliläistä. Nuoriso teki keväällä uitto- ja kesällä sadonkorjuutöitä. Talkootyöllä saatiin heinänteossa ja viljankorjuussa hyvät tulokset.
+<br />
 Nuorten talkoiden työt vakiintuivat vuonna 1942. Heinäkuussa 1941 oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta perustettu Suomen Nuorison Iskujoukot -niminen nuorten työliike, joka organisoitiin kuntien työvoimalautakuntien avulla. Nämä joukot työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan hyviä tuloksia kaikissa maatalous- keräilytöissä. Tästä syystä toiminta laajeni. Seuraavana vuonna kukin kunta valitsi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kehotuksesta Nuorten talkoopäällikön, jonka velvollisuutena oli kutsua eri nuorisojärjestöjen edustajia kokoukseen, jossa valittiin Nuorten talkootoimikunta.
+<br />
 Mikkelissä kaupunginhallitus määräsi johtajaopettaja Aarne Jartin talkoopäälliköksi. Talkootoimikuntaan tuli paikallisten nuorisojärjestöjen, kansakoulunopettajien, oppikoulujen toverikuntien ja lähiseudun maanviljelijöiden edustajat. Toiminta alkoi kesällä 1942. Töissä käytiin autolla ja päivittäin mukana oli lapsia 60-100. Alkukesästä kiskottiin parkkia, kerättiin voikukanjuuria ja käytiin ympäristön maatiloilla kitkemässä. Työstään saamansa ansiot lapset saivat pitää itse.
+<br />
 Kesällä 1943 lähetettiin sadonkorjuutöihin 271 naista, vapaaehtoisesti niihin hakeutui 134 naista ja osalomansa piti maataloustöissä 238 naista. Samantapaisena jatkui toiminta seuraavanakin vuonna.
+<br />
 Sota-ajan erikoisuus olivat mottitalkoot. Polttopuusta oli kova puute. Mikkelin kaupunginhallitus päätti maaliskuussa 1943, että jokainen joka tekee halkoja talkootyönä paikalliselle aseveliyhdistykselle kaupungin metsissä, on oikeutettu ostamaan talvella polttoainetoimistolta halkomäärän, joka on suuruudeltaan vähintään puolet hänen tekemästään halkomäärästä. Lisäksi halkoja tekevät saivat joka viidennen kuutiometrin lahjaksi. Vuoden 1942 lopulla järjestettiin Mikkelin ja Lappeenrannan välillä kilpailu moteista, jolloin Mikkeli voitti sen 16 545 kuutiometrillä Lappeenrannan 15 115 kuutiometriä vastaan. Mikkeli oli näitten tulosten perusteella koko Suomen kolmanneksi paras kunta. Marraskuussa 1943 Mikkelin ja Lappeenrannan välillä järjestettiin kilpailu, jossa otettiin huomioon sadan parhaimman halontekijän keskimääräinen tulos. Tämän kilpailun voitti Lappeenranta.
+<br />
 Mikkelin aseveljet toimivat innokkaasti. Talvisodan jälkeen he perustivat Hotelli Nuijamiehen. Mikkelin aseveljet saivat avustuksena sodan aikana mm. osan vuonna 1943 järjestetyn taidenäyttelyn tuotosta. Vapaaehtoista halua sotainvalidien kohtalon huojentamiseksi esiintyi; esim. vuonna 1943 perustettiin Sotainvaliidien Veljesliiton Mikkelin seudun alaosasto.
+<br />
 Lapset olivat huolenpidon kohteena sodan aikana. Mannerheimin lastensuojeluliiton Mikkelin osasto järjesti heille kesäsiirtolan Pursialaan ja Lamposaareen ainakin kesällä 1940.
+<br />
 Kesällä 1944 suuri osa Kannakselta evakuoiduista joutui kulkemaan Mikkelin kautta. Kaupunginhallitus luovutti Suomen huollolle 18.7. Rouhialan kansakoulun väliaikaiseksi sairaalaksi sotapakolaisia varten.
+<br />
 Syyskuussa 1944 sota loppui. Monet järjestöt oli lakkautettava, mm. suojeluskunta- ja Lotta Svärd-järjestöt. Mikkelin kaupungin suojeluskunta lahjoitti marraskuussa 1944 Otavankadun alkupäässä sijainneen tonttinsa rakennuksineen ja irtaimistoineen kaupungille kirjasto-, koulu- tai urheilutoimintaan. Suojeluskuntatalosta tuli sittemmin Mikkelin ammattikoulun toimipaikka. Lotta Svärd -yhdistyksen Mikkelin osasto lahjoitti talousirtaimistonsa tyttöjen valmistavalle ammattikoululle. Edellä mainittujen lisäksi Mikkelissä kuten muuallakin jouduttiin lakkauttamaan myös monta pienempää yhdistystä.
+<br />
 Ilman kotirintaman aktiivisia ponnisteluja olisi sodan käynti ollut vieläkin vaikeampaa kuin se oli. Kotirintamallakin tarvittiin kaikkien täysmääräinen panos, jotta vaikeuksista pystyttiin selviämään.
+<br />
 Kun kaikesta oli pulaa
+<br />
+<br />
-Lähde:
+<br />
 Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 208-211.
+<br />
+<br />
+<br />
 © Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
+<br />
 <br />
 <br />
 [[Category:Sotahistoriaa]]

Kotirintaman toimintaa Mikkelissä toisen maailmansodan aikana - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 09.54)

SeutuSisalto2 (4. maaliskuuta 2013 kello 09.59)

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu: Kotirintamalle sotavuodet merkitsivät monenlaisia kieltäymyksiä ja säännöstelyä. Kansanhuollon tehtävät laajenivat vuosien mittaan. Syksyllä 1939 oli aluksi...

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Kotirintamalle sotavuodet merkitsivät monenlaisia kieltäymyksiä ja säännöstelyä. Kansanhuollon tehtävät laajenivat vuosien mittaan. Syksyllä 1939 oli aluksi...