http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?action=history&feed=atom&title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873 2026-05-17T14:43:30Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.19.1 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873&diff=6919&oldid=prev 2013-03-25T08:20:49Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Kuvaus</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 08.20</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 44:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 44:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Kuvaus ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Kuvaus ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873&diff=6918&oldid=prev 2013-03-25T08:20:39Z

<p>‎<span dir="auto"><span class="autocomment">Lähteet</span></span></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 08.20</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Lähteet ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">* </ins>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 11-14.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 11-14.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Kuvaus ==</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Kuvaus ==</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873&diff=6624&oldid=prev 2013-03-20T11:12:18Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 20. maaliskuuta 2013 kello 11.12</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 37:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 37:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''</del>Lähteet<del class="diffchange diffchange-inline">:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== </ins>Lähteet <ins class="diffchange diffchange-inline">==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 45:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 44:</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">'''</del>Kuvaus<del class="diffchange diffchange-inline">:'''</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== </ins>Kuvaus <ins class="diffchange diffchange-inline">==</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873&diff=5885&oldid=prev 2013-03-04T08:33:00Z

<p></p> <table class='diff diff-contentalign-left'> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <col class='diff-marker' /> <col class='diff-content' /> <tr valign='top'> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td> <td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 4. maaliskuuta 2013 kello 08.33</td> </tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">Kun Mikkelin kaupunki perustettiin, täällä oli vain 63 asukasta. Niinpä kaupungin hallinto voitiin ennen raastuvanoikeuden ja maistraatin perustamista jättää yhden järjestysmiehen huoleksi. Kaupungin oikeusasiat ja rikosjutut käsiteltiin ja ratkaistiin Mikkelin kihlakunnanoikeudessa.</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">Kun Mikkelin kaupunki perustettiin, täällä oli vain 63 asukasta. Niinpä kaupungin hallinto voitiin ennen raastuvanoikeuden ja maistraatin perustamista jättää yhden järjestysmiehen huoleksi. Kaupungin oikeusasiat ja rikosjutut käsiteltiin ja ratkaistiin Mikkelin kihlakunnanoikeudessa.</del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></del></div></td><td colspan="2">&#160;</td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Järjestysoikeus kokoontui järjestysmiehen esimiehyyden alaisena vuokrahuoneistoissa, aluksi lasimestari Himaisen talossa. Kaupungin ensimmäisenä järjestysmiehenä toimi Carl Johan Böök. Useimmiten järjestysmiehet olivat lääninhallituksen virkamiehiä, jotka hoitivat järjestysmiehen tehtäviä sivutoimisesti. Järjestysoikeus valitsi kaupungin porvaristosta itselleen neljä apujäsentä.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Järjestysoikeus kokoontui järjestysmiehen esimiehyyden alaisena vuokrahuoneistoissa, aluksi lasimestari Himaisen talossa. Kaupungin ensimmäisenä järjestysmiehenä toimi Carl Johan Böök. Useimmiten järjestysmiehet olivat lääninhallituksen virkamiehiä, jotka hoitivat järjestysmiehen tehtäviä sivutoimisesti. Järjestysoikeus valitsi kaupungin porvaristosta itselleen neljä apujäsentä.