Maantieliikenteen kehitystä Mikkelin seudulla - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Kuvauksia */

2013-03-25T09:38:22Z

‎Kuvauksia

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:38:07Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 08.20)

2013-03-21T08:20:34Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 11.52)

2013-01-30T11:52:03Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 11.51)

2013-01-30T11:51:07Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (28. tammikuuta 2013 kello 11.33)

2013-01-28T11:33:07Z

SeutuSisalto2 (28. tammikuuta 2013 kello 11.32)

2013-01-28T11:32:26Z

SeutuSisalto2 (28. tammikuuta 2013 kello 11.32)

2013-01-28T11:32:07Z

SeutuSisalto2 (28. tammikuuta 2013 kello 11.31)

2013-01-28T11:31:02Z

SeutuSisalto2 (28. tammikuuta 2013 kello 11.28)

2013-01-28T11:28:16Z

@@ Rivi 137: / Rivi 137: @@
 == Kuvauksia ==
-Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863
+* Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863
+* Sakari Topeliuksen kuvaus maanteistä ja matkustamisesta vuodelta 1873
-Sakari Topeliuksen kuvaus maanteistä ja matkustamisesta vuodelta 1873
+* Kyytikärryt
+* Entisajan koulumatka - A. J. Hällströmin matka Varkaudesta koulukaupunkiin Mikkeliin 1880-luvulla
-Kyytikärryt
+* Kestikievarin sisustus 1800-luvulla
+* Mikkelin kaupungin kestikievari vuonna 1912
 Entisajan koulumatka - A. J. Hällströmin matka Varkaudesta koulukaupunkiin Mikkeliin 1880-luvulla
-−
 Kestikievarin sisustus 1800-luvulla
-−
 Mikkelin kaupungin kestikievari vuonna 1912
 <br />
 <br />

@@ Rivi 128: / Rivi 128: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 337-339.
+* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 337-339.
+* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 142-143.
-Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 142-143.
+* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 318-330.
+* Pänkäläinen, Jouni, "Liikenne ja kulkuvälineet Mikkelin maalaiskunnassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 205-209, 214 ja 220-222.
-Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 318-330.
+* Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 103-110 ja 398-416.
-−
 Pänkäläinen, Jouni, "Liikenne ja kulkuvälineet Mikkelin maalaiskunnassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 205-209, 214 ja 220-222.
-−
 Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 103-110 ja 398-416.
-<br />
 <br />
 <br />
 == Kuvauksia ==
 Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
-'''Maantiet'''
+== Maantiet ==
-−
 Varhaisimpina aikoina, kun Savon alueelle ei vielä oltu rakennettu minkäänlaisia teitä, jouduttiin matkaa tehtäessä turvautumaan pääasiassa vesireitteihin ja harjuihin.
 <br />
@@ Rivi 49: / Rivi 48: @@
 <br />
 <br />
-'''Maantieliikenne'''
+== Maantieliikenne ==
-−
 Ensimmäiset kulkuneuvot olivat vene ja sukset. Kesäaikana maitse tehtävät matkat sujuivat ennen teiden rakentamista helpoimmin ratsain. Tällöin kuljetettavat tavarat vedettiin ratsun perässä purilaissa, kaksilla maata laahaavilla aisapuilla. Kun alettiin rakentaa parempia teitä, voitiin siirtyä käyttämään vaunuja ja kärryjä. 1800-luvulla yleinen liikkumaväline oli kyytikärryt. Matkanteko oli hidasta vielä 1800-luvun lopulla.
 <br />
@@ Rivi 104: / Rivi 102: @@
 <br />
 <br />
-'''Kestikievarit ja kyytilaitos'''
+== Kestikievarit ja kyytilaitos ==
-−
 [[Tiedosto:MIKHIS-kestikievari.gif|600px|thumb|left|Kestikievarien taksat Mikkeli kihlakunnan alueella 1886]]
 Kun matkoja tehtiin hevosilla, oli matkanteko hidasta ja vaivalloista. Usein matkoilla jouduttiin yöpymään sekä vaihtamaan hevosta majataloissa eli kestikievareissa. Aluksi majoitustehtävästä huolehtivat nimismiestalot ja osaksi pappilat. Varsinaisesta kestikievarilaitoksesta Mikkelin pitäjässä voidaan puhua 1740-luvun lopulta lähtien, jolloin Suuren Savontien varteen Mikkelin pitäjään perustettiin kestikievarit Rantakylään ja Paasolaan. Niiden lukumäärä lisääntyi vuosien myötä niin, että vuonna 1865 Mikkelin pitäjässä oli 10 kestikievaria. Kirkonkylässä sijaitsi Mikkelin kaupungin kestikievari, Heinolantien varressa Röppään kestikievari, Juvantiellä Toplanen, Kangasniementiellä kesäkievarit Vanhala ja Harjumaa sekä talvikievarit Muinola ja Ukonniemi, Pieksämäentiellä Pirtti (Rämälässä) ja Kalvitsa (Vehmaskylässä), Ristiinantiellä Huisteri.
@@ Rivi 130: / Rivi 127: @@
 <br />
 <br />
-'''Lähteet:'''
+== Lähteet ==
-−
 Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 337-339.
@@ Rivi 144: / Rivi 140: @@
 <br />
 <br />
-'''Kuvauksia:'''
+== Kuvauksia ==
-−
 Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863

@@ Rivi 32: / Rivi 32: @@
 <br />
 <br />
 Tienpidon uudistamisesta tuli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa yhä kuumempi kysymys, kun talouselämän monipuolistumisen ja laajenemisen myötä liikennetarve kasvoi nopeasti. Myös autot alkoivat liikkua 1900-luvun alussa tietä pitkin. Tienpitoa uudistettiin perinpohjaisesti vuonna 1918, kun maantiet otettiin valtiolle, koska niistä oli hyötyä koko kansalle eikä vain maanomistajille. Uusi tielaki määritteli yleisiksi teiksi valtion kustantamat maantiet sekä käyttäjien ylläpitämät paikallistiet. Maanteihin ja paikallisteihin luettiin myös sillat, lossit, tierummut ja muut kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset. Kun Suomen valtio vuonna 1921 otti vastatakseen kaikkien teiden ylläpidosta, oli se ensimmäinen valtio maailmassa, joka niin teki.
 <br />
 <br />
 Maailmansotien aikana huomattavin Mikkeliä koskeva tiehanke oli Mikkelin-Juvan maantien sepelöiminen ja parantaminen ensimmäisen luokan maantieksi.
 <br />

← Vanhempi versio		Versio 28. tammikuuta 2013 kello 11.33
Rivi 111:		Rivi 111:

	'''Kuvauksia:'''		'''Kuvauksia:'''
−

	Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863		Kansanmiehen kuvaus Mikkelin pitäjän liikenneoloista keväältä 1863

@@ Rivi 86: / Rivi 86: @@
 Savon radan valmistuminen 1889 vaikutti nopeasti kestikievareiden toimintaan. Hollihevosten lukumäärää laskettiin, koska useat niitä ennen tarvinneet siirtyivät kulkemaan rautateitse. Myöhemmin autoliikenteen lisääntyminen lopetti perinteisen kestikievaritoiminnan kokonaan.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 24: / Rivi 24: @@
 Tienpidon uudistamisesta tuli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa yhä kuumempi kysymys, kun talouselämän monipuolistumisen ja laajenemisen myötä liikennetarve kasvoi nopeasti. Myös autot alkoivat liikkua 1900-luvun alussa tietä pitkin. Tienpitoa uudistettiin perinpohjaisesti vuonna 1918, kun maantiet otettiin valtiolle, koska niistä oli hyötyä koko kansalle eikä vain maanomistajille. Uusi tielaki määritteli yleisiksi teiksi valtion kustantamat maantiet sekä käyttäjien ylläpitämät paikallistiet. Maanteihin ja paikallisteihin luettiin myös sillat, lossit, tierummut ja muut kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset. Kun Suomen valtio vuonna 1921 otti vastatakseen kaikkien teiden ylläpidosta, oli se ensimmäinen valtio maailmassa, joka niin teki.
 Maailmansotien aikana huomattavin Mikkeliä koskeva tiehanke oli Mikkelin-Juvan maantien sepelöiminen ja parantaminen ensimmäisen luokan maantieksi.
 -luvulla useat syyt pakottivat kiinnittämään entistä enemmän huomiota maan tieolojen kehittämiseen. Yhteiskunnan rakennemuutos vaati yhä nopeampia, joustavampia ja kapasiteetiltaan suurempia kuljetusmuotoja. Myös autojen lukumäärä kasvoi 1960-luvulta alkaen voimakkaasti. 1960-luvulla Suomen päätieverkko uusittiinkin ajan tarpeita vastaavaksi. Maata vielä 1950-luvulla vaivanneesta "tiekurjuudesta" päästiin vähitellen eroon, vaikkakin vielä 1960-luvulla tiet kärsivät kelirikosta niin pahoin, että tarvittiin todellinen "rattimies" sompailemaan ajoneuvoaan mutkaisilla ja upottavilla teillä.
 Mikkelin seudulla toteutettiin useita huomattavia tiehankkeita 1960-luvulla. Valtatie 5 sai öljypäällysteen Mikkelin maalaiskunnan alueella vuosina 1964-1965. Vuonna 1966 aloitettiin Mikkeli-Pieksämäki -tien rakentaminen. Mikkeli-Puumala-Imatra -tie valmistui vuonna 1960 ja muutettiin kantatieksi vuonna 1966. Mikkelin-Anttolan maantien parantaminen aloitettiin vuonna 1963. Tiehankkeeseen liittyi Kirkonvarkauden sillan rakentaminen. Kirkonvarkauden sillan myötä Siikasalmen kapulavetoinen lossi jäi historiaan. Lappeenrannan Jyväskylän tien parannus Mikkeli-Harjumaa välillä saatiin kuntoon 1960-luvun lopulla. Tien uusiminen kokonaan Jyväskylään saakka palautti tielle sillä ennen sotia olleen merkityksen kaukoliikenteessä. Tärkeä uusi yhteys avautui etelään kun Mikkeli-Kouvola -tie valmistui vuonna 1967.