Mikkeliä koskevasta kirjallisuudesta - Muutoshistoria

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 07.45)

2013-01-31T07:45:47Z

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämi...

2013-01-11T12:00:58Z

Ak: Uusi sivu: Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämi...

Uusi sivu

Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämistäni lähteistä ovat. Tiukasta aikataulusta johtuen tietopaketissa ollaan käytetty pääosin yleisiä hakuteoksia ja erilaisia historiikkeja sekä aikaisempia historian oppimateriaalipaketteja. Varsinaisiin arkistotutkimuksiin ei aikaa ole kovin paljon ollut.

Kokonaiskuvauksia Mikkelin historiasta on julkaistu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Ensimmäinen suomenkielinen paikallishistoriikki julkaistiin Mikkelissä vuonna 1848. Mikkelistä kotoisin olevan nuoren ylioppilaan A. G. Koranterin teoksesta Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä huokuu tekijänrakkaus syntymäpaikkaan. Teoksesta on poimittu usein otteita myöhempiin historiikkeihin. Myös tässä paikallishistoriapaketissa on otteita Koranterin teoksesta. Varhaisimmista Mikkeli-historiikeista on tämän kokonaisuuden kokoamisessa ollut hyötyä myös Aleksanteri Rytkösen vuonna 1912 ilmestyneestä Murtotietoja Mikkelistä -teoksesta.

Uusimmat Mikkelin historiaa näihin päiviin kuvaavat yleishistoriikit ovat ilmestyneet 1970-luvulta lähtien. Hannele Wirilanderin Mikkelin pitäjän historia (1982) käsittelee aikaa vuoteen 1865, siis lähinnä maalaiskunnan ja kaupungin yhteistä aikaa. Teoksessa kuvataan monipuolisesti entisajan elämää ja pitäjän hallinnon muotoutumista. Erkki Kuujon Entisajan Mikkeli (1971) on kaupungin kahdeksan ensimmäisen vuosikymmenen kuvaus. Teoksesta saa havainnollisen kuvauksen kaupungin ja kaupunkilaisten elämän menosta. Vuonna 1988 ilmestyi jatko Kuujon teokselle nimellä Muuttuvaa Mikkeliä, joka käsittää Mikkelin kaupungin historian vuosina 1918-86. Teoksen kirjoittajat ovat Erkki Kuujo, Kyösti Väänänen, Matti Lakio ja Esa Hassinen. Mikkelin maalaiskunnan historiaa näihin päiviin esitellään monipuolisesti artikkelikokoelmassa Mikkelin maalaiskunnan kirja (1992). Hellahuoneesta kerrostaloelämään (1994) antoi arvokasta tietoa asumisesta ja elämisestä Mikkelissä 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin saakka.

Edellä mainittujen ohella myös Matti Lakion pelkästään valtuuston toimintaan keskittyneestä Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975 (1975) sai paljon materiaalia tietopakettiin. Artikkelikokoelmassa Mikkelin lääni 150 vuotta (1981) on esillä jossain määrin Mikkeli hallintokaupunkina.

Savon historia -sarjasta (ilmestynyt 4 osaa esihistoriasta vuoteen 1870, julk. 1960-90) sai irti paljon etenkin Mikkelin seudun esihistoriasta.

Tärkeänä lähdemateriaalina ovat kylä- ja kaupunginosahistoriikit. Lähes jokainen Mikkelin maalaiskunnan koulupiiri on julkaissut omaa aluettaan käsittävän perinnekirjan. Kirjojen kokoaminen alkoi pääasiassa Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopiston "Tunne kotikyläsi - Tallenna perintöä" opintopiireissä 1980-luvulla. Perinnekirjojen on suuria vaihteluita laadun ja sisällön määrän suhteen, mutta kaikista niistä on ollut apua tietopaketin kokoamisessa. Useimmista niistä saa hyvän kokonaiskuvan kylän tai koulupiirin historiasta, perinteestä ja jopa nykyajasta. Perinnekirjat ovat erinomaisen käyttökelpoisia myös omaa kylää koskevassa kouluopetuksessa. Mikkelin kaupunginosista historiikit on saanut vanhat esi- ja työläiskaupunginosat Emola ja Lähemäki sekä uudemmista kaupunginosista Lehmuskylä.

