Luokka:Mikkelin tori - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Historia */

2013-03-12T12:04:50Z

‎Historia

SeutuSisalto2: /* Opettajalle */

2013-03-12T11:57:54Z

‎Opettajalle

SeutuSisalto2: /* Kuvaus */

2013-03-12T11:56:03Z

‎Kuvaus

SeutuSisalto2: /* Historia */

2012-11-22T12:04:39Z

‎Historia

SeutuSisalto2: /* Historia */

2012-11-22T12:04:19Z

‎Historia

SeutuSisalto2: /* Historia */

2012-11-20T11:30:55Z

‎Historia

SeutuSisalto2: /* Opettajalle */

2012-11-19T10:34:59Z

‎Opettajalle

SeutuSisalto2: /* Hallitustori 360 –tehtävämoniste */

2012-11-15T09:03:51Z

‎Hallitustori 360 –tehtävämoniste

SeutuSisalto2: /* Opettajalle */

2012-11-15T09:02:59Z

‎Opettajalle

SeutuSisalto2: /* Hallitustori 360 –tehtävämoniste */

2012-11-15T08:45:05Z

‎Hallitustori 360 –tehtävämoniste

@@ Rivi 92: / Rivi 92: @@
 === Historia ===
 Saimaan rannalla sijaitsevan Mikkelin torin alue toimi sotaväen harjoituskenttänä vuosien 1721 ja
-välillä. Savon jalkaväkirykmentin ja Karjalan rakuunain arvostetut harjoituskokoukset
+välillä. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Savon_ja_Savonlinnan_l%C3%A4%C3%A4nin_jalkav%C3%A4kirykmentti Savon jalkaväkirykmentin] ja Karjalan rakuunain arvostetut harjoituskokoukset
 pidettiin useimmiten Mikkelin plaanilla ainakin 1721, 1725, 1735, 1737, 1767 ja 1770-luvulta
-lähtien lyhyin väliajoin Ruotsin vallan loppuun asti. Plaanin keskus on nykyinen tori. Rykmentin
+lähtien lyhyin väliajoin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa Ruotsin vallan] loppuun asti. Plaanin keskus on nykyinen tori. Rykmentin
 kokouksista muodostui tunnettuja ja arvostettuja sotataidon näytöksiä. Kuvaus harjoituksista
-Väänäsen Savon Prikaatin hirstoriassa. Tori on siitä lähtien ollut merkittävä kokoontumis- ja
+Väänäsen Savon Prikaatin historiassa. Tori on siitä lähtien ollut merkittävä kokoontumis- ja
 paraatipaikka.
 <br />
@@ Rivi 102: / Rivi 102: @@
 Vuoden 1831 lääniuudistus vauhditti Mikkelin kaupungin perustamista, mistä oli tehty
 ensimmäinen päätös jo 1827. Mikkeli valittiin Kymenkartanon läänin pohjoisosasta muodostetun
-Mikkelin läänin pääkaupungiksi, kun aiempi hallintokeskus Heinola todettiin sijainniltaan
+Mikkelin läänin pääkaupungiksi, kun aiempi hallintokeskus [http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinola Heinola] todettiin sijainniltaan
 syrjäiseksi. Mikkelin kaupunki perustettiin 1838.
 <br />
 <br />
-Kaupungin rakentamisen pohjana oli Intendentinkonttorin arkkitehti C.L. Engelin kaava vuodelta
+Kaupungin rakentamisen pohjana oli Intendentinkonttorin arkkitehti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel C.L. Engelin] kaava vuodelta
 . Asemakaavassa kaupungin keskustaa hallitsi julkisten rakennusten vyöhyke, jonka myös
 lääninmaanmittauskonttorin päällikkö F.F. Gyldén oli esittänyt omassa kaavasuunnitelmassaan.
@@ Rivi 141: / Rivi 141: @@
 <br />
 Mikkelin kaupunkiseurakunnan perustamisesta tehtiin päätös 1891 ja Mikkelin tuomiokirkko
-rakennettiin 1896-1897 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmin. Tuomiokirkoksi se vihittiin
+rakennettiin 1896-1897 arkkitehti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Stenb%C3%A4ck Josef Stenbäckin] suunnitelmin. Tuomiokirkoksi se vihittiin
 jatkosodan jälkeen, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista Mikkeliin.
 <br />

