http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua 2026-05-14T15:36:22Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.19.1 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=7077&oldid=prev 2013-03-25T11:40:45Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Aiheesta muualla</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 11.40</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 26:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 26:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Aiheesta muualla ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Aiheesta muualla ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">::</ins>http://www.internetix.fi/siilo/</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>http://www.internetix.fi/siilo/</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=7076&oldid=prev 2013-03-25T11:40:18Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 11.40</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 19:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 19:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 111-138.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 111-138.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 208-209.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 208-209.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 492-496.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 492-496.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Aiheesta muualla ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Aiheesta muualla ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=6765&oldid=prev 2013-03-21T12:08:53Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 12.08</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 18:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 18:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''</del>Lähteet<del class="diffchange diffchange-inline">:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== </ins>Lähteet <ins class="diffchange diffchange-inline">==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 111-138.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 111-138.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 28:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 27:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''Linkki:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Aiheesta muualla ==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Uutta liikenneasemaa Mikkeliin suunniteltaessa ovat kansalaisryhmät heränneet vastustamaan ajatusta. Tästä esimerkkinä seuraava Internet-osoite:</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5506&oldid=prev 2013-01-30T08:16:03Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 30. tammikuuta 2013 kello 08.16</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-savonseudun_kulmaus.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-savonseudun_kulmaus.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuonna 1984 julkaisi Etelä-Savon seutukaavaliitto selvityksen Etelä-Savon rakennusperinnöstä, jossa luetellaan alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Mikkelin kaupungista tällaisia kohteita löytyi 83 kappaletta ja Mikkelin maalaiskunnasta 47 kappaletta. Vaikka rakennussuojelua ollaan pyritty Mikkelin alueella edistämään ovat useat tuolloin kulttuurihistoriallisesti tärkeiksi katsotut rakennukset hävinneet uudisrakennuksen tieltä.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Vuonna 1984 julkaisi Etelä-Savon seutukaavaliitto selvityksen Etelä-Savon rakennusperinnöstä, jossa luetellaan alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Mikkelin kaupungista tällaisia kohteita löytyi 83 kappaletta ja Mikkelin maalaiskunnasta 47 kappaletta. Vaikka rakennussuojelua ollaan pyritty Mikkelin alueella edistämään ovat useat tuolloin kulttuurihistoriallisesti tärkeiksi katsotut rakennukset hävinneet uudisrakennuksen tieltä.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan ole tarkoitus hävittää. Jo vuonna 1968 kaupunginvaltuusto määräsi kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain mukaan arvokkaina suojeltavaksi seuraavat rakennukset: kivisakasti, lääninhallituksen rakennus 1930-luvulla rakennettuine sivurakennuksineen, tuomiokirkko, kaupungintalo, Naisvuoren torni, linja-autoaseman porttirakennukset Hallitustoria vastaan ja lääninvankila.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan ole tarkoitus hävittää. Jo vuonna 1968 kaupunginvaltuusto määräsi kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain mukaan arvokkaina suojeltavaksi seuraavat rakennukset: kivisakasti, lääninhallituksen rakennus 1930-luvulla rakennettuine sivurakennuksineen, tuomiokirkko, kaupungintalo, Naisvuoren torni, linja-autoaseman porttirakennukset Hallitustoria vastaan ja lääninvankila.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 30:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 33:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>http://www.internetix.fi/siilo/</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>http://www.internetix.fi/siilo/</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Muita historiallisia tapahtumia]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Muita historiallisia tapahtumia]]</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5450&oldid=prev 2013-01-29T11:56:27Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.56</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan ole tarkoitus hävittää. Jo vuonna 1968 kaupunginvaltuusto määräsi kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain mukaan arvokkaina suojeltavaksi seuraavat rakennukset: kivisakasti, lääninhallituksen rakennus 1930-luvulla rakennettuine sivurakennuksineen, tuomiokirkko, kaupungintalo, Naisvuoren torni, linja-autoaseman porttirakennukset Hallitustoria vastaan ja lääninvankila.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan ole tarkoitus hävittää. Jo vuonna 1968 kaupunginvaltuusto määräsi kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain mukaan arvokkaina suojeltavaksi seuraavat rakennukset: kivisakasti, lääninhallituksen rakennus 1930-luvulla rakennettuine sivurakennuksineen, tuomiokirkko, kaupungintalo, Naisvuoren torni, linja-autoaseman porttirakennukset Hallitustoria vastaan ja lääninvankila.