Mikkeli urheilukaupunkina - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Muita urheilulajeja */

2013-04-09T11:06:09Z

‎Muita urheilulajeja

SeutuSisalto2: /* Urheilun harrastusmahdollisuudet Mikkelissä nykyisin */

2013-04-09T10:53:32Z

‎Urheilun harrastusmahdollisuudet Mikkelissä nykyisin

SeutuSisalto2: /* Melonta */

2013-04-09T10:35:01Z

‎Melonta

SeutuSisalto2: /* Toisen maailmansodan jälkeen */

2013-04-09T10:31:29Z

‎Toisen maailmansodan jälkeen

SeutuSisalto2: /* Ennen toista maailmansotaa */

2013-04-09T10:23:15Z

‎Ennen toista maailmansotaa

SeutuSisalto2 (9. huhtikuuta 2013 kello 09.55)

2013-04-09T09:55:18Z

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-25T09:31:10Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:31:01Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 08.04)

2013-03-21T08:04:21Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (5. maaliskuuta 2013 kello 11.08)

2013-03-05T11:08:11Z

@@ Rivi 151: / Rivi 151: @@
 <br />
 == Muita urheilulajeja ==
-Edellä mainittujen urheilulajien lisäksi Mikkelissä on ollut vireää urheilutoimintaa 1800-luvun lopulta alkaen mm. uinnissa, voimistelussa, painissa, jousiammunnassa ja keilailussa. Näissä lajeissa on mikkeliläiset saavuttaneet myös kansainvälistä menestystä. Esimerkiksi varsijousiammunnan MM-kilpailuissa ovat mikkeliläiset Veikko Pöyry ja kalevi Raatikainen voittaneet 1980-luvulla kultamitaleita. Voimistelussa MiKV on voittanut lukuisia Suomen mestaruuksia. Onni Lappalainen on saavuttanut kaksi olympiamitalia 1950-luvulla ja vuonna 1955 hänet valittiin Suomen parhaaksi voimistelijaksi. Myös Juhani Rahikainen edusti Suomea voimistelussa vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa.
+Edellä mainittujen urheilulajien lisäksi Mikkelissä on ollut vireää urheilutoimintaa 1800-luvun lopulta alkaen mm. uinnissa, voimistelussa, painissa, jousiammunnassa ja keilailussa. Näissä lajeissa on mikkeliläiset saavuttaneet myös kansainvälistä menestystä. Esimerkiksi varsijousiammunnan MM-kilpailuissa ovat mikkeliläiset Veikko Pöyry ja Kalevi Raatikainen voittaneet 1980-luvulla kultamitaleita. Voimistelussa MiKV on voittanut lukuisia Suomen mestaruuksia. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_Lappalainen Onni Lappalainen] on saavuttanut kaksi olympiamitalia 1950-luvulla ja vuonna 1955 hänet valittiin Suomen parhaaksi voimistelijaksi. Myös [http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Rahikainen Juhani Rahikainen] edusti Suomea voimistelussa vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa.
 <br />
 <br />
 <br />
 == Urheilun harrastusmahdollisuudet Mikkelissä nykyisin ==
 Edellä on jo jonkin verran käsitelty mikkeliläisten urheilusaavutusten yhteydessä urheilunharrastusmahdollisuuksia täällä. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin urheilu- yms. harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet erinomaisiksi. Liikunnan harrastajille on Mikkelissä ollut mm. Kalevankankaalla ja Urpolassa hyvät lenkkeily- ja hiihtomahdollisuudet valaistuine latuineen 1960-luvulta lähtien. Kuntopolkuja ja latuja on lukuisia ympäri kaupunkia. Kesäaikaan kaupungin alueella on käytössä kymmenkunta uimarantaa. Talvisaikaan uintia voi harrastaa vuonna 1971 valmistuneessa Suomen ainoassa kallion sisään louhitussa [http://visitmikkeli.fi/palvelut/naisvuoren-uimahalli uimahallissa] Naisvuoressa. Vuodesta 1981 aivan keskustassa on keilailijoilla ollut nykyaikainen keilahalli. Sitä ennen keilaamista harrastettiin pääasiassa Urheilutalon alakerrassa. Tenniksen ja squashin harrastajilla on useita omia halleja ja kenttiä Mikkelissä. Ampumista voi harrastaa nykyisin ajanmukaisella ampumaradalla Kyrönpellossa sekä sisätiloissa Mikkelin Urheilutalolla. Mikkelin monipuolisimmat urheilupaikat ovat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_urheilupuisto Urheilupuisto] ja [http://www.mikkelinravirata.fi/mikkeli/fi/tule_radalle.php Kalevankankaan ravirata]. Hiihtourheilun harrastajien käytössä on 1970-luvun alusta lähtien ollut valaistujen latujen lisäksi [http://skitornimaki.fi/ Tornimäen hiihtokeskus]. Myös Mikkelin maalaiskunnassa on erinomaiset urheilun harrastusmahdollisuudet.