Aikaisemmista opetuspaketeista oli ehkä eniten hyötyä tämän kokonaisuuden tekemisessä. Etenkin Mikkelin läänin historian opetuspaketti Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti (1987) oli hyödyllinen ja antoi ajoittain suuntaa koko käsillä olevan historiapaketin rakenteeseen. Astuvansalmelta ATK-aikaan -opetusmonisteessa on varsinaisen tekstiosuuden lisäksi lukuisia kalvopohjia, joita voi yhä käyttää opetuksessa hyväksi. Astuvansalmelta ATK-aikaan -opetusmonisteen kohderyhmänä on koko yleissivistävä aste ala-asteelta lukioon. Mikkelin läänin historian opetuspaketin oheismateriaalia ovat Mikkelin läänin lukemisto Putkinotkosta Sydänmaalle (1983), Mikkelin läänin historian lukemisto Punkaharjulta Päijänteelle (1986) sekä Mikkelin läänin kuntakirja Heinolasta Heinävedelle (1989).

Myös Kaarina Kankaanpään ja Salme Lahtisen ala-asteen kotiseutuopetukseen suunnattu Kotiseutuaapinen (1985) sisältää paljon hyödyllistä materiaalia. Täysin ei voi unohtaa hieman vanhempaa ala-asteelle suunnattua kotiseutopin työkirjaa Kotiseutuni Mikkeli (1969), joka sisältää lähinnä täydennystehtäviä.

Edellä mainittujen lähteiden lisäksi materiaalia tietopakettiin on kerätty lukuisista eri alojen historiikeista. Sotahistoriaa käsitteleviä lähteitä ovat mm. Pia Puntasen ja Taru Särkän Nuijasota Savossa (1995), Jaakko Toiviaisen Porrassalmi 1789 (1980) Pia Puntasen Mannerheimin saappaanjäljillä (1993), Kalevi Salovaaran Päämajakaupunki pommituksessa (1986) ja Kyösti Väänäsen Savon Prikaatin historiaa (1978). Koulujen kehityksestä saa hyvän kuvan lukuisista matrikkeleista. Myös useiden muiden organisaatioiden historiikeista saa arvokasta tietoa (mm. työväenyhdistys, VPK, kirjasto).

Dokumentteja tietopakettiin on kerätty arkistojen lisäksi erilaisista kokoelmista. Lähtökohtana dokumenttien kokoamisessa on ollut, että niillä Mikkelin ohella on myös muuta kansallista merkitystä. Erilaisia aikalaiskuvauksia Mikkelistä on kirjoitettu paljon. Materiaalia tietopakettiin on koottu mm. joistakin muistelmista ja kaunokirjallisuudesta (esim. A. L. Gulin, K. A. Tavaststjerna, Sirpa Tolonen, Z. Topelius).

Vaikka tässä tietopaketissa on käytetty noin sataa Mikkelin historiaa jollakin tavalla käsittävää lähdettä, ei kaikki kuitenkaan ole mukana. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on erittäin kattava kokonaisuus Mikkeliä koskevasta kirjallisuudesta. Lisäksi siellä on mm. useita kymmeniä mikkeliläisten kirjoittajien julkaisemattomia käsikirjoituksia ja kaikki mikkeliläiset sanomalehdet 1860-luvulta lähtien joko mikrofilmeinä tai alkuperäisinä. Maakuntakirjastoon on koottu myös Etelä-Savoa koskevia maa- ja merikarttoja, musiikkia äänitteinä ja nuotteina, videoita ja cd-romeja, pienpainatteita, käsikirjoituksia, julisteita ja lehtileikkeitä

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998

 
 
[[Category:Lähteet]]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
 Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämistäni lähteistä ovat. Tiukasta aikataulusta johtuen tietopaketissa ollaan käytetty pääosin yleisiä hakuteoksia ja erilaisia historiikkeja sekä aikaisempia historian oppimateriaalipaketteja. Varsinaisiin arkistotutkimuksiin ei aikaa ole kovin paljon ollut.
+<br />
 Kokonaiskuvauksia Mikkelin historiasta on julkaistu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Ensimmäinen suomenkielinen paikallishistoriikki julkaistiin Mikkelissä vuonna 1848. Mikkelistä kotoisin olevan nuoren ylioppilaan A. G. Koranterin teoksesta Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä huokuu tekijänrakkaus syntymäpaikkaan. Teoksesta on poimittu usein otteita myöhempiin historiikkeihin. Myös tässä paikallishistoriapaketissa on otteita Koranterin teoksesta. Varhaisimmista Mikkeli-historiikeista on tämän kokonaisuuden kokoamisessa ollut hyötyä myös Aleksanteri Rytkösen vuonna 1912 ilmestyneestä Murtotietoja Mikkelistä -teoksesta.
+<br />
 Uusimmat Mikkelin historiaa näihin päiviin kuvaavat yleishistoriikit ovat ilmestyneet 1970-luvulta lähtien. Hannele Wirilanderin Mikkelin pitäjän historia (1982) käsittelee aikaa vuoteen 1865, siis lähinnä maalaiskunnan ja kaupungin yhteistä aikaa. Teoksessa kuvataan monipuolisesti entisajan elämää ja pitäjän hallinnon muotoutumista. Erkki Kuujon Entisajan Mikkeli (1971) on kaupungin kahdeksan ensimmäisen vuosikymmenen kuvaus. Teoksesta saa havainnollisen kuvauksen kaupungin ja kaupunkilaisten elämän menosta. Vuonna 1988 ilmestyi jatko Kuujon teokselle nimellä Muuttuvaa Mikkeliä, joka käsittää Mikkelin kaupungin historian vuosina 1918-86. Teoksen kirjoittajat ovat Erkki Kuujo, Kyösti Väänänen, Matti Lakio ja Esa Hassinen. Mikkelin maalaiskunnan historiaa näihin päiviin esitellään monipuolisesti artikkelikokoelmassa Mikkelin maalaiskunnan kirja (1992). Hellahuoneesta kerrostaloelämään (1994) antoi arvokasta tietoa asumisesta ja elämisestä Mikkelissä 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin saakka.
+<br />
 Edellä mainittujen ohella myös Matti Lakion pelkästään valtuuston toimintaan keskittyneestä Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975 (1975) sai paljon materiaalia tietopakettiin. Artikkelikokoelmassa Mikkelin lääni 150 vuotta (1981) on esillä jossain määrin Mikkeli hallintokaupunkina.
+<br />
 Savon historia -sarjasta (ilmestynyt 4 osaa esihistoriasta vuoteen 1870, julk. 1960-90) sai irti paljon etenkin Mikkelin seudun esihistoriasta.
+<br />
 Tärkeänä lähdemateriaalina ovat kylä- ja kaupunginosahistoriikit. Lähes jokainen Mikkelin maalaiskunnan koulupiiri on julkaissut omaa aluettaan käsittävän perinnekirjan. Kirjojen kokoaminen alkoi pääasiassa Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopiston "Tunne kotikyläsi - Tallenna perintöä" opintopiireissä 1980-luvulla. Perinnekirjojen on suuria vaihteluita laadun ja sisällön määrän suhteen, mutta kaikista niistä on ollut apua tietopaketin kokoamisessa. Useimmista niistä saa hyvän kokonaiskuvan kylän tai koulupiirin historiasta, perinteestä ja jopa nykyajasta. Perinnekirjat ovat erinomaisen käyttökelpoisia myös omaa kylää koskevassa kouluopetuksessa. Mikkelin kaupunginosista historiikit on saanut vanhat esi- ja työläiskaupunginosat Emola ja Lähemäki sekä uudemmista kaupunginosista Lehmuskylä.