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lähteet:'''</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lähteet:'''</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 21:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 22:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 492-496.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 492-496.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Linkki:'''</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Linkki:'''</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5449&oldid=prev 2013-01-29T11:55:34Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.55</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-maaherrankatu_vuorikatu.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmaus 1950-luvulla]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-maaherrankatu_vuorikatu.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmaus 1950-luvulla]]</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Tiedosto:MIKHIS-savonseudun_kulmaus.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Tiedosto:MIKHIS-savonseudun_kulmaus.jpg|600px|thumb|left|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5447&oldid=prev 2013-01-29T11:54:44Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.54</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 2:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla.&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla.&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Tiedosto:MIKHIS-maaherrankatu_vuorikatu.jpg|600px|thumb|right|Kadonnutta Mikkeliä - Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmaus 1950-luvulla]]</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-<del class="diffchange diffchange-inline">maaherrankatu_vuorikatu</del>.jpg|600px|thumb|left<del class="diffchange diffchange-inline">|Kadonnutta Mikkeliä - Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmaus 1950-luvulla]]</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-<ins class="diffchange diffchange-inline">savonseudun_kulmaus</ins>.jpg|600px|thumb|left|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:MIKHIS-savonseudun_kulmaus.jpg|600px|thumb|right</del>|Kadonnutta Mikkeliä - Savonseudun kulmaus, Hallituskadun ja Mikonkadun risteys 1950-luvulla]]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Viime aikoina kiivastakin keskustelua on aiheuttanut suunniteltu liikenneasema. Vielä keväällä 1998 ei mitään päätöksiä asiassa olla tehty, mutta suuri osa kaupunkilaisista tuntuu vastustavan liikenneaseman paikkaa ja sen tieltä mahdollisesti hävitettävien rakennusten purkamista.</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5446&oldid=prev 2013-01-29T11:53:38Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.53</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160; Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1950-luvulla tehty selvitys antoi pohjan tulevalle rakennussuojelupolitiikalle, joka oli pääpiirteissään sellainen, että Mikkelin vanhat puutalot hävitettiin ja tilalle rakennettiin uusia kerrostaloja. Parhaiten vanhaa puu-Mikkeliä on säilynyt Emolan kaupunginosassa. Rakennussuojelukeskusteluissa kiivaitakin mielipide-eroavuuksia ovat muodostaneet mm. ns. Natulinin talo, Maaherrankatu 40 ja Kenkäveronniemen pappila. Natulinin talo Vuorikadun ja Mikonkadun kulmauksessa on nykyään Ristiinassa, jonne kotiseutuneuvos Olli Kervinen sen siirsi ostettuaan sen vuonna 1982. Maaherrankatu 40 oli pitkään purku-uhan alaisena. Vuonna 1984 kaupunki myi sen Rakennuskunta Hakalle, joka kunnosti kiinteistön asunnoiksi. Kenkäveronniemen historiallisesti arvokas pappila oli 1970-luvulle tultaessa jopa teollisuuskäytössä. Nykyisin pappila ympäristöineen muodostaa erään Mikkelin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja matkailukohteista.</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5445&oldid=prev 2013-01-29T11:53:24Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.53</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla.</ins>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline"> Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla.&lt;br /&gt;</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline"> Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.&lt;br /&gt;</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelil%C3%A4ist%C3%A4_rakennussuojelua&diff=5444&oldid=prev 2013-01-29T11:52:44Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 29. tammikuuta 2013 kello 11.52</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Rakennussuojelusta Mikkelissä voidaan puhua 1950-luvulta alkaen. Vuonna 1954 kaupunginvaltuutettu, pankinjohtaja J. A. Hari esitti valtuustolle, että vanhojen, historiallista merkitystä omaavien kaupunginosien tai muiden alueiden säilyttämismahdollisuudet tutkitaan. Asiaa selvittämään nimitetty toimikunta antoi seuraavana keväänä lausunnon, jossa todettiin, ettei Mikkelissä ollut &quot;mitään huomattavampaa historiallista arvoa omaavia eikä henkilöhistoriaan liittyviä rakennuksia&quot;. Mahdollisesti suojeltavien rakennusten säilyttämistä paikallaan ei pidetty realistisena, sen sijaan toimikunta ehdotti ulkomuseon perustamista Kiiskinmäelle, jonne uhanalaiset rakennukset voisi siirtää. Myös museoviraston edeltäjä, muinaistieteellinen toimikunta, esitti näkemyksen asiasta. Valtionarkeologi C. A. Nordman oli sitä mieltä, ettei Mikkelissä ollut mitään syytä perustaa vanhaa kaupunginosaa. Mitään konkreettisia suojelupäätöksiä ei toimikunta saanut aikaiseksi.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846. Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:MIKHIS-hallstromin_talo.jpg|600px|thumb|left|Hällströmin talo Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmassa 1950-luvulla<ins class="diffchange diffchange-inline">.&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline"> </ins>Empiretyylinen rakennusrunko vuodelta 1846.<ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Uusrenessanssivuoraus 1880-luvulta.]]</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> </table>

SeutuSisalto2