@@ Rivi 156: / Rivi 156: @@
 <br />
 == Urheilun harrastusmahdollisuudet Mikkelissä nykyisin ==
-Edellä on jo jonkin verran käsitelty mikkeliläisten urheilusaavutusten yhteydessä urheilunharrastusmahdollisuuksia täällä. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin urheilu- yms. harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet erinomaisiksi. Liikunnan harrastajille on Mikkelissä ollut mm. Kalevankankaalla ja Urpolassa hyvät lenkkeily- ja hiihtomahdollisuudet valaistuine latuineen 1960-luvulta lähtien. Kuntopolkuja ja latuja on lukuisia ympäri kaupunkia. Kesäaikaan kaupungin alueella on käytössä kymmenkunta uimarantaa. Talvisaikaan uintia voi harrastaa vuonna 1971 valmistuneessa Suomen ainoassa kallion sisään louhitussa uimahallissa Naisvuoressa. Vuodesta 1981 aivan keskustassa on keilailijoilla ollut nykyaikainen keilahalli. Sitä ennen keilaamista harrastettiin pääasiassa Urheilutalon alakerrassa. Tenniksen ja squashin harrastajilla on useita omia halleja ja kenttiä Mikkelissä. Ampumista voi harrastaa nykyisin ajanmukaisella ampumaradalla Kyrönpellossa sekä sisätiloissa Mikkelin Urheilutalolla. Mikkelin monipuolisimmat urheilupaikat ovat Urheilupuisto ja Kalevankankaan ravirata. Hiihtourheilun harrastajien käytössä on 1970-luvun alusta lähtien ollut valaistujen latujen lisäksi Tornimäen hiihtokeskus. Myös Mikkelin maalaiskunnassa on erinomaiset urheilun harrastusmahdollisuudet.
+Edellä on jo jonkin verran käsitelty mikkeliläisten urheilusaavutusten yhteydessä urheilunharrastusmahdollisuuksia täällä. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin urheilu- yms. harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet erinomaisiksi. Liikunnan harrastajille on Mikkelissä ollut mm. Kalevankankaalla ja Urpolassa hyvät lenkkeily- ja hiihtomahdollisuudet valaistuine latuineen 1960-luvulta lähtien. Kuntopolkuja ja latuja on lukuisia ympäri kaupunkia. Kesäaikaan kaupungin alueella on käytössä kymmenkunta uimarantaa. Talvisaikaan uintia voi harrastaa vuonna 1971 valmistuneessa Suomen ainoassa kallion sisään louhitussa [http://visitmikkeli.fi/palvelut/naisvuoren-uimahalli uimahallissa] Naisvuoressa. Vuodesta 1981 aivan keskustassa on keilailijoilla ollut nykyaikainen keilahalli. Sitä ennen keilaamista harrastettiin pääasiassa Urheilutalon alakerrassa. Tenniksen ja squashin harrastajilla on useita omia halleja ja kenttiä Mikkelissä. Ampumista voi harrastaa nykyisin ajanmukaisella ampumaradalla Kyrönpellossa sekä sisätiloissa Mikkelin Urheilutalolla. Mikkelin monipuolisimmat urheilupaikat ovat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_urheilupuisto Urheilupuisto] ja [http://www.mikkelinravirata.fi/mikkeli/fi/tule_radalle.php Kalevankankaan ravirata]. Hiihtourheilun harrastajien käytössä on 1970-luvun alusta lähtien ollut valaistujen latujen lisäksi [http://skitornimaki.fi/ Tornimäen hiihtokeskus]. Myös Mikkelin maalaiskunnassa on erinomaiset urheilun harrastusmahdollisuudet.
 <br />
 <br />
 <br />
 == Lähteet ==
 * Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 422-425.

@@ Rivi 131: / Rivi 131: @@
 == Melonta ==
-Mikkelin Melojien toiminta alkoi vuonna 1926 Mikkelin palkovenesoutajina Mikkelin Pursiseuran alaosastona ja se itsenäistyi vuonna 1934. Melonnassa menestystä Mikkeliin on tullut etenkin 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1976 Mikkelin Melojien Eero Hynninen ja Eero Kojo kuuluivat Suomen olympiajoukkueeseen Montrealissa ja Kojo sijoittui parinsa kanssa K-2/500 metrillä kuudenneksi. 1980-luvulla melonnan kansainväliseen kärkeen nousivat veljekset Mikko ja Eero Kolehmainen. He ovat edustaneet Suomea olympialaisissa kaksikkomelonnassa yhdessä ja Mikko yksikkömelonnassa itsekseen. Mikko Kolehmaisen ura huipehtui vuonna 1992 Barcelonan olympialaisissa, kun hän voitti kultamitalin 500 metrin melonnassa. Mikko Kolehmaisella on myös useita maailmanmestaruusmitaleita. Mikkelin Melojien parhaat urheilijat ovat yltäneet Suomen mestaruuteen kymmeniä kertoja ja muutaman kerran Pohjoismaiden mestaruuteen. Myös maailmanmestaruuksiin on ylletty.
+[http://www.mikkelinmelojat.fi/ Mikkelin Melojien] toiminta alkoi vuonna 1926 Mikkelin palkovenesoutajina Mikkelin Pursiseuran alaosastona ja se itsenäistyi vuonna 1934. Melonnassa menestystä Mikkeliin on tullut etenkin 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1976 Mikkelin Melojien [http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Hynninen Eero Hynninen] ja Eero Kojo kuuluivat Suomen olympiajoukkueeseen Montrealissa ja Kojo sijoittui parinsa kanssa K-2/500 metrillä kuudenneksi. 1980-luvulla melonnan kansainväliseen kärkeen nousivat veljekset Mikko ja Eero Kolehmainen. He ovat edustaneet Suomea olympialaisissa kaksikkomelonnassa yhdessä ja Mikko yksikkömelonnassa itsekseen. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kolehmainen Mikko Kolehmaisen] ura huipehtui vuonna 1992 Barcelonan olympialaisissa, kun hän voitti kultamitalin 500 metrin melonnassa. Mikko Kolehmaisella on myös useita maailmanmestaruusmitaleita. Mikkelin Melojien parhaat urheilijat ovat yltäneet Suomen mestaruuteen kymmeniä kertoja ja muutaman kerran Pohjoismaiden mestaruuteen. Myös maailmanmestaruuksiin on ylletty.
 <br />
 <br />
 <br />
 == Raviurheilu ==
 Ensimmäisiä ravikilpailuja järjestettiin Mikkelissä 1800-luvun puolivälin tienoilla. 1900-luvun alkuun saakka ne olivat talviaikaan järjestettyjä jääraveja, joita alkuun ajettiin Saimaan jäällä. Myöhemmin niitä ryhdyttiin pitämään Urpolanlammella, joka oli koko maakunnan talviravien keskuksena 1920-luvulta lähtien.