@@ Rivi 17: / Rivi 17: @@
 Oppilaat jalkautetaan torille. Mukana heillä on tehtävämoniste, jonka toiselle
 puolelle on monistettu Rakennustyylimoniste 1. Tehtävä voidaan tarkastaa paikan päällä tai luokassa
-Googlen StreetViewiä apuna käyttäen.
+Googlen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Street_View StreetViewiä] apuna käyttäen.
 <br />
 Esitys on tarkoitettu esim. kertaamiseen tai tyylisuuntien tunnusmerkkien opiskeluun.

@@ Rivi 38: / Rivi 38: @@
 Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan
 asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa. Hallitustorin,
-Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti C.L. Engelin
+Kirkkopuiston ja niiden välisen korttelin rakentaminen perustuu yli-intendentti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel C.L. Engelin]
-laatimaan asemakaavaan, jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu
+laatimaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Asemakaava asemakaavaan,] jossa läänin pääkaupungin julkiset rakennukset on sijoitettu
 vyöhykkeeksi kaupungin keskelle.
 <br />
@@ Rivi 51: / Rivi 51: @@
 <br />
 Lääninhallituksen pienet lisärakennukset on rakennettu arkistoa varten 1890-luvulla.
-Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema
+Lääninhallituksen viereinen kulmatalo on yli-intendentti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lohrmann E.B. Lohrmannin] suunnittelema
 maanmittauskonttori vuodelta 1849. Sen vastaparina on samaa arkkitehtuuria edustava,
-Rakennushallituksessa 1938 suunniteltu lisärakennus.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakennushallitus Rakennushallituksessa] 1938 suunniteltu lisärakennus.
 <br />
 <br />
-Torin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti Selim A. Lindqvistin
+Torin eteläreunalla on puiden ja aukioiden ympäröimä arkkitehti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Selim_A._Lindqvist Selim A. Lindqvistin]
 suunnittelema Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sodan pommitusten jälkeisissä
-korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa funktionalismin kauden
+korjauksissa rakennusta on korotettu. Torin kulmassa on kaksi edustavaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionalismi funktionalismin] kauden
-liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 (Martti Välikangas) ja Osuuskauppa Suur-Savon
+liikerakennusta: Jamankulma vuodelta 1938 ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_V%C3%A4likangas Martti Välikangas]) ja Osuuskauppa Suur-Savon
 hotelli- ja liiketalo vuodelta 1940 (Arthur Elg).
 <br />
@@ Rivi 76: / Rivi 76: @@
 <br />
 <br />
-Kirkkopuiston vieressä on empirekaudelta peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä.
+Kirkkopuiston vieressä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Empiretyyli empirekaudelta] peräisin oleva lääninsairaalan rakennusryhmä.
 Monessa jaksossa 1840-luvulta lähtien rakentunut Mikkelin keskussairaalan laitoskortteli tarjoaa
 monipuolisen ja edustavan sarjan suomalaisen sairaalarakentamisen kehityspiirteitä 1800-luvun
@@ Rivi 89: / Rivi 89: @@
 <br />
 <br />
 === Historia ===
 Saimaan rannalla sijaitsevan Mikkelin torin alue toimi sotaväen harjoituskenttänä vuosien 1721 ja

@@ Rivi 155: / Rivi 155: @@
 <br />
 © Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma
 <br />
 <br />

@@ Rivi 154: / Rivi 154: @@
 {{#ev:youtube| yNMimd_2jiI }}
 <br />
 <br />
 <br />