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Korkeinta valtaa kaupungin hallinnossa käyttivät alkuaikoina porvariston keskuudestaan valitsemat ns. kaupungin vanhimmat. Porvaristoon kuuluivat kaupungin kauppiaat ja käsityöläismestarit ja ryhmään pääsi jäseneksi anomuksesta ja tarkan karsinnan jälkeen. Kaupungin vanhimmista yleensä kaksi oli kauppiaita ja kaksi käsityöläisiä. Vaikutusvaltaisimmat jäsenet olivat kauppiaita. Kaupungin vanhimpien tehtävät oli määritelty vanhoissa Ruotsin vallan aikuisissa asetuksissa. Yleensä heidän mielipidettään kysyttiin sellaisissa kaupungille menoja tuottavissa asioissa, joissa ei katsottu tarpeen koko porvariston kokoonkutsumista, mutta aina järjestysoikeus ei katsonut olevansa sidottu heidän mielipiteeseensä. Ensimmäisessä kaupungin vanhempien vaalissa vuonna 1839 toimeen pääsivät kauppiaat A. W. Savander ja Jaakko Manninen sekä lasimestari Paavo Himainen ja puuseppä Emanuel Nygrén.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Korkeinta valtaa kaupungin hallinnossa käyttivät alkuaikoina porvariston keskuudestaan valitsemat ns. kaupungin vanhimmat. Porvaristoon kuuluivat kaupungin kauppiaat ja käsityöläismestarit ja ryhmään pääsi jäseneksi anomuksesta ja tarkan karsinnan jälkeen. Kaupungin vanhimmista yleensä kaksi oli kauppiaita ja kaksi käsityöläisiä. Vaikutusvaltaisimmat jäsenet olivat kauppiaita. Kaupungin vanhimpien tehtävät oli määritelty vanhoissa Ruotsin vallan aikuisissa asetuksissa. Yleensä heidän mielipidettään kysyttiin sellaisissa kaupungille menoja tuottavissa asioissa, joissa ei katsottu tarpeen koko porvariston kokoonkutsumista, mutta aina järjestysoikeus ei katsonut olevansa sidottu heidän mielipiteeseensä. Ensimmäisessä kaupungin vanhempien vaalissa vuonna 1839 toimeen pääsivät kauppiaat A. W. Savander ja Jaakko Manninen sekä lasimestari Paavo Himainen ja puuseppä Emanuel Nygrén.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeliläiset porvarit tekivät jo 1840-luvun alussa yrityksen pormestarin johdolla toimivan raastuvanoikeuden ja maistraatin saamiseksi kaupunkiin, mutta tässä onnistuttiin vasta 1860-luvulla. Elokuussa 1863 toimitettiin ensimmäinen pormestarin vaali, jossa valituksi tuli kaupungin tunnettu suomalaisuusmies Julius Nygrén. Nygrénin ansiosta maistraatti ja raastuvankokous käyttivät alunpitäen virkakielenään suomea. Kaupungin toiseksi pormestariksi valittiin varatuomari G. P. Alopaeus, joka toimi virassa vuoteen 1914 saakka.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeliläiset porvarit tekivät jo 1840-luvun alussa yrityksen pormestarin johdolla toimivan raastuvanoikeuden ja maistraatin saamiseksi kaupunkiin, mutta tässä onnistuttiin vasta 1860-luvulla. Elokuussa 1863 toimitettiin ensimmäinen pormestarin vaali, jossa valituksi tuli kaupungin tunnettu suomalaisuusmies Julius Nygrén. Nygrénin ansiosta maistraatti ja raastuvankokous käyttivät alunpitäen virkakielenään suomea. Kaupungin toiseksi pormestariksi valittiin varatuomari G. P. Alopaeus, joka toimi virassa vuoteen 1914 saakka.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Pormestarin ja raatimiesten ehdollepano suoritettiin kaikkien porvarien yhteisessä kokouksessa, ns. raastuvankokouksessa, Suomen itsenäistymiseen saakka, vaikka valtuusto oli hoitanut kaupungin asioita vuodesta 1875 lähtien. Vasta itsenäistyneessä Suomessa valtuusto sai tämän tehtävän.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Pormestarin ja raatimiesten ehdollepano suoritettiin kaikkien porvarien yhteisessä kokouksessa, ns. raastuvankokouksessa, Suomen itsenäistymiseen saakka, vaikka valtuusto oli hoitanut kaupungin asioita vuodesta 1875 lähtien. Vasta itsenäistyneessä Suomessa valtuusto sai tämän tehtävän.