@@ Rivi 98: / Rivi 98: @@
 === Toisen maailmansodan jälkeen ===
-Jatkosodan jälkeen palloilutoiminta lähti Mikkelissä vireästi käyntiin. Mikkeliin muuttaneeseen karjalaiseen siirtoväkeen kuului aktiivisia urheilun harrastajia, ja heidän panoksensa mikkeliläispalloilussa muodostui merkittäväksi. MP pelasi vuodesta 1945 lähtien jalkapalloa maakuntasarjassa. Lokakuussa 1946 Mikkelin Vauhdin jalkapalloilijat järjestäytyivät Pallo-Kissat -nimiseksi erikoisseuraksi. Vuonna 1948 perustettiin MP:lle sisarseura Mikkelin Mikot. Vuonna 1947 perustettiin lisäksi Savo-Karjalan Palloseura, jonka toiminta kuitenkin jäi lyhytikäiseksi.
+Jatkosodan jälkeen palloilutoiminta lähti Mikkelissä vireästi käyntiin. Mikkeliin muuttaneeseen karjalaiseen siirtoväkeen kuului aktiivisia urheilun harrastajia, ja heidän panoksensa mikkeliläispalloilussa muodostui merkittäväksi. MP pelasi vuodesta 1945 lähtien jalkapalloa maakuntasarjassa. Lokakuussa 1946 Mikkelin Vauhdin jalkapalloilijat järjestäytyivät [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_Pallo-Kissat Pallo-Kissat] -nimiseksi erikoisseuraksi. Vuonna 1948 perustettiin MP:lle sisarseura Mikkelin Mikot. Vuonna 1947 perustettiin lisäksi Savo-Karjalan Palloseura, jonka toiminta kuitenkin jäi lyhytikäiseksi.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 104: / Rivi 104: @@
 <br />
 <br />
-Pallo-Kissat olivat 1970-luvulla mestaruussarjassa lähes kaikki vuodet. Pallo-Kissojen parhaaksi saavutukseksi mestaruussarjassa jäi neljäs sija. Nykyään Pallo-Kissojen jatkaja Mikkelin Kissat pelaa jalkapalloa 2.divisioonassa.
+Pallo-Kissat olivat 1970-luvulla mestaruussarjassa lähes kaikki vuodet. Pallo-Kissojen parhaaksi saavutukseksi mestaruussarjassa jäi neljäs sija. Nykyään Pallo-Kissojen jatkaja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_Kissat Mikkelin Kissat] pelaa jalkapalloa 2.divisioonassa.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 113: / Rivi 113: @@
 <br />
 <br />
-MP:n jääpalloilijat pääsivät vuonna 1945 pelaamaan Suomi-sarjan itälohkoon ja seuraavana vuonna se selviytyi mestaruussarjaan voitettuaan talvella 1946 kaikki sarjaottelunsa. MP putosi kuitenkin seuraavana vuonna takaisin Suomi-sarjaan. 1950-luvulla MP:n jääpalloilijat alkoivat saada parempaa menestystä. MP:n A-juniorit selviytyivät jo vuonna 1950 Palloliiton sarjan loppuotteluun ja vuonna 1954 seuran nuorten jääpallojoukkue voitti ensimmäisenä mikkeliläisenä palloilujoukkueena valtakunnallisen mestaruuden. Nuoret voittivat Suomen mestaruuden uudelleen vuonna 1963.Myös miesten edustusjoukkue alkoi saavuttaa parempia tuloksia. Vuonna 1962 se oli mestaruussarjassa viidentenä ja samana vuonna MP:n jääpalloilijoiden riveistä valittiin maaotteluedustajia. 1960-luvun loppupuolella MP sai jääpallossa useita mitaleita ja voitti lopulta vuonna 1968 Suomen mestaruuden. Vuodesta 1964 alkaen MP pelasi jääpallon mestaruussarjassa yhtäjaksoisesti vuoteen 1977, jolloin MP lopetti jääpalloilun. 1970-luvun loppuvuosista lähtien jääpalloilijat ovat pelanneet Mikkelin Kamppareissa, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 23.3.1979. Kampparit pelasivat 1980-luvulla enimmäkseen mestaruussarjassa, mutta viime vuosina menestys on antanut odottaa itseään.
+MP:n jääpalloilijat pääsivät vuonna 1945 pelaamaan Suomi-sarjan itälohkoon ja seuraavana vuonna se selviytyi mestaruussarjaan voitettuaan talvella 1946 kaikki sarjaottelunsa. MP putosi kuitenkin seuraavana vuonna takaisin Suomi-sarjaan. 1950-luvulla MP:n jääpalloilijat alkoivat saada parempaa menestystä. MP:n A-juniorit selviytyivät jo vuonna 1950 Palloliiton sarjan loppuotteluun ja vuonna 1954 seuran nuorten jääpallojoukkue voitti ensimmäisenä mikkeliläisenä palloilujoukkueena valtakunnallisen mestaruuden. Nuoret voittivat Suomen mestaruuden uudelleen vuonna 1963.Myös miesten edustusjoukkue alkoi saavuttaa parempia tuloksia. Vuonna 1962 se oli mestaruussarjassa viidentenä ja samana vuonna MP:n jääpalloilijoiden riveistä valittiin maaotteluedustajia. 1960-luvun loppupuolella MP sai jääpallossa useita mitaleita ja voitti lopulta vuonna 1968 Suomen mestaruuden. Vuodesta 1964 alkaen MP pelasi jääpallon mestaruussarjassa yhtäjaksoisesti vuoteen 1977, jolloin MP lopetti jääpalloilun. 1970-luvun loppuvuosista lähtien jääpalloilijat ovat pelanneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_Kampparit Mikkelin Kamppareissa], joka merkittiin yhdistysrekisteriin 23.3.1979. Kampparit pelasivat 1980-luvulla enimmäkseen mestaruussarjassa, mutta viime vuosina menestys on antanut odottaa itseään.
