http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala 2026-05-17T12:54:26Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.19.1 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala&diff=7149&oldid=prev 2013-04-02T09:35:56Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 2. huhtikuuta 2013 kello 09.35</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel </ins>Carl Ludvig Engel<ins class="diffchange diffchange-inline">] </ins>intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja Savonlinnan <del class="diffchange diffchange-inline">keskussairaalat</del>. Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinnan_keskussairaala </ins>Savonlinnan <ins class="diffchange diffchange-inline">keskussairaala</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">] </ins>Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala&diff=6878&oldid=prev 2013-03-25T07:41:16Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 07.41</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 14:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 14:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala&diff=6600&oldid=prev 2013-03-20T10:17:14Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 20. maaliskuuta 2013 kello 10.17</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''</del>Lähteet<del class="diffchange diffchange-inline">:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== </ins>Lähteet <ins class="diffchange diffchange-inline">==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala&diff=5868&oldid=prev 2013-03-04T07:26:14Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 4. maaliskuuta 2013 kello 07.26</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;br /&gt;</del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat. Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat. Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lähteet:</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins>Lähteet:<ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Hallintohistoriaa]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Hallintohistoriaa]]</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4ninsairaala&diff=4118&oldid=prev 2013-01-09T12:57:40Z

<p>Ak: Uusi sivu: &lt;br /&gt; &lt;br /&gt; Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä to...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.<br /> <br /> Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat. Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.<br /> <br /> Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa.<br /> <br /> Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton.<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120<br /> <br /> Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179.<br /> <br /> Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.<br /> <br /> <br /> <br /> © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998<br /> <br /> &lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> [[Category:Hallintohistoriaa]]</div>

SeutuSisalto2