+<br />
 Aikaisemmista opetuspaketeista oli ehkä eniten hyötyä tämän kokonaisuuden tekemisessä. Etenkin Mikkelin läänin historian opetuspaketti Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti (1987) oli hyödyllinen ja antoi ajoittain suuntaa koko käsillä olevan historiapaketin rakenteeseen. Astuvansalmelta ATK-aikaan -opetusmonisteessa on varsinaisen tekstiosuuden lisäksi lukuisia kalvopohjia, joita voi yhä käyttää opetuksessa hyväksi. Astuvansalmelta ATK-aikaan -opetusmonisteen kohderyhmänä on koko yleissivistävä aste ala-asteelta lukioon. Mikkelin läänin historian opetuspaketin oheismateriaalia ovat Mikkelin läänin lukemisto Putkinotkosta Sydänmaalle (1983), Mikkelin läänin historian lukemisto Punkaharjulta Päijänteelle (1986) sekä Mikkelin läänin kuntakirja Heinolasta Heinävedelle (1989).
+<br />
 Myös Kaarina Kankaanpään ja Salme Lahtisen ala-asteen kotiseutuopetukseen suunnattu Kotiseutuaapinen (1985) sisältää paljon hyödyllistä materiaalia. Täysin ei voi unohtaa hieman vanhempaa ala-asteelle suunnattua kotiseutopin työkirjaa Kotiseutuni Mikkeli (1969), joka sisältää lähinnä täydennystehtäviä.
+<br />
 Edellä mainittujen lähteiden lisäksi materiaalia tietopakettiin on kerätty lukuisista eri alojen historiikeista. Sotahistoriaa käsitteleviä lähteitä ovat mm. Pia Puntasen ja Taru Särkän Nuijasota Savossa (1995), Jaakko Toiviaisen Porrassalmi 1789 (1980) Pia Puntasen Mannerheimin saappaanjäljillä (1993), Kalevi Salovaaran Päämajakaupunki pommituksessa (1986) ja Kyösti Väänäsen Savon Prikaatin historiaa (1978). Koulujen kehityksestä saa hyvän kuvan lukuisista matrikkeleista. Myös useiden muiden organisaatioiden historiikeista saa arvokasta tietoa (mm. työväenyhdistys, VPK, kirjasto).
+<br />
 Dokumentteja tietopakettiin on kerätty arkistojen lisäksi erilaisista kokoelmista. Lähtökohtana dokumenttien kokoamisessa on ollut, että niillä Mikkelin ohella on myös muuta kansallista merkitystä. Erilaisia aikalaiskuvauksia Mikkelistä on kirjoitettu paljon. Materiaalia tietopakettiin on koottu mm. joistakin muistelmista ja kaunokirjallisuudesta (esim. A. L. Gulin, K. A. Tavaststjerna, Sirpa Tolonen, Z. Topelius).
+<br />
 Vaikka tässä tietopaketissa on käytetty noin sataa Mikkelin historiaa jollakin tavalla käsittävää lähdettä, ei kaikki kuitenkaan ole mukana. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on erittäin kattava kokonaisuus Mikkeliä koskevasta kirjallisuudesta. Lisäksi siellä on mm. useita kymmeniä mikkeliläisten kirjoittajien julkaisemattomia käsikirjoituksia ja kaikki mikkeliläiset sanomalehdet 1860-luvulta lähtien joko mikrofilmeinä tai alkuperäisinä. Maakuntakirjastoon on koottu myös Etelä-Savoa koskevia maa- ja merikarttoja, musiikkia äänitteinä ja nuotteina, videoita ja cd-romeja, pienpainatteita, käsikirjoituksia, julisteita ja lehtileikkeitä
+<br />
 © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
+<br />
 <br />
 <br />
 [[Category:Lähteet]]

Mikkeliä koskevasta kirjallisuudesta - Muutoshistoria

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 07.45)

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu: Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämi...

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Mikkelin seudun historiaa koskevassa tietopaketissa on käytetty lähteinä suuri joukko kirjallisuutta. Selvittelen tässä hieman, millaisia tärkeimmät käyttämi...