 <br />
 <br />
-Vuonna 1955 sekä MP että Pallo-Kissat ottivat ohjelmaansa uutena lajina jääkiekon. Vuosina 1957-59 MP voitti lajissa lohkonsa maakuntasarjan, mutta pääsi vasta vuonna 1960 Suomi-sarjaan. Vuonna 1961 MP sijoittui jääkiekkoilun Suomi-sarjan itälohkossa kolmanneksi ja seuraavana vuonna toiseksi. 1960-luvun lopulla MP:n jääkiekkoilijat juuttuivat maakuntasarjaan, jossa myös Pallo-Kissat pelasivat. Koska seurat eivät menestyneet paremmin, päätettiin Mikkelin jääkiekkotoiminta yhdistää uuden lajin erityisseuran lipun alle. Jääkiekkoseura Mikkelin Jukurit merkittiin yhdistysrekisteriin 17.11.1970. Jukurit nousivat jo seuraavana vuonna maakuntasarjasta Suomi-sarjaan (myöhemmin 1.divisioona). Jääkiekkoilun mestaruussarjaan Jukurit eivät ole vielä koskaan päässeet, vaikka ne silloin tällöin ovat pelanneet erinomaisia kausia ja otteluita. Perinteeksi on Mikkelissä jo muodostunut elokuussa järjestettävä jääkiekon Marski Cup, johon osallistuu vuosittain Suomen, ja joskus myös Ruotsin, huippujoukkueita.
+Vuonna 1955 sekä MP että Pallo-Kissat ottivat ohjelmaansa uutena lajina jääkiekon. Vuosina 1957-59 MP voitti lajissa lohkonsa maakuntasarjan, mutta pääsi vasta vuonna 1960 Suomi-sarjaan. Vuonna 1961 MP sijoittui jääkiekkoilun Suomi-sarjan itälohkossa kolmanneksi ja seuraavana vuonna toiseksi. 1960-luvun lopulla MP:n jääkiekkoilijat juuttuivat maakuntasarjaan, jossa myös Pallo-Kissat pelasivat. Koska seurat eivät menestyneet paremmin, päätettiin Mikkelin jääkiekkotoiminta yhdistää uuden lajin erityisseuran lipun alle. Jääkiekkoseura [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_Jukurit Mikkelin Jukurit] merkittiin yhdistysrekisteriin 17.11.1970. Jukurit nousivat jo seuraavana vuonna maakuntasarjasta Suomi-sarjaan (myöhemmin 1.divisioona). Jääkiekkoilun mestaruussarjaan Jukurit eivät ole vielä koskaan päässeet, vaikka ne silloin tällöin ovat pelanneet erinomaisia kausia ja otteluita. Perinteeksi on Mikkelissä jo muodostunut elokuussa järjestettävä jääkiekon Marski Cup, johon osallistuu vuosittain Suomen, ja joskus myös Ruotsin, huippujoukkueita.
 <br />
 <br />
-Vuonna 1954 MP otti toimintaansa pesäpallon. Laji ei kuitenkaan noussut suosituksi. Pesäpalloseura Mikkelin Pallonlyöjät merkittiin yhdistysrekisteriin 5.2.1959. Seura kävi 1960-luvun lopulla Suomi-sarjassakin, mutta putosi pian maakuntasarjaan ja sitten piirisarjaan. 1970-luvun puolivälissä seura luopui kokonaan kilpailutoiminnasta. Mikkelistä ei ole koskaan tullut pesäpallokaupunkia.
+Vuonna 1954 MP otti toimintaansa pesäpallon. Laji ei kuitenkaan noussut suosituksi. Pesäpalloseura [http://mikkelinpallonlyojat.sporttisaitti.com/ Mikkelin Pallonlyöjät] merkittiin yhdistysrekisteriin 5.2.1959. Seura kävi 1960-luvun lopulla Suomi-sarjassakin, mutta putosi pian maakuntasarjaan ja sitten piirisarjaan. 1970-luvun puolivälissä seura luopui kokonaan kilpailutoiminnasta. Mikkelistä ei ole koskaan tullut pesäpallokaupunkia.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 129: / Rivi 129: @@
 <br />
 <br />
 == Melonta ==
 Mikkelin Melojien toiminta alkoi vuonna 1926 Mikkelin palkovenesoutajina Mikkelin Pursiseuran alaosastona ja se itsenäistyi vuonna 1934. Melonnassa menestystä Mikkeliin on tullut etenkin 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1976 Mikkelin Melojien Eero Hynninen ja Eero Kojo kuuluivat Suomen olympiajoukkueeseen Montrealissa ja Kojo sijoittui parinsa kanssa K-2/500 metrillä kuudenneksi. 1980-luvulla melonnan kansainväliseen kärkeen nousivat veljekset Mikko ja Eero Kolehmainen. He ovat edustaneet Suomea olympialaisissa kaksikkomelonnassa yhdessä ja Mikko yksikkömelonnassa itsekseen. Mikko Kolehmaisen ura huipehtui vuonna 1992 Barcelonan olympialaisissa, kun hän voitti kultamitalin 500 metrin melonnassa. Mikko Kolehmaisella on myös useita maailmanmestaruusmitaleita. Mikkelin Melojien parhaat urheilijat ovat yltäneet Suomen mestaruuteen kymmeniä kertoja ja muutaman kerran Pohjoismaiden mestaruuteen. Myös maailmanmestaruuksiin on ylletty.

