Mikkelin kaupungin asukkaiden ammatteja perustamisen aikoina - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T11:22:23Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 11.54)

2013-03-21T11:54:37Z

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 11.53)

2013-03-21T11:53:15Z

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 11.52)

2013-03-21T11:52:17Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 08.32)

2013-01-30T08:32:43Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 08.31)

2013-01-30T08:31:15Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 08.29)

2013-01-30T08:29:41Z

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kir...

2013-01-11T08:08:24Z

Ak: Uusi sivu: Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kir...

Uusi sivu

Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk.

Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa.

Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa.

Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg.

Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko:

Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844

1839

- suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)

1840

- räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)

1841

- teurastaja Esaias Sawander Vuolingolta
- kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
- ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén

1842

- maalari Johan Wilhelm Krogius
- kulta- ja hopeaseppä Frantz Stenberg
- muurari Henrik Holmström
- leipuri Zacharias Siistoin
- vaskenvalaja Simon Skarén
- satulaseppä Henrik Björklund
- vaunuseppä Carl Lindberg
- pronssityöntekijä Mathias Burman

1843

- nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
- kelloseppä Christian Olenius

1844

- parkitsija Henrik Willman

Lisäksi tuli eräisiin jo edustettuihin ammatteihin uutta väkeä entisten usein kiivaasti vastustellessa.

Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.

Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 38.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 60-65.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura

 
 
[[Category:Kaupunki keskelle pitäjää]]

@@ Rivi 50: / Rivi 50: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.
+* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.
+* Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 38.
-Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 38.
+* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 60-65.
-−
 Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 60-65.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 17: / Rivi 17: @@
 <br />
 == Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844 ==
-=== 1839 ===
+=== Vuonna 1839 ===
 :* suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
 <br />
-=== 1840 ===
+=== Vuonna 1840 ===
 :* räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
 <br />
-=== 1841 ===
+=== Vuonna 1841 ===
 :* teurastaja Esaias Sawander Vuolingolta
 :* kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
 :* ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén
 <br />
-=== 1842 ===
+=== Vuonna 1842 ===
 :* maalari Johan Wilhelm Krogius
 :* kulta- ja hopeaseppä Frantz Stenberg
@@ Rivi 38: / Rivi 38: @@
 :* pronssityöntekijä Mathias Burman
 <br />
-=== 1843 ===
+=== Vuonna 1843 ===
 :* nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
 :* kelloseppä Christian Olenius
 <br />
-=== 1844 ===
+=== Vuonna 1844 ===
 :* parkitsija Henrik Willman
 <br />

@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 === 1839 ===
 :* suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
 <br />
 === 1840 ===
 :* räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
 <br />
 === 1841 ===
@@ Rivi 29: / Rivi 27: @@
 :* kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
 :* ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén
 <br />
 === 1842 ===
@@ Rivi 40: / Rivi 37: @@
 :* vaunuseppä Carl Lindberg
 :* pronssityöntekijä Mathias Burman
 <br />
 === 1843 ===
 :* nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
 :* kelloseppä Christian Olenius
 <br />
 === 1844 ===

@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 <br />
 <br />
-'''Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844'''
+== Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844 ==
+=== 1839 ===
-'''1839'''
+:* suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
 <br />
 <br />
 <br />
 <br />
-- räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
+=== 1841 ===
 <br />
 <br />
-'''1841'''
+=== 1842 ===
 <br />
 <br />
-- kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
+=== 1843 ===
 <br />
 <br />
 <br />
 Lisäksi tuli eräisiin jo edustettuihin ammatteihin uutta väkeä entisten usein kiivaasti vastustellessa.
@@ Rivi 72: / Rivi 54: @@
 <br />
 <br />
-Lähteet:
+== Lähteet ==
-−
 Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
 Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk.
+<br />
 Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa.
+<br />
 Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa.
+<br />
 Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg.
+<br />
 Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko:
+'''1839'''
-Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844
+<br />
-−
-−
-−
 - suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
+<br />
+<br />
+<br />
 - räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)