Mikkelin lentokentän historiikki 1932-2012 - Muutoshistoria

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.45)

2013-03-08T12:45:15Z

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.41)

2013-03-08T12:41:04Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.23)

2013-03-08T12:23:53Z

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.23)

2013-03-08T12:23:21Z

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.22)

2013-03-08T12:22:24Z

SeutuSisalto2 (6. maaliskuuta 2013 kello 11.59)

2013-03-06T11:59:20Z

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 09.31)

2013-01-31T09:31:54Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 09.19)

2013-01-31T09:19:33Z

SeutuSisalto2 (10. tammikuuta 2013 kello 09.51)

2013-01-10T09:51:15Z

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Koko historiikki PDF-tiedostona ESIPUHE Tämän Mikkelin lentokentän historiikin on laatinut lentoaseman päällikkö Antti Seppälä. Kysymyksessä ei ole histori...

2013-01-10T09:50:48Z

Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Koko historiikki PDF-tiedostona ESIPUHE Tämän Mikkelin lentokentän historiikin on laatinut lentoaseman päällikkö Antti Seppälä. Kysymyksessä ei ole histori...

Näytä muutokset

@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja Mikkelin kaupunki ovat tehneet lentokentän rakentamisesta Mikkeliin seuraavan sopimuksen:
-* Mikkelin kaupunki varaa ja luovuttaa yleisen ilmaliikenteen vapaasti käytettäväksi niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo tarpeelliseksi, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 99 vuodeksi, noin 24 hehtaarin suuruisen alueen liitteenä olevan salaojitussuunnitelman mukaan Mikkelin kaupungista noin 3 kilometriä länteen olevan ns. Naistinginsuolta.
+:* Mikkelin kaupunki varaa ja luovuttaa yleisen ilmaliikenteen vapaasti käytettäväksi niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo tarpeelliseksi, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 99 vuodeksi, noin 24 hehtaarin suuruisen alueen liitteenä olevan salaojitussuunnitelman mukaan Mikkelin kaupungista noin 3 kilometriä länteen olevan ns. Naistinginsuolta.
-* Kaupunki sitoutuu poistamaan esteet lentokentän ympäriltä noususuhteessa 1:15 kaupungin omistamilta alueilta 500 metrin syvyydeltä ja 200 metrinleveydeltä karttaan merkityissä suunnissa.
+:* Kaupunki sitoutuu poistamaan esteet lentokentän ympäriltä noususuhteessa 1:15 kaupungin omistamilta alueilta 500 metrin syvyydeltä ja 200 metrinleveydeltä karttaan merkityissä suunnissa.
-* Kaupunki sitoutuu tässä sopimuksessa mainituilla ehdoilla ja kustannusarvion mukaisesti rakentamaan lentokentän.
+:* Kaupunki sitoutuu tässä sopimuksessa mainituilla ehdoilla ja kustannusarvion mukaisesti rakentamaan lentokentän.
-* Kaupunki ja valtio ovat kumpikin oikeutetut omalla kustannuksellaan rakennuttamaan lentokonesuojia ym. lentoliikenteen hyväksi tarvittavia laitteita lentokentälle ja siihen liittyvälle kaupungin omistamalle vapaalle nousualueelle, kuin myös laajentamaan lentokenttää, ollen kuitenkin kaikki rakennussuunnitelmat, siten kun kaupunkia on kuultu, esitettävä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttäväksi.
+:* Kaupunki ja valtio ovat kumpikin oikeutetut omalla kustannuksellaan rakennuttamaan lentokonesuojia ym. lentoliikenteen hyväksi tarvittavia laitteita lentokentälle ja siihen liittyvälle kaupungin omistamalle vapaalle nousualueelle, kuin myös laajentamaan lentokenttää, ollen kuitenkin kaikki rakennussuunnitelmat, siten kun kaupunkia on kuultu, esitettävä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttäväksi.