@@ Rivi 60: / Rivi 60: @@
 <br />
 <br />
-Ennen oman jalkapalloon erikoistuneen seuran perustamista Mikkelin menestynein seura jalkapallossa oli Mikkelin Kilpa-Veikot, joka voitti Savon mestaruuden vuosina 1927-29. Vuonna 1931 MiKV:n jalkapalloilijat siirtyivät vuonna 1929 perustettuun Mikkelin Palloilijoihin, joka oli aloittanut toimintansa jääpallolla. Vielä 1930-luvulla MP:lla ei ollut samanlaista menestystä jalkapallossa kuin MiKV:lla oli ollut. Jalkapallo tuli myös yleisseura Vauhdin toimintaan kansalaissodan jälkeen, joskin sen menestys oli vaatimattomampaa kuin MiKV:n ja MP:n.
+Ennen oman jalkapalloon erikoistuneen seuran perustamista Mikkelin menestynein seura jalkapallossa oli Mikkelin Kilpa-Veikot, joka voitti Savon mestaruuden vuosina 1927-29. Vuonna 1931 MiKV:n jalkapalloilijat siirtyivät vuonna 1929 perustettuun [http://www.mikkelinpalloilijat.fi/ Mikkelin Palloilijoihin], joka oli aloittanut toimintansa jääpallolla. Vielä 1930-luvulla MP:lla ei ollut samanlaista menestystä jalkapallossa kuin MiKV:lla oli ollut. Jalkapallo tuli myös yleisseura Vauhdin toimintaan kansalaissodan jälkeen, joskin sen menestys oli vaatimattomampaa kuin MiKV:n ja MP:n.
 <br />
 <br />
-Ennen toista maailmansotaa Mikkelin vahvin palloilulajiksi kohosi jääpallo, joka alkoi nousta jalkapallon vanavedessä 1920-luvulla. Lajin uranuurtaja ja käynnistäjä täällä oli 1910-lopulla Mikkeliin tullut everstiluutnantti, 3. Divisioonan esikuntapäällikkö Voldemar Hägglund, joka oli saanut jääpallo-oppinsa Viipurissa, joka oli sotien välisenä aikana ylivoimaisesti Suomen paras jääpalloseura. Hägglund oli innokas lajin puolestapuhuja ja hänen johdollaan joukko koululaisia alkoi opiskella pelisääntöjä ja harrastaa peliä.
+Ennen toista maailmansotaa Mikkelin vahvin palloilulajiksi kohosi jääpallo, joka alkoi nousta jalkapallon vanavedessä 1920-luvulla. Lajin uranuurtaja ja käynnistäjä täällä oli 1910-lopulla Mikkeliin tullut everstiluutnantti, 3. Divisioonan esikuntapäällikkö [http://fi.wikipedia.org/wiki/Woldemar_H%C3%A4gglund Voldemar Hägglund], joka oli saanut jääpallo-oppinsa Viipurissa, joka oli sotien välisenä aikana ylivoimaisesti Suomen paras jääpalloseura. Hägglund oli innokas lajin puolestapuhuja ja hänen johdollaan joukko koululaisia alkoi opiskella pelisääntöjä ja harrastaa peliä.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 96: / Rivi 96: @@
 <br />
 <br />
 === Toisen maailmansodan jälkeen ===
 Jatkosodan jälkeen palloilutoiminta lähti Mikkelissä vireästi käyntiin. Mikkeliin muuttaneeseen karjalaiseen siirtoväkeen kuului aktiivisia urheilun harrastajia, ja heidän panoksensa mikkeliläispalloilussa muodostui merkittäväksi. MP pelasi vuodesta 1945 lähtien jalkapalloa maakuntasarjassa. Lokakuussa 1946 Mikkelin Vauhdin jalkapalloilijat järjestäytyivät Pallo-Kissat -nimiseksi erikoisseuraksi. Vuonna 1948 perustettiin MP:lle sisarseura Mikkelin Mikot. Vuonna 1947 perustettiin lisäksi Savo-Karjalan Palloseura, jonka toiminta kuitenkin jäi lyhytikäiseksi.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
-Urheilussa Mikkeli tunnetaan nykyään muualla Suomessa menestyksestään lähinnä ammunnassa, yleisurheilussa, hiihdossa ja melonnassa. Myös Mikkelin ravit ovat tunnettuja ympäri Suomen. Edellä mainittujen lisäksi mikkeliläiset ovat saaneet menestystä mm. palloilulajeissa ja voimistelussa, joskin ne nykyisin ovat hieman taantuneet kultakausistaan. Myös monessa muussa urheilulajissa on tullut Mikkeliin vähintään kansallista menestystä. Mikkelin pysymistä jatkuvasti esillä urheilukaupunkina edesauttavat hyvät urheilun harrastusmahdollisuudet. Mikkelin vapaapalokunnan ja Mikkelin työväenyhdistyksen kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan historiaa käsittelevissä artikkeleissa on kerrottu mm. niiden harjoittamasta urheilutoiminnasta, joten niitä ei tässä luvussa esitellä uudelleen.