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Ensimmäinen varsinaisten raatimiesten vaali järjestettiin 4.5.1864. Raatimiehiksi tulivat valituiksi kelloseppä G. Jägerroos, värjärimestari J. Fr. Ahlberg sekä kauppiaat Fr. Possenius ja Antti Paasonen. Porvarit hoitivat maksutta raatimiehinä vuoteen 1878, jonka jälkeen heille alettiin maksaa palkkaa. Uudistuksen yhteydessä päätettiin tyytyä kahteen raatimiehen virkaan.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Ensimmäinen varsinaisten raatimiesten vaali järjestettiin 4.5.1864. Raatimiehiksi tulivat valituiksi kelloseppä G. Jägerroos, värjärimestari J. Fr. Ahlberg sekä kauppiaat Fr. Possenius ja Antti Paasonen. Porvarit hoitivat maksutta raatimiehinä vuoteen 1878, jonka jälkeen heille alettiin maksaa palkkaa. Uudistuksen yhteydessä päätettiin tyytyä kahteen raatimiehen virkaan.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaupungin raha-asioiden hoito oli alkuaikoina kaupungin kasöörin tehtävänä. Kasöörinä toimi mm. Carl Roth (1843-46), jonka tileissä oli paljon selvittämistä. 1860-luvun alussa kaupunki sai erinomaisen rahastonhoitajan lääninsairaalan taloudenhoitajasta, joka oli virassaan vuoteen 1882 asti. Kaupungin menoeristä suurimman muodostivat virkamiesten palkat, vaikkei virkamiehiä vielä monta ollutkaan.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kaupungin raha-asioiden hoito oli alkuaikoina kaupungin kasöörin tehtävänä. Kasöörinä toimi mm. Carl Roth (1843-46), jonka tileissä oli paljon selvittämistä. 1860-luvun alussa kaupunki sai erinomaisen rahastonhoitajan lääninsairaalan taloudenhoitajasta, joka oli virassaan vuoteen 1882 asti. Kaupungin menoeristä suurimman muodostivat virkamiesten palkat, vaikkei virkamiehiä vielä monta ollutkaan.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Ensimmäisiä kaupungin virkamiehiä olivat edellä mainitut järjestysmies apulaisineen, kaupungin vanhimmat, pormestari, raatimiehet ja kaupungin kasööri sekä kaupunginviskaali- ja vouti ja kaupunginpalvelija. Myös venäjän kielen kääntäjän virka oli pian kaupungissa tarpeen. Muita virkoja olivat mm. palovahdit, nuohooja, kätilö ja alkeis- ja sunnuntaikoulun opettaja.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Ensimmäisiä kaupungin virkamiehiä olivat edellä mainitut järjestysmies apulaisineen, kaupungin vanhimmat, pormestari, raatimiehet ja kaupungin kasööri sekä kaupunginviskaali- ja vouti ja kaupunginpalvelija. Myös venäjän kielen kääntäjän virka oli pian kaupungissa tarpeen. Muita virkoja olivat mm. palovahdit, nuohooja, kätilö ja alkeis- ja sunnuntaikoulun opettaja.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Jo vuonna 1842 oli asetettu virkaan myös ns. sikamatti, jonka tehtävänä oli ottaa kiinni kuljeksivat eläimet, haudata löydettyjen eläinten raadot yms. Sikamatilla oli tuohon aikaan paljon töitä, sillä kaupunkilaisilla oli runsaasti kotieläimiä. Viran haltijat vaihtuivatkin usein; eräskin luopui viikon työn jälkeen, koska toimi hänen mielestään &quot;vaati kovempata ja raa’empata luontoa&quot; kuin mitä hänellä oli.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Jo vuonna 1842 oli asetettu virkaan myös ns. sikamatti, jonka tehtävänä oli ottaa kiinni kuljeksivat eläimet, haudata löydettyjen eläinten raadot yms. Sikamatilla oli tuohon aikaan paljon töitä, sillä kaupunkilaisilla oli runsaasti kotieläimiä. Viran haltijat vaihtuivatkin usein; eräskin luopui viikon työn jälkeen, koska toimi hänen mielestään &quot;vaati kovempata ja raa’empata luontoa&quot; kuin mitä hänellä oli.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Palkat oli porrastettu niin, että pormestari sai noin 70 kertaa enemmän palkkaa kuin sikamatti, muiden palkat olivat heidän välillään.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Palkat oli porrastettu niin, että pormestari sai noin 70 kertaa enemmän palkkaa kuin sikamatti, muiden palkat olivat heidän välillään.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Palkkausmenojen lisäksi kaupungilla oli kuluja katujen avauksesta, markkinakojujen rakentamisesta yms. Tuloja kaupunki sai markkinamaksuista, tonttien myynneistä, viljelysmaiden vuokrista ja laidunmaksuista, uusien porvarien sisäänpääsymaksuista ja varsinaisesta taksoituksesta (= verotuksesta). Alkuaikoina kaupungin taloudellinen asema oli hyvä tulojen ylittäessä menot. Riitoja varojen käytöstä oli kuitenkin jonkin verran alkuvuosina mm. erilaisten rasitusten kantoperusteista. 1850-luvun lopulta lähtien riideltiin kymmenkunta vuotta majoituskustannusten jaosta. Myös muita riidanaiheita aina silloin tällöin oli.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Palkkausmenojen lisäksi kaupungilla oli kuluja katujen avauksesta, markkinakojujen rakentamisesta yms. Tuloja kaupunki sai markkinamaksuista, tonttien myynneistä, viljelysmaiden vuokrista ja laidunmaksuista, uusien porvarien sisäänpääsymaksuista ja varsinaisesta taksoituksesta (= verotuksesta). Alkuaikoina kaupungin taloudellinen asema oli hyvä tulojen ylittäessä menot. Riitoja varojen käytöstä oli kuitenkin jonkin verran alkuvuosina mm. erilaisten rasitusten kantoperusteista. 1850-luvun lopulta lähtien riideltiin kymmenkunta vuotta majoituskustannusten jaosta. Myös muita riidanaiheita aina silloin tällöin oli.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Julius Nygrén - Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Julius Nygrén - Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Lähteet:</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins>Lähteet:<ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 11-14.</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 11-14.</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kuvaus:</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td colspan="2">&#160;</td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins>Kuvaus:<ins class="diffchange diffchange-inline">'''</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>&#160;</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">&lt;br /&gt;</ins></div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>&lt;br /&gt;</div></td></tr> <tr><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Hallintohistoriaa]]</div></td><td class='diff-marker'>&#160;</td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Category:Hallintohistoriaa]]</div></td></tr> </table>

SeutuSisalto2 http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Mikkelin_kaupungin_hallinto_ennen_kaupunginvaltuustoa_1838-1873&diff=4140&oldid=prev 2013-01-10T07:53:51Z

<p>Ak: Uusi sivu: &lt;br /&gt; &lt;br /&gt; Kun Mikkelin kaupunki perustettiin, täällä oli vain 63 asukasta. Niinpä kaupungin hallinto voitiin ennen raastuvanoikeuden ja maistraatin perustamista jättää y...</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>&lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> Kun Mikkelin kaupunki perustettiin, täällä oli vain 63 asukasta. Niinpä kaupungin hallinto voitiin ennen raastuvanoikeuden ja maistraatin perustamista jättää yhden järjestysmiehen huoleksi. Kaupungin oikeusasiat ja rikosjutut käsiteltiin ja ratkaistiin Mikkelin kihlakunnanoikeudessa.<br /> <br /> Järjestysoikeus kokoontui järjestysmiehen esimiehyyden alaisena vuokrahuoneistoissa, aluksi lasimestari Himaisen talossa. Kaupungin ensimmäisenä järjestysmiehenä toimi Carl Johan Böök. Useimmiten järjestysmiehet olivat lääninhallituksen virkamiehiä, jotka hoitivat järjestysmiehen tehtäviä sivutoimisesti. Järjestysoikeus valitsi kaupungin porvaristosta itselleen neljä apujäsentä.<br /> <br /> Korkeinta valtaa kaupungin hallinnossa käyttivät alkuaikoina porvariston keskuudestaan valitsemat ns. kaupungin vanhimmat. Porvaristoon kuuluivat kaupungin kauppiaat ja käsityöläismestarit ja ryhmään pääsi jäseneksi anomuksesta ja tarkan karsinnan jälkeen. Kaupungin vanhimmista yleensä kaksi oli kauppiaita ja kaksi käsityöläisiä. Vaikutusvaltaisimmat jäsenet olivat kauppiaita. Kaupungin vanhimpien tehtävät oli määritelty vanhoissa Ruotsin vallan aikuisissa asetuksissa. Yleensä heidän mielipidettään kysyttiin sellaisissa kaupungille menoja tuottavissa asioissa, joissa ei katsottu tarpeen koko porvariston kokoonkutsumista, mutta aina järjestysoikeus ei katsonut olevansa sidottu heidän mielipiteeseensä. Ensimmäisessä kaupungin vanhempien vaalissa vuonna 1839 toimeen pääsivät kauppiaat A. W. Savander ja Jaakko Manninen sekä lasimestari Paavo Himainen ja puuseppä Emanuel Nygrén.<br /> <br /> Mikkeliläiset porvarit tekivät jo 1840-luvun alussa yrityksen pormestarin johdolla toimivan raastuvanoikeuden ja maistraatin saamiseksi kaupunkiin, mutta tässä onnistuttiin vasta 1860-luvulla. Elokuussa 1863 toimitettiin ensimmäinen pormestarin vaali, jossa valituksi tuli kaupungin tunnettu suomalaisuusmies Julius Nygrén. Nygrénin ansiosta maistraatti ja raastuvankokous käyttivät alunpitäen virkakielenään suomea. Kaupungin toiseksi pormestariksi valittiin varatuomari G. P. Alopaeus, joka toimi virassa vuoteen 1914 saakka.<br /> <br /> Pormestarin ja raatimiesten ehdollepano suoritettiin kaikkien porvarien yhteisessä kokouksessa, ns. raastuvankokouksessa, Suomen itsenäistymiseen saakka, vaikka valtuusto oli hoitanut kaupungin asioita vuodesta 1875 lähtien. Vasta itsenäistyneessä Suomessa valtuusto sai tämän tehtävän.<br /> <br /> Ensimmäinen varsinaisten raatimiesten vaali järjestettiin 4.5.1864. Raatimiehiksi tulivat valituiksi kelloseppä G. Jägerroos, värjärimestari J. Fr. Ahlberg sekä kauppiaat Fr. Possenius ja Antti Paasonen. Porvarit hoitivat maksutta raatimiehinä vuoteen 1878, jonka jälkeen heille alettiin maksaa palkkaa. Uudistuksen yhteydessä päätettiin tyytyä kahteen raatimiehen virkaan.<br /> <br /> Kaupungin raha-asioiden hoito oli alkuaikoina kaupungin kasöörin tehtävänä. Kasöörinä toimi mm. Carl Roth (1843-46), jonka tileissä oli paljon selvittämistä. 1860-luvun alussa kaupunki sai erinomaisen rahastonhoitajan lääninsairaalan taloudenhoitajasta, joka oli virassaan vuoteen 1882 asti. Kaupungin menoeristä suurimman muodostivat virkamiesten palkat, vaikkei virkamiehiä vielä monta ollutkaan.<br /> <br /> Ensimmäisiä kaupungin virkamiehiä olivat edellä mainitut järjestysmies apulaisineen, kaupungin vanhimmat, pormestari, raatimiehet ja kaupungin kasööri sekä kaupunginviskaali- ja vouti ja kaupunginpalvelija. Myös venäjän kielen kääntäjän virka oli pian kaupungissa tarpeen. Muita virkoja olivat mm. palovahdit, nuohooja, kätilö ja alkeis- ja sunnuntaikoulun opettaja.<br /> <br /> Jo vuonna 1842 oli asetettu virkaan myös ns. sikamatti, jonka tehtävänä oli ottaa kiinni kuljeksivat eläimet, haudata löydettyjen eläinten raadot yms. Sikamatilla oli tuohon aikaan paljon töitä, sillä kaupunkilaisilla oli runsaasti kotieläimiä. Viran haltijat vaihtuivatkin usein; eräskin luopui viikon työn jälkeen, koska toimi hänen mielestään &quot;vaati kovempata ja raa’empata luontoa&quot; kuin mitä hänellä oli.<br /> <br /> Palkat oli porrastettu niin, että pormestari sai noin 70 kertaa enemmän palkkaa kuin sikamatti, muiden palkat olivat heidän välillään.<br /> <br /> Palkkausmenojen lisäksi kaupungilla oli kuluja katujen avauksesta, markkinakojujen rakentamisesta yms. Tuloja kaupunki sai markkinamaksuista, tonttien myynneistä, viljelysmaiden vuokrista ja laidunmaksuista, uusien porvarien sisäänpääsymaksuista ja varsinaisesta taksoituksesta (= verotuksesta). Alkuaikoina kaupungin taloudellinen asema oli hyvä tulojen ylittäessä menot. Riitoja varojen käytöstä oli kuitenkin jonkin verran alkuvuosina mm. erilaisten rasitusten kantoperusteista. 1850-luvun lopulta lähtien riideltiin kymmenkunta vuotta majoituskustannusten jaosta. Myös muita riidanaiheita aina silloin tällöin oli.<br /> <br /> Julius Nygrén - Mikkelin kaupungin ensimmäinen pormestari<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 74 ja 280-293.<br /> <br /> Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 11-14.<br /> <br /> <br /> Kuvaus:<br /> <br /> Mikkelin raastuvanoikeuden ensimmäinen kokoontuminen 12.4.1864<br /> <br /> <br /> <br /> © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998<br /> <br /> &lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt;<br /> [[Category:Hallintohistoriaa]]</div>

SeutuSisalto2