Mannerheimin päämaja Mikkelissä jatkosodan aikana (24.6.1941-19.9.1944) - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-25T09:54:53Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Dokumentit */

2013-03-25T09:53:14Z

‎Dokumentit

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:52:59Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2: /* Jatkosodan päämaja */

2013-03-21T09:53:21Z

‎Jatkosodan päämaja

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 09.52)

2013-03-21T09:52:50Z

SeutuSisalto2 (6. maaliskuuta 2013 kello 07.34)

2013-03-06T07:34:57Z

SeutuSisalto2 (6. maaliskuuta 2013 kello 07.32)

2013-03-06T07:32:36Z

SeutuSisalto2 (6. maaliskuuta 2013 kello 07.27)

2013-03-06T07:27:46Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 07.23)

2013-01-29T07:23:17Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 07.21)

2013-01-29T07:21:43Z

@@ Rivi 125: / Rivi 125: @@
 == Aiheesta muualla ==
-Marsalkka Mannerheimista on Internetissä useita sivuja. Hyvää ja luotettavaa tietoa hänestä löytyy mm. Suomen historiallinen seuran kokoaman Kansallisbiografian osoitteesta.
+* Marsalkka Mannerheimista on Internetissä useita sivuja. Hyvää ja luotettavaa tietoa hänestä löytyy mm. Suomen historiallinen seuran kokoaman Kansallisbiografian osoitteesta.
+* Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-hanke aloitettiin vuonna 1993 ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista seitsemässä vuodessa 6000 henkilön pienoiselämäkerta. Kansallisbiografian elämäkerta-artikkelit julkaistaan elektronisessa muodossa internetissä sekä CD-ROM -julkaisuna ja ne varustetaan monipuolisin hakuominaisuuksin.
-Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-hanke aloitettiin vuonna 1993 ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista seitsemässä vuodessa 6000 henkilön pienoiselämäkerta. Kansallisbiografian elämäkerta-artikkelit julkaistaan elektronisessa muodossa internetissä sekä CD-ROM -julkaisuna ja ne varustetaan monipuolisin hakuominaisuuksin.
+* Myös Mikkelin Päämajakoulu on koonnut Mannerheimistä hyvät sivut Internetiin osoitteeseen
+::http://www.mikkeli.fi/opetus/paamajakoulu/mannerhe/
-Myös Mikkelin Päämajakoulu on koonnut Mannerheimistä hyvät sivut Internetiin osoitteeseen:
+* Mikkelin kirjaston Mannerheim-sivut
+::http://www.mikkeli.fi/kirjasto/mannerheim/
-http://www.mikkeli.fi/opetus/paamajakoulu/mannerhe/
+* Muita Mannerheim sivuja
+::[http://www.mannerheim.fi/ www.mannerheim.fi]
-Mikkelin kirjaston Mannerheim-sivut:
+::http://virtual.finland.fi/finfo/english/mannerheim.html
-−
 http://www.mikkeli.fi/kirjasto/mannerheim/
-−
 Muita Mannerheim sivuja:
-−
 [http://www.mannerheim.fi/ www.mannerheim.fi]
-−
 http://virtual.finland.fi/finfo/english/mannerheim.html
 <br />
 <br />

@@ Rivi 119: / Rivi 119: @@
 == Dokumentit ==
-Mannerheimin talvisodan päättymisen jälkeinen päiväkäsky 14.3.1940
+* Mannerheimin talvisodan päättymisen jälkeinen päiväkäsky 14.3.1940
+* Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky 10.7.1941
 Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky 10.7.1941
-<br />
 <br />
 <br />
 == Aiheesta muualla ==
 Marsalkka Mannerheimista on Internetissä useita sivuja. Hyvää ja luotettavaa tietoa hänestä löytyy mm. Suomen historiallinen seuran kokoaman Kansallisbiografian osoitteesta.

@@ Rivi 110: / Rivi 110: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 156-159.
+* Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 156-159.
+* Kuujo, Erkki, "Mikkeli päämajakaupunkina". Mikkelin kohtalonaikoja. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa syksyllä 1988 pidetty luentosarja. Kirj. Raimo Viikki - Hannele Wirilander - Erkki Kuujo. Toimittanut Raili Veikkanen. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkaisuja. 15. 20.2.1989. Mikkelin kaupungin monistamo 1989. s. 53-60.
-Kuujo, Erkki, "Mikkeli päämajakaupunkina". Mikkelin kohtalonaikoja. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa syksyllä 1988 pidetty luentosarja. Kirj. Raimo Viikki - Hannele Wirilander - Erkki Kuujo. Toimittanut Raili Veikkanen. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkaisuja. 15. 20.2.1989. Mikkelin kaupungin monistamo 1989. s. 53-60.
+* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 196-197, 203-206.
+* Puntanen, Pia, Mannerheimin saappaanjäljillä. Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 27. Mikkeli 1993.
-Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 196-197, 203-206.
+* Väänänen, Kyösti, Savon Prikaatin historiaa. Savon Prikaatin kilta. Oy Länsi-Savon offsetpaino, Mikkeli 1978. s. 489-507.
-−
 Puntanen, Pia, Mannerheimin saappaanjäljillä. Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 27. Mikkeli 1993.
-−
 Väänänen, Kyösti, Savon Prikaatin historiaa. Savon Prikaatin kilta. Oy Länsi-Savon offsetpaino, Mikkeli 1978. s. 489-507.
-<br />
 <br />
 <br />
 == Dokumentit ==
 Mannerheimin talvisodan päättymisen jälkeinen päiväkäsky 14.3.1940

@@ Rivi 39: / Rivi 39: @@
 <br />
 Päämajan viimeiset osastot lähtivät Mikkelistä Helsinkiin 26.7.1945 A-vaunussa, joka oli ollut päämajan kuriirivaunu jatkosodan ajan.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 74: / Rivi 73: @@
 <br />
 <br />
 == Päämajan perintö ==
 Jatkosodan aikana ehkä näkyvin päämajan mukanaan tuoma muutos oli Mikkelin vaakunan muuttaminen. Sotamarsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivän muistoksi päätti valtuusto kaupunginhallituksen ehdotuksesta, että kaupungin vaakunan yläosan tähti korvataan ristikkäin asetetuilla marsalkan sauvoilla. Marsalkka oli antanut suostumuksensa muutokseen.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
-'''Päämaja Mikkelissä jo kahdesti ennen jatkosotaa'''
+== Päämaja Mikkelissä jo kahdesti ennen jatkosotaa ==
-−
 [[Tiedosto:MIKHIS-paamajakoulu.jpg|600px|thumb|right|Päämajakoulu]]
 Mikkeli oli ensimmäisen kerran päämajakaupunkina kansalaissodan loppuvaiheissa 11.4.-16.5.1918. Ylipäällikkö Mannerheim siirsi päämajansa Pohjanmaalta Mikkeliin, koska kaupunki oli keskeisemmällä paikalla rintamalinjan siirryttyä Karjalaan. Päämaja sijoittui rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Hotelli Seurahuoneeseen.
@@ Rivi 19: / Rivi 18: @@
 <br />
 <br />
-'''Jatkosodan päämaja'''
+== Jatkosodan päämaja ==
-−
 Heti talvisodan jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan päämajan sijoitusta mahdollisen uuden sodan varalta. Koska ajateltiin, että Suomi joutuu jatkossa käymään yksin puolustussotaa ylivoimaista vihollista vastaan, Mikkeliä pidettiin liian lähellä rintamaa olevana. Mannerheim päättikin välirauhan aikana, että päämaja sijoitetaan Virroille. Kevään 1941 kuluessa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. Epätoivoinen yksinään puolustautuminen ylivoimaista vihollista vastaan ei enää näyttänytkään ainoalta vaihtoehdolta, vaan Neuvostoliiton päävoimat olisivatkin ehkä sijoitettu muualle. Suomen suhteet Saksaan lähenivät syksystä 1940 lähtien. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 ja 24.6. annettiin käsky päämajan siirrosta Mikkeliin. Tämä tapahtui siis päivää ennen Suomen liittymistä sotaan.
 <br />
@@ Rivi 44: / Rivi 42: @@
 <br />
 <br />
-'''Päämajan vaikutukset Mikkelin seudulle'''
+Päämajan vaikutukset Mikkelin seudulle
-−
 Suurimmillaan päämajan ja sen alaisiin yksiköihin kuului noin 2 500 henkilöä, joista valtaosa asui Mikkelissä. Kaupungin väkiluku jatkosodan aikaan oli noin 11 000 eli tuolloin noin 20 % kaupunkilaisista oli päämajan väkeä. Mikkelin asuntopula oli talvisodan jälkeen huutava. Kymmeniä asuintaloja oli tuhoutunut talvisodan pommituksissa ja kaupunkiin oli tullut Karjalasta pakolaisina 2 500 henkilöä. Päämajan henkilökunnan majoittamisessa oli ongelmia. Useimmat upseereista ja naisista asuivat mikkeliläisissä perheissä. Esimerkiksi vuonna 1941 Mikkelin kaupungissa oli sotilasmajoittajia 450, joista yrityksiä ja yhteisöjä oli 24.
 <br />
@@ Rivi 77: / Rivi 74: @@
 <br />
 <br />
-'''Päämajan perintö'''
+== Päämajan perintö ==
-−
 Jatkosodan aikana ehkä näkyvin päämajan mukanaan tuoma muutos oli Mikkelin vaakunan muuttaminen. Sotamarsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivän muistoksi päätti valtuusto kaupunginhallituksen ehdotuksesta, että kaupungin vaakunan yläosan tähti korvataan ristikkäin asetetuilla marsalkan sauvoilla. Marsalkka oli antanut suostumuksensa muutokseen.
 <br />
@@ Rivi 113: / Rivi 109: @@
 <br />
 <br />
-'''Lähteet:'''
+== Lähteet ==
-−
 Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 156-159.
@@ Rivi 127: / Rivi 122: @@
 <br />
 <br />
-'''Dokumentit:'''
+== Dokumentit ==
-−
 Mannerheimin talvisodan päättymisen jälkeinen päiväkäsky 14.3.1940
@@ Rivi 135: / Rivi 129: @@
 <br />
 <br />
-'''Linkkejä:'''
+== Aiheesta muualla ==
-−
 Marsalkka Mannerheimista on Internetissä useita sivuja. Hyvää ja luotettavaa tietoa hänestä löytyy mm. Suomen historiallinen seuran kokoaman Kansallisbiografian osoitteesta.

@@ Rivi 27: / Rivi 27: @@
 <br />
 <br />
-[[Tiedosto:MIKHIS-talo2.jpg|600px|thumb|left|]]
+[[Tiedosto:MIKHIS-talo2.jpg|600px|thumb|right|]]
 Ylipäällikön työhuone oli koko jatkosodan ajan sama Mikkelin Keskuskansakoulun opettajainhuone, josta hän oli johtanut taistelua talvisodan alkupuolella. Talvisodassa tuhoutuneen Hotelli Seurahuoneen tilalle tuli ylipäällikön ja korkeimpien upseerien majoitus- ja ruokailupaikaksi hotelli Kaleva ja Mikkelin Klubi, jotka olivat juuri päässeet aloittamaan toimintansa Suur-Savon uudessa talossa. Sotamarsalkka siirtyi pian yksityismajoitukseen, aluksi 4 kilometriä Mikkelistä Lappeenrantaan päin sijaitsevaan lääkintäkapteeni Sigurd Alfthanin omistamaan huvilaan, sitten syksystä 1941 kevättalvelle 1944 lääkintämajuri Valter Dahlströmin omistamaan yksityisasuntoon, ns. Pulkkisen graniittitaloon, Hallitus- ja Ristimäenkadun kulmassa ja lopuksi Sairilan kartanoon noin 7 kilometriä Mikkelistä Juvalle päin.
 <br />
@@ Rivi 151: / Rivi 151: @@
 Muita Mannerheim sivuja:
-http://www.mannerheim.fi/
+[[ http://www.mannerheim.fi/|www.mannerheim.fi]]
 http://virtual.finland.fi/finfo/english/mannerheim.html
 <br />

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 Jatkosodan päämaja toimi kahdessa osassa. Mikkelissä sijaitsi yleisesikunta, jota yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan päämajasta, ja Helsingissä sotatalousesikunta. Mikkelissä päämajan vahvuus oli noin 650 henkeä, mutta mukaanlaskettuina erilaiset viesti-, vartio- ja huoltoyksiköt oli noin 2500 henkeä sijoitettuna Mikkeliin ja lähiympäristöön. Tällainen määrä näkyi selvästi Mikkelin kokoisessa kaupungissa ja antoi oman leimansa kaupungin elämänmenoon. Sotilasmajoitus tuotti ongelmia ja esim. kansakoulut joutuivat toimimaan supistetuin ohjelmin. Alkuvuodesta 1942 suunniteltiin päämajan siirtämistä Laatokan luoteisrannikolle Lahdenpohjaan ja Huuhanmäelle, missä olisi ollut käytettävissä tyhjiä kasarmeja, mutta aikeesta luovuttiin. Vuoden 1944 alkupuolella toteutettiin yleisesikunnan suurempi hajasijoittaminen; joitakin osastoja siirrettiin kokonaan Mikkelin seudulta pois ja Mikkelin tienoolle jääneitäkin siirrettiin osittain kauemmaksi.
 Ylipäällikön työhuone oli koko jatkosodan ajan sama Mikkelin Keskuskansakoulun opettajainhuone, josta hän oli johtanut taistelua talvisodan alkupuolella. Talvisodassa tuhoutuneen Hotelli Seurahuoneen tilalle tuli ylipäällikön ja korkeimpien upseerien majoitus- ja ruokailupaikaksi hotelli Kaleva ja Mikkelin Klubi, jotka olivat juuri päässeet aloittamaan toimintansa Suur-Savon uudessa talossa. Sotamarsalkka siirtyi pian yksityismajoitukseen, aluksi 4 kilometriä Mikkelistä Lappeenrantaan päin sijaitsevaan lääkintäkapteeni Sigurd Alfthanin omistamaan huvilaan, sitten syksystä 1941 kevättalvelle 1944 lääkintämajuri Valter Dahlströmin omistamaan yksityisasuntoon, ns. Pulkkisen graniittitaloon, Hallitus- ja Ristimäenkadun kulmassa ja lopuksi Sairilan kartanoon noin 7 kilometriä Mikkelistä Juvalle päin.
 Mikkeliläisten huomiota kiinnittivät ne merkkimiehet, jotka saapuivat neuvottelemaan ylipäällikön kanssa: tasavallan presidentti Risto Ryti, hallituksen jäseniä, korkeita saksalaisia upseereita (mm. Saksan sotatoimien johtoesikunnan päällikkö, tykistökenraali Alfred Jodl, SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler, sotamarsalkka Wilhelm Keitel). Mannerheim sai 75-vuotissyntymäpäivänään 4.6.1942 vieraakseen Saksan valtakunnanjohtajan Adolf Hitlerin, mutta häntä Mannerheim ei ottanut vastaan Mikkelissä vaan Immolassa, jossa marsalkka oli rintamakäynnillä. Juhlalounas tarjottiin paikalle tuodussa marsalkan salonkivaunussa.