+Urheilussa Mikkeli tunnetaan nykyään muualla Suomessa menestyksestään lähinnä ammunnassa, yleisurheilussa, hiihdossa ja melonnassa. Myös [http://www.mikkelinravirata.fi/mikkeli/fi/ravirata/index.php Mikkelin ravit] ovat tunnettuja ympäri Suomen. Edellä mainittujen lisäksi mikkeliläiset ovat saaneet menestystä mm. palloilulajeissa ja voimistelussa, joskin ne nykyisin ovat hieman taantuneet kultakausistaan. Myös monessa muussa urheilulajissa on tullut Mikkeliin vähintään kansallista menestystä. Mikkelin pysymistä jatkuvasti esillä urheilukaupunkina edesauttavat hyvät urheilun harrastusmahdollisuudet. [http://www.mikkelinvpk.fi/ Mikkelin vapaapalokunnan] ja [http://mikkelintyovaenyhdistys.sdp.fi/ Mikkelin työväenyhdistyksen] kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan historiaa käsittelevissä artikkeleissa on kerrottu mm. niiden harjoittamasta urheilutoiminnasta, joten niitä ei tässä luvussa esitellä uudelleen.
 <br />
 <br />
 == Ammunta ==
-Mikkelin vanhin yhä toimiva urheiluseura on "Mikkelin Ampujat", joka perustettiin 11.8.1886 "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura"-nimisenä. Seuran alkuaikojen puuhamiehiä olivat mm. kauppias J. Kallioinen, tohtori Aug. Hillbom ja tuomari (myöh. maaherra) Ernst E. Rosenqvist. Aluksi seura käytti harjoituksissaan ja kilpailuissaan Mikkeliin sijoitetun 6. Tarkk’ampujapataljoonan ampumarataa nykyisen Kalevankentän kohdalla. Seura hankki vuonna 1892 oman ampumaradan nykyisen sähkölaitoksen luota, mistä se vuonna 1909 siirrettiin Kiurunsuolle. Talvisin harjoittelupaikkana käytettiin alkuaikoina vuonna 1893 valmistunutta VPK:n taloa. Vuonna 1926 seuralle valmistui Siekkilän ampumarata. Samana vuonna siellä järjestettiin ammunnan Suomen mestaruuskilpailut, joihin osallistui mm. tuleva presidentti P. E. Svinhufvud. Tähän päivään mennessä ampumaseura on ollut Suomen mestaruuskilpailujen järjestäjänä vajaat 20 kertaa.
+Mikkelin vanhin yhä toimiva urheiluseura on "[http://www.mikkelinampujat.com/ Mikkelin Ampujat]", joka perustettiin 11.8.1886 "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura"-nimisenä. Seuran alkuaikojen puuhamiehiä olivat mm. kauppias J. Kallioinen, tohtori Aug. Hillbom ja tuomari (myöh. maaherra) Ernst E. Rosenqvist. Aluksi seura käytti harjoituksissaan ja kilpailuissaan Mikkeliin sijoitetun 6. Tarkk’ampujapataljoonan ampumarataa nykyisen Kalevankentän kohdalla. Seura hankki vuonna 1892 oman ampumaradan nykyisen sähkölaitoksen luota, mistä se vuonna 1909 siirrettiin Kiurunsuolle. Talvisin harjoittelupaikkana käytettiin alkuaikoina vuonna 1893 valmistunutta VPK:n taloa. Vuonna 1926 seuralle valmistui Siekkilän ampumarata. Samana vuonna siellä järjestettiin ammunnan Suomen mestaruuskilpailut, joihin osallistui mm. tuleva presidentti [http://fi.wikipedia.org/wiki/P._E._Svinhufvud P. E. Svinhufvud]. Tähän päivään mennessä ampumaseura on ollut Suomen mestaruuskilpailujen järjestäjänä vajaat 20 kertaa.
 <br />
 <br />
-Mikkelin Ampujilla on ollut erinomaista menestystä kansallisella ja kansallisella tasolla lähes koko sen toiminnan ajan. Esimerkiksi Suomen mestaruuskisoissa sotien jälkeen Mikkelin Ampujat ovat saaneet noin 250 mitalia, joista kultaisia on vajaat 100. Helsingissä vuonna 1937 käydyissä MM-kilpailuissa mikkeliläiset Erkki Tammi ja Eino Luukkanen kuuluivat maailmanmestaruuden voittaneeseen Suomen sotilaskiväärin makuukilpailujoukkueeseen. Sotien jälkeen menestyneimpiä ampujia ovat olleet mm. Esa Kervinen, Jouko Hietalahti ja Sirpa Ylönen, joilla kaikilla on lukuisia Suomen mestaruuksia, MM-mitaleita ja olympiaedustuksia.
+Mikkelin Ampujilla on ollut erinomaista menestystä kansallisella ja kansallisella tasolla lähes koko sen toiminnan ajan. Esimerkiksi Suomen mestaruuskisoissa sotien jälkeen Mikkelin Ampujat ovat saaneet noin 250 mitalia, joista kultaisia on vajaat 100. Helsingissä vuonna 1937 käydyissä MM-kilpailuissa mikkeliläiset Erkki Tammi ja Eino Luukkanen kuuluivat maailmanmestaruuden voittaneeseen Suomen sotilaskiväärin makuukilpailujoukkueeseen. Sotien jälkeen menestyneimpiä ampujia ovat olleet mm. Esa Kervinen, Jouko Hietalahti ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sirpa_Yl%C3%B6nen Sirpa Ylönen], joilla kaikilla on lukuisia Suomen mestaruuksia, MM-mitaleita ja olympiaedustuksia.