-* Lentokentän ja sen laitteiden käytöstä antaa ministeriö ohjeet, ja on kaikkien kenttää käyttävien siellä oleskelevien niitä noudatettava.
+:* Lentokentän ja sen laitteiden käytöstä antaa ministeriö ohjeet, ja on kaikkien kenttää käyttävien siellä oleskelevien niitä noudatettava.
-* Lentokentän valmistuttua ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttyä suoritetun katselmuksen perusteella sen yleiseen liikenteeseen, siirtyy kaupungille itse sen hoito, johon kuitenkaan ei lueta mahdollisen yöliikenteen aiheuttamia valaistus -yms. kustannuksia.
+:* Lentokentän valmistuttua ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttyä suoritetun katselmuksen perusteella sen yleiseen liikenteeseen, siirtyy kaupungille itse sen hoito, johon kuitenkaan ei lueta mahdollisen yöliikenteen aiheuttamia valaistus -yms. kustannuksia.
-* Lentokenttämaksujen suuruuden ja keneltä niitä tullaan perimään määrää kaupunki kuultuaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Saadut tulot lankeavat kaupungille, ja niitä ovat käyttävät esikädessä lentokentän ylläpitoon.
+:* Lentokenttämaksujen suuruuden ja keneltä niitä tullaan perimään määrää kaupunki kuultuaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Saadut tulot lankeavat kaupungille, ja niitä ovat käyttävät esikädessä lentokentän ylläpitoon.
-* Valtio myöntää kaupungille lentokentän raivauksen, salaojituksen, tasoituksen ja ympäristöesteiden poistamisen sekä kentälle johtavan tien kunnostamisen suorittamista varten kaupungin varatöinä valtionavustusta 50 % töiden aiheuttamista kustannuksista, ei kuitenkaan yli 310.000 markkaa seuraavilla ehdoilla:
+:* Valtio myöntää kaupungille lentokentän raivauksen, salaojituksen, tasoituksen ja ympäristöesteiden poistamisen sekä kentälle johtavan tien kunnostamisen suorittamista varten kaupungin varatöinä valtionavustusta 50 % töiden aiheuttamista kustannuksista, ei kuitenkaan yli 310.000 markkaa seuraavilla ehdoilla:
-−
+:
-:* että työhön ryhdytään v 1934 keväällä, että nyt puheena olevat työt, lukuun ottamatta viimeistä pintakäsittelyä, suoritetaan vuoden 1935 loppuun mennessä ja lopullinen pintakäsittely keväällä 1936.
+::* että työhön ryhdytään v 1934 keväällä, että nyt puheena olevat työt, lukuun ottamatta viimeistä pintakäsittelyä, suoritetaan vuoden 1935 loppuun mennessä ja lopullinen pintakäsittely keväällä 1936.
-:* että työt suoritetaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksymän suunnitelman sekä asianomaisen tie - ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin antamien lähempien ohjeiden mukaisesti.
+::* että työt suoritetaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksymän suunnitelman sekä asianomaisen tie - ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin antamien lähempien ohjeiden mukaisesti.
-:* että työntekijät otetaan työhön Mikkelin kaupungin työttömyyslautakunnan välityksellä.
+::* että työntekijät otetaan työhön Mikkelin kaupungin työttömyyslautakunnan välityksellä.
-:* että töiden suorittamiseen ja palkkojen maksamiseen sekä työhön nähden muutenkin noudatetaan ministeriön antamia ohjeita ja määräyksiä.
+::* että töiden suorittamiseen ja palkkojen maksamiseen sekä työhön nähden muutenkin noudatetaan ministeriön antamia ohjeita ja määräyksiä.