@@ Rivi 149: / Rivi 149: @@
 Maalaistavaran kauppa siirrettiin Kauppatorilta Hallitustorille 1906 ja kaikki torikauppa 1927.
 Toripäiviä pidettiin säännöllisesti joka kuukauden 1. lauantai v:sta 1914 lähtien.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 <br />
 Esitys on tarkoitettu esim. kertaamiseen tai tyylisuuntien tunnusmerkkien opiskeluun.
 * Hallitustori 360 [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/c1/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-hallitustori-360.pdf –tehtävämoniste]
 * Hallitustori 360 [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/c1/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-hallitustori-360.pdf –esitys] (luokkakertaukseen)

@@ Rivi 186: / Rivi 186: @@
 :<br />
 :Tyttölyseon muistolaatta löytyy Porrassalmenkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olevan rakennuksen seinästä (nk. SYP:in talo).
 <br />
 <br />
 [[Category:Opetus]]

@@ Rivi 22: / Rivi 22: @@
 * Opettajan ohje ja tehtävien ratkaisut
 * Hallitustori 360 [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/c1/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-hallitustori-360.pdf –tehtävämoniste]
-* Hallitustori 360 –esitys (luokkakertaukseen)
+* Hallitustori 360 [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/c/c1/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-hallitustori-360.pdf –esitys] (luokkakertaukseen)
 * [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/5/52/OPE-Mikkelin_tori-Torielamaa_1800-luvulla-1.pdf Torielämää 1800-luvulla] –tehtävämoniste
 * [http://seutu.wikimikkeli.fi/images/9/9f/OPE-Mikkeli-tori-360-Mikkelin-pamaus.pdf Mikkelin pamaus] –tehtävämoniste

@@ Rivi 173: / Rivi 173: @@
 == Tehtävien ratkaisuja ==
 === Hallitustori 360 –tehtävämoniste ===
-'''Tehtävä 3'''
+:'''Tehtävä 3'''
-# Stella – 2011 (Arkkitehtitoimisto Innovarch)
+:# Stella – 2011 (Arkkitehtitoimisto Innovarch)
-# Kaupunginkirjasto – 1976 (Eero Jokilehto)
+:# Kaupunginkirjasto – 1976 (Eero Jokilehto)
-# Mannerheimin patsas – 1967 eli Päämajapatsas (Kalervo Kallio)
+:# Mannerheimin patsas – 1967 eli Päämajapatsas (Kalervo Kallio)
-# Säästöpankin talo - 1940-luvun jälkipuolisko (Martti Välikangas)
+:# Säästöpankin talo - 1940-luvun jälkipuolisko (Martti Välikangas)
-# Sokoksen talo – 1940 (Arthur Elg)
+:# Sokoksen talo – 1940 (Arthur Elg)
-# Porttirakennukset - nykyinen ulkoasu 1929/1930, oikeanpuoleiseen porttirakennukseen on käytetty vuonna 1912 rakennetun kauppahallin päätyrakennuksen osia. (Aarre Ekman)
+:# Porttirakennukset - nykyinen ulkoasu 1929/1930, oikeanpuoleiseen porttirakennukseen on käytetty vuonna 1912 rakennetun kauppahallin päätyrakennuksen osia. (Aarre Ekman)
-# Kaupungintalo - 1912 (Selim A. Lindqvist)
+:# Kaupungintalo - 1912 (Selim A. Lindqvist)
-# Lääninhallitus – ensimmäiset 1843 (C.L. Engel)
+:# Lääninhallitus – ensimmäiset 1843 (C.L. Engel)
-<br />
+:<br />
-'''Tehtävä 4'''
+:'''Tehtävä 4'''
-<br />
+:<br />
-Tyttölyseon muistolaatta löytyy Porrassalmenkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olevan rakennuksen seinästä (nk. SYP:in talo).
+:Tyttölyseon muistolaatta löytyy Porrassalmenkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa olevan rakennuksen seinästä (nk. SYP:in talo).
 <br />
 <br />
 <br />
 [[Category:Opetus]]