 <br />
 <br />
 <br />
 == Yleisurheilu ==
-Yleisurheilua harrastettiin alkuaikoina Pirttiniemen kentällä, Hallitustorilla, Suur-Savon aukiolla ja kilpa-ajoradalla, kunnes syksyllä 1916 valmistui Hänninhaudan urheilukenttä, jossa oli 300 metrin juoksurata. Myöhemmin Urheilupuistoa on useaan otteeseen laajennettu ja uudistettu kansainväliset vaatimukset täyttäväksi kentäksi.
+Yleisurheilua harrastettiin alkuaikoina Pirttiniemen kentällä, Hallitustorilla, Suur-Savon aukiolla ja kilpa-ajoradalla, kunnes syksyllä 1916 valmistui [http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nninhauta Hänninhaudan urheilukenttä], jossa oli 300 metrin juoksurata. Myöhemmin Urheilupuistoa on useaan otteeseen laajennettu ja uudistettu kansainväliset vaatimukset täyttäväksi kentäksi.
 <br />
 <br />
-Mikkelin menestynein yleisurheiluseura Mikkelin Kilpa-Veikot perustettiin 22.4.1922, kun VPK:n Jousi ja koululaisseura MSLU yhdistettiin. 1920-luvulla MiKV:n suuri nimi oli Eero Lehtonen, joka voitti olympiakultaa viisiottelussa sekä vuoden 1920 Antwerpenin että vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa. Toinen MiKV:n menestyksekäs yleisurheilija sotien välisenä aikana oli Martti Tolamo (Topelius), joka saavutti Suomen mestaruuksia pituushypyssä ja moniotteluissa. Sotien jälkeen ainoa MiKV:n yleisurheilija, joka on osallistunut olympialaisiin on kuulantyöntäjä Aapo Perko (Helsingin olympialaiset vuonna 1952). Suomen mestaruuksia MiKV:n urheilijat ovat saavuttaneet lukuisia, ja vuonna 1998 Mikkelin Kilpa-Veikot on Suomen viidenneksi paras yleisurheiluseura.
+Mikkelin menestynein yleisurheiluseura [http://www.mikv.fi/ Mikkelin Kilpa-Veikot] perustettiin 22.4.1922, kun VPK:n Jousi ja koululaisseura MSLU yhdistettiin. 1920-luvulla MiKV:n suuri nimi oli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Lehtonen Eero Lehtonen], joka voitti olympiakultaa viisiottelussa sekä vuoden 1920 Antwerpenin että vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa. Toinen MiKV:n menestyksekäs yleisurheilija sotien välisenä aikana oli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Tolamo Martti Tolamo] (Topelius), joka saavutti Suomen mestaruuksia pituushypyssä ja moniotteluissa. Sotien jälkeen ainoa MiKV:n yleisurheilija, joka on osallistunut olympialaisiin on kuulantyöntäjä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Perko Aapo Perko] (Helsingin olympialaiset vuonna 1952). Suomen mestaruuksia MiKV:n urheilijat ovat saavuttaneet lukuisia, ja vuonna 1998 Mikkelin Kilpa-Veikot on Suomen viidenneksi paras yleisurheiluseura.
 <br />
 <br />
 <br />
 == Hiihto ==
-Hiihtokilpailut käytiin Mikkelissä 1910- ja 1920-lukujen taitteeseen saakka tasamaalla - jäälle, teille, pelloille tai rantapenkereille vedetyillä laduilla. Tasamaahiihtojen päänäyttämö oli Saimaan jää. 1920-luvulta lähtien murtomaahiihto alkoi syrjäyttää tasamaahiihtoa ja myös mäenlasku tuli kuvaan aikaisempaa vahvemmin. Aluksi mäkeä hypättiin luonnonmäistä, kunnes Mikkelin NMKY:n pojat rakensivat vuonna 1929 talvikisojaan varten keinomäen Kalevankankaan Kulopalolle. Siitä pystyi ponnistamaan noin 15-17 metriä kantaneita hyppyjä. Mikkelissä otettiin 1930-luvulla esille hiihtomäkiasia ja oman hiihtoon erikoistuneen seuran perustaminen. Vuonna 1933 hiihtomäkikysymys sai myönteisen ratkaisun, kun Kattilansillan maastoon, ns. Ruutikellarinmäelle alettiin rakentaa ajanmukaista hyppyrimäkeä. Kattilansillan mäki oli valmistuttuaan 11.2.1934 näyttävä laitos. Se mahdollisti noin 40 metrin hypyt ja oli tuolloin vain hieman pienempi kuin maineikas Salpausselänmäki Lahdessa. 28.12.1933 perustettiin hiihtoon ja mäkihyppyyn erikoistunut Mikkelin Hiihtäjät, joka sai hiihtomäen hoitoonsa. Nykyisin hiihtourheilijoiden pääpaikka on Tornimäen talviurheilukeskus laskettelurinteineen (valmistumisvuodet 1972 ja 1986). Kunnon hyppyrimäkeä ei Mikkelissä tällä hetkellä ole.
+Hiihtokilpailut käytiin Mikkelissä 1910- ja 1920-lukujen taitteeseen saakka tasamaalla - jäälle, teille, pelloille tai rantapenkereille vedetyillä laduilla. Tasamaahiihtojen päänäyttämö oli Saimaan jää. 1920-luvulta lähtien murtomaahiihto alkoi syrjäyttää tasamaahiihtoa ja myös mäenlasku tuli kuvaan aikaisempaa vahvemmin. Aluksi mäkeä hypättiin luonnonmäistä, kunnes Mikkelin NMKY:n pojat rakensivat vuonna 1929 talvikisojaan varten keinomäen Kalevankankaan Kulopalolle. Siitä pystyi ponnistamaan noin 15-17 metriä kantaneita hyppyjä. Mikkelissä otettiin 1930-luvulla esille hiihtomäkiasia ja oman hiihtoon erikoistuneen seuran perustaminen. Vuonna 1933 hiihtomäkikysymys sai myönteisen ratkaisun, kun Kattilansillan maastoon, ns. Ruutikellarinmäelle alettiin rakentaa ajanmukaista hyppyrimäkeä. Kattilansillan mäki oli valmistuttuaan 11.2.1934 näyttävä laitos. Se mahdollisti noin 40 metrin hypyt ja oli tuolloin vain hieman pienempi kuin maineikas Salpausselänmäki Lahdessa. 28.12.1933 perustettiin hiihtoon ja mäkihyppyyn erikoistunut [http://mikkelinhiihtajat.sporttisaitti.com/ Mikkelin Hiihtäjät], joka sai hiihtomäen hoitoonsa. Nykyisin hiihtourheilijoiden pääpaikka on [http://skitornimaki.fi/ Tornimäen talviurheilukeskus] laskettelurinteineen (valmistumisvuodet 1972 ja 1986). Kunnon hyppyrimäkeä ei Mikkelissä tällä hetkellä ole.
 <br />
 <br />
-Hiihtoinnostuksesta Mikkelissä kertoo se, että täällä pidettiin vuonna 1950 ensimmäisen kerran hiihdon suomenmestaruuskilpailut Mikkelin Hiihtäjien ja Mikkelin Vauhdin järjestäminä. Mikkelin hiihtäjien nousu kansainväliselle tasolle alkoi kuitenkin vasta 1950-luvun lopulla. Mikkelin Hiihtäjien Arto Tiainen kuului vuonna 1960 Suomen olympiajoukkueeseen Squaw Valleyssa. Hän osallistui myös kaksiin seuraaviin olympialaisiin Innsbruckiin vuonna 1964 ja Grenobleen vuonna 1968. Tiaisen parhaat saavutukset olympialaisissa olivat Innsbruckin kisoissa saavutetut hopeamitali 4 x 10 km:n viestihiihdossa ja pronssimitali 50 km:n hiihdossa.
+Hiihtoinnostuksesta Mikkelissä kertoo se, että täällä pidettiin vuonna 1950 ensimmäisen kerran hiihdon suomenmestaruuskilpailut Mikkelin Hiihtäjien ja Mikkelin Vauhdin järjestäminä. Mikkelin hiihtäjien nousu kansainväliselle tasolle alkoi kuitenkin vasta 1950-luvun lopulla. Mikkelin Hiihtäjien [http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Tiainen Arto Tiainen] kuului vuonna 1960 Suomen olympiajoukkueeseen Squaw Valleyssa. Hän osallistui myös kaksiin seuraaviin olympialaisiin Innsbruckiin vuonna 1964 ja Grenobleen vuonna 1968. Tiaisen parhaat saavutukset olympialaisissa olivat Innsbruckin kisoissa saavutetut hopeamitali 4 x 10 km:n viestihiihdossa ja pronssimitali 50 km:n hiihdossa.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 29: / Rivi 29: @@
 <br />
 <br />
-Mikkelin Hiihtäjien tunnetuin kilpahiihtäjä Harri Kirvesniemi sai ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1976 10 km:n hiihdossa alle 18-vuotiaiden sarjassa. Sen jälkeen Kirvesniemi on kerännyt aivan näihin vuosiin saakka Suomen mestaruuksia ja saanut suuren määrän mitaleita myös kansainvälisistä arvokilpailuista.
+Mikkelin Hiihtäjien tunnetuin kilpahiihtäjä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harri_Kirvesniemi Harri Kirvesniemi] sai ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1976 10 km:n hiihdossa alle 18-vuotiaiden sarjassa. Sen jälkeen Kirvesniemi on kerännyt aivan näihin vuosiin saakka Suomen mestaruuksia ja saanut suuren määrän mitaleita myös kansainvälisistä arvokilpailuista.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 165: / Rivi 165: @@
 == Aiheesta muualla ==
-[http://www.mikkelinpalloilijat.fi/ Mikkelin Palloilijat]
+* [http://www.mikkelinpalloilijat.fi/ Mikkelin Palloilijat]
 <br />
 <br />