-:* että asianomainen tie- ja vesipiirin piiri-insinööri valvoo työn asiallista ja valtion edun mukaista suoritusta sekä varojen käyttöä ynnä yleensäkin valtionavustusehtojen noudattamista, pitäen myös huolta siitä, ettei työssä pidetä ilmeisesti työhaluttomia tai työkyvyttömiä eikä myöskään työlle haitaksi ja käytökseltään sopimattomia työntekijöitä, ja olkoon kaupunki velvollinen piiri-insinöörin vaatimuksesta poistamaan tällaiset työntekijät työmaalta.
+::* että asianomainen tie- ja vesipiirin piiri-insinööri valvoo työn asiallista ja valtion edun mukaista suoritusta sekä varojen käyttöä ynnä yleensäkin valtionavustusehtojen noudattamista, pitäen myös huolta siitä, ettei työssä pidetä ilmeisesti työhaluttomia tai työkyvyttömiä eikä myöskään työlle haitaksi ja käytökseltään sopimattomia työntekijöitä, ja olkoon kaupunki velvollinen piiri-insinöörin vaatimuksesta poistamaan tällaiset työntekijät työmaalta.
-:* että kaupunki tulee pitää työstä erillistä tiliä.
+::* että kaupunki tulee pitää työstä erillistä tiliä.
-:* että edellä mainittu valtionavustus maksetaan viidessä yhtä suuressa erässä ensimmäinen erä kun työstä on suoritettu 1/5 osa sekä jäljellä olevat erät sitä mukaa kuin työstä on suoritettu 2/5 ja 3/5 ja 4/5 osaa ynnä työ on loppuun suoritettu.
+::* että edellä mainittu valtionavustus maksetaan viidessä yhtä suuressa erässä ensimmäinen erä kun työstä on suoritettu 1/5 osa sekä jäljellä olevat erät sitä mukaa kuin työstä on suoritettu 2/5 ja 3/5 ja 4/5 osaa ynnä työ on loppuun suoritettu.
-:* että valtionavustus asetetaan Mikkelin läänin maaherran suoritettavaksi, ollen edellä mainittujen avustuseräin maksamista maaherralta pyydettäessä hakemukseen liitettävä työtä valvovan viranomaisen antama todistus työn edistymisestä.
+::* että valtionavustus asetetaan Mikkelin läänin maaherran suoritettavaksi, ollen edellä mainittujen avustuseräin maksamista maaherralta pyydettäessä hakemukseen liitettävä työtä valvovan viranomaisen antama todistus työn edistymisestä.
-:* että kaupunki on velvollinen suorittamaan takaisin valtiolle jo nostetut avustuserät korkoineen, jos jotakin yllä olevista ehdoista on rikottu.
+::* että kaupunki on velvollinen suorittamaan takaisin valtiolle jo nostetut avustuserät korkoineen, jos jotakin yllä olevista ehdoista on rikottu.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 53: / Rivi 53: @@
 * Valtio myöntää kaupungille lentokentän raivauksen, salaojituksen, tasoituksen ja ympäristöesteiden poistamisen sekä kentälle johtavan tien kunnostamisen suorittamista varten kaupungin varatöinä valtionavustusta 50 % töiden aiheuttamista kustannuksista, ei kuitenkaan yli 310.000 markkaa seuraavilla ehdoilla:
-    että työhön ryhdytään v 1934 keväällä, että nyt puheena olevat työt, lukuun ottamatta viimeistä pintakäsittelyä, suoritetaan vuoden 1935 loppuun mennessä ja lopullinen pintakäsittely keväällä 1936.
+:* että työhön ryhdytään v 1934 keväällä, että nyt puheena olevat työt, lukuun ottamatta viimeistä pintakäsittelyä, suoritetaan vuoden 1935 loppuun mennessä ja lopullinen pintakäsittely keväällä 1936.
-    että työt suoritetaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksymän suunnitelman sekä asianomaisen tie - ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin antamien lähempien ohjeiden mukaisesti.
+:* että työt suoritetaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksymän suunnitelman sekä asianomaisen tie - ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin antamien lähempien ohjeiden mukaisesti.
-    että työntekijät otetaan työhön Mikkelin kaupungin työttömyyslautakunnan välityksellä.
+:* että työntekijät otetaan työhön Mikkelin kaupungin työttömyyslautakunnan välityksellä.
-    että töiden suorittamiseen ja palkkojen maksamiseen sekä työhön nähden muutenkin noudatetaan ministeriön antamia ohjeita ja määräyksiä.
+:* että töiden suorittamiseen ja palkkojen maksamiseen sekä työhön nähden muutenkin noudatetaan ministeriön antamia ohjeita ja määräyksiä.
-    että asianomainen tie- ja vesipiirin piiri-insinööri valvoo työn asiallista ja valtion edun mukaista suoritusta sekä varojen käyttöä ynnä yleensäkin valtionavustusehtojen noudattamista, pitäen myös huolta siitä, ettei työssä pidetä ilmeisesti työhaluttomia tai työkyvyttömiä eikä myöskään työlle haitaksi ja käytökseltään sopimattomia työntekijöitä, ja olkoon kaupunki velvollinen piiri-insinöörin vaatimuksesta poistamaan tällaiset työntekijät työmaalta.
+:* että asianomainen tie- ja vesipiirin piiri-insinööri valvoo työn asiallista ja valtion edun mukaista suoritusta sekä varojen käyttöä ynnä yleensäkin valtionavustusehtojen noudattamista, pitäen myös huolta siitä, ettei työssä pidetä ilmeisesti työhaluttomia tai työkyvyttömiä eikä myöskään työlle haitaksi ja käytökseltään sopimattomia työntekijöitä, ja olkoon kaupunki velvollinen piiri-insinöörin vaatimuksesta poistamaan tällaiset työntekijät työmaalta.
-    että kaupunki tulee pitää työstä erillistä tiliä.
+:* että kaupunki tulee pitää työstä erillistä tiliä.
-    että edellä mainittu valtionavustus maksetaan viidessä yhtä suuressa erässä ensimmäinen erä kun työstä on suoritettu 1/5 osa sekä jäljellä olevat erät sitä mukaa kuin työstä on suoritettu 2/5 ja 3/5 ja 4/5 osaa ynnä työ on loppuun suoritettu.
+:* että edellä mainittu valtionavustus maksetaan viidessä yhtä suuressa erässä ensimmäinen erä kun työstä on suoritettu 1/5 osa sekä jäljellä olevat erät sitä mukaa kuin työstä on suoritettu 2/5 ja 3/5 ja 4/5 osaa ynnä työ on loppuun suoritettu.
-    että valtionavustus asetetaan Mikkelin läänin maaherran suoritettavaksi, ollen edellä mainittujen avustuseräin maksamista maaherralta pyydettäessä hakemukseen liitettävä työtä valvovan viranomaisen antama todistus työn edistymisestä.
+:* että valtionavustus asetetaan Mikkelin läänin maaherran suoritettavaksi, ollen edellä mainittujen avustuseräin maksamista maaherralta pyydettäessä hakemukseen liitettävä työtä valvovan viranomaisen antama todistus työn edistymisestä.
-    että kaupunki on velvollinen suorittamaan takaisin valtiolle jo nostetut avustuserät korkoineen, jos jotakin yllä olevista ehdoista on rikottu.
+:* että kaupunki on velvollinen suorittamaan takaisin valtiolle jo nostetut avustuserät korkoineen, jos jotakin yllä olevista ehdoista on rikottu.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja Mikkelin kaupunki ovat tehneet lentokentän rakentamisesta Mikkeliin seuraavan sopimuksen:
-    Mikkelin kaupunki varaa ja luovuttaa yleisen ilmaliikenteen vapaasti käytettäväksi niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo tarpeelliseksi, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 99 vuodeksi, noin 24 hehtaarin suuruisen alueen liitteenä olevan salaojitussuunnitelman mukaan Mikkelin kaupungista noin 3 kilometriä länteen olevan ns. Naistinginsuolta. Kaupunki sitoutuu poistamaan esteet lentokentän ympäriltä noususuhteessa 1:15 kaupungin omistamilta alueilta 500 metrin syvyydeltä ja 200 metrinleveydeltä karttaan merkityissä suunnissa.
+* Mikkelin kaupunki varaa ja luovuttaa yleisen ilmaliikenteen vapaasti käytettäväksi niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo tarpeelliseksi, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin 99 vuodeksi, noin 24 hehtaarin suuruisen alueen liitteenä olevan salaojitussuunnitelman mukaan Mikkelin kaupungista noin 3 kilometriä länteen olevan ns. Naistinginsuolta.
-    Kaupunki sitoutuu tässä sopimuksessa mainituilla ehdoilla ja kustannusarvion mukaisesti rakentamaan lentokentän.
+* Kaupunki sitoutuu poistamaan esteet lentokentän ympäriltä noususuhteessa 1:15 kaupungin omistamilta alueilta 500 metrin syvyydeltä ja 200 metrinleveydeltä karttaan merkityissä suunnissa.
-    Kaupunki ja valtio ovat kumpikin oikeutetut omalla kustannuksellaan rakennuttamaan lentokonesuojia ym. lentoliikenteen hyväksi tarvittavia laitteita lentokentälle ja siihen liittyvälle kaupungin omistamalle vapaalle nousualueelle, kuin myös laajentamaan lentokenttää, ollen kuitenkin kaikki rakennussuunnitelmat, siten kun kaupunkia on kuultu, esitettävä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttäväksi.
+* Kaupunki sitoutuu tässä sopimuksessa mainituilla ehdoilla ja kustannusarvion mukaisesti rakentamaan lentokentän.
-    Lentokentän ja sen laitteiden käytöstä antaa ministeriö ohjeet, ja on kaikkien kenttää käyttävien siellä oleskelevien niitä noudatettava.
+* Kaupunki ja valtio ovat kumpikin oikeutetut omalla kustannuksellaan rakennuttamaan lentokonesuojia ym. lentoliikenteen hyväksi tarvittavia laitteita lentokentälle ja siihen liittyvälle kaupungin omistamalle vapaalle nousualueelle, kuin myös laajentamaan lentokenttää, ollen kuitenkin kaikki rakennussuunnitelmat, siten kun kaupunkia on kuultu, esitettävä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttäväksi.
-    Lentokentän valmistuttua ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttyä suoritetun katselmuksen perusteella sen yleiseen liikenteeseen, siirtyy kaupungille itse sen hoito, johon kuitenkaan ei lueta mahdollisen yöliikenteen aiheuttamia valaistus -yms. kustannuksia.
+* Lentokentän ja sen laitteiden käytöstä antaa ministeriö ohjeet, ja on kaikkien kenttää käyttävien siellä oleskelevien niitä noudatettava.
-    Lentokenttämaksujen suuruuden ja keneltä niitä tullaan perimään määrää kaupunki kuultuaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Saadut tulot lankeavat kaupungille, ja niitä ovat käyttävät esikädessä lentokentän ylläpitoon.
+* Lentokentän valmistuttua ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hyväksyttyä suoritetun katselmuksen perusteella sen yleiseen liikenteeseen, siirtyy kaupungille itse sen hoito, johon kuitenkaan ei lueta mahdollisen yöliikenteen aiheuttamia valaistus -yms. kustannuksia.
-    Valtio myöntää kaupungille lentokentän raivauksen, salaojituksen, tasoituksen ja ympäristöesteiden poistamisen sekä kentälle johtavan tien kunnostamisen suorittamista varten kaupungin varatöinä valtionavustusta 50 % töiden aiheuttamista kustannuksista, ei kuitenkaan yli 310.000 markkaa seuraavilla ehdoilla:
+* Lentokenttämaksujen suuruuden ja keneltä niitä tullaan perimään määrää kaupunki kuultuaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriötä. Saadut tulot lankeavat kaupungille, ja niitä ovat käyttävät esikädessä lentokentän ylläpitoon.
      että työhön ryhdytään v 1934 keväällä, että nyt puheena olevat työt, lukuun ottamatta viimeistä pintakäsittelyä, suoritetaan vuoden 1935 loppuun mennessä ja lopullinen pintakäsittely keväällä 1936.

@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 '''Vuosi 1932'''
-Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.8.1932 §:ssä 194 esiteltiin Suomen Ilmapuolustusliitolta saapunut 18.8.1932 päivätty kirje, jossa Ilmapuolustusliitto perustelujen jälkeen ehdotti:
+Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.8.1932 §:ssä 194 esiteltiin Suomen Ilmapuolustusliitolta saapunut 18.8.1932 päivätty kirje, jossa Ilmapuolustusliitto perustelujen jälkeen ehdotti: että Mikkelin kaupunginvaltuusto ryhtyisi aivan ensitilassa toimenpiteisiin päiväliikenne- lentokentän aikaan saamiseksi Mikkeliin sekä että kenttätöiden alkamisen jouduttamiseksi ryhdyttäisiin tasoitus- ym. töitä suorittamaa työttömyysmäärärahojen avulla.
-<br />
-<br />
 että Mikkelin kaupunginvaltuusto ryhtyisi aivan ensitilassa toimenpiteisiin päiväliikenne- lentokentän aikaan saamiseksi Mikkeliin sekä että kenttätöiden alkamisen jouduttamiseksi ryhdyttäisiin tasoitus- ym. töitä suorittamaa työttömyysmäärärahojen avulla.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 27: / Rivi 24: @@
 Kaupunginhallituksen kokouksessa 26.9.1933 §:ssä 253 otettiin uudelleen käsiteltäväksi lentokentän rakentaminen. Ilmapuolustusliitto oli 14.8.1933 päivätyssä kirjeessä lähettänyt kapteeni Könnin asiassa antaman lausunnon, jossa todettiin hänen käyneen tarkastamassa 27.9.1932 Mikkelissä ehdotettua lentokenttäaluetta. Tarkastuksessa oli mukana ehdotuksen tekijän, Mikkelin kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Haapasalo ja kaupungininsinööri E. Tammisto.
 <br />
-<br />
+Ensimmäisenä vaihtoehtona lentokentän paikaksi oli ampumarata Mikkelin liepeillä kaupungin luoteispuolella. Kenttä oli harjulla ja se oli kuivaa hiekkakangasta. Könni totesi että tasoittamalla saataisiin suorakaiteen muotoinen lentokenttä, jonka leveys olisi n. 150-200m ja pituus n. 700 m. Mutta tällöin kenttää olisi mahdollisuus käyttää vain luoteis-koillistuulella. Kentästä olisi mahdollisuus saada myös T-muotoinen, jolloin poikkikenttä tulisi korkeintaan 300 mpitkäksi ja 150 mleveäksi. Tällöin kenttä vaatisi paljon tasoitustöitä ja leikkauksia.
 Ensimmäisenä vaihtoehtona lentokentän paikaksi oli ampumarata Mikkelin liepeillä kaupungin luoteispuolella. Kenttä oli harjulla ja se oli kuivaa hiekkakangasta. Könni totesi että tasoittamalla saataisiin suorakaiteen muotoinen lentokenttä, jonka leveys olisi n. 150-200m ja pituus n. 700 m.
-<br />
-<br />
 Mutta tällöin kenttää olisi mahdollisuus käyttää vain luoteis-koillistuulella. Kentästä olisi mahdollisuus saada myös T-muotoinen, jolloin poikkikenttä tulisi korkeintaan 300 mpitkäksi ja 150 mleveäksi. Tällöin kenttä vaatisi paljon tasoitustöitä ja leikkauksia.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
 [http://www.mikkelinlentoasema.fi/fi/www/lentoasema/lentoaseman_historiikki.pdf Koko historiikki PDF-tiedostona]
+<br />
-ESIPUHE
+<br />
 Tämän Mikkelin lentokentän historiikin on laatinut lentoaseman päällikkö Antti Seppälä. Kysymyksessä ei ole historianteos, vaan kirjoitus toimenpiteistä ja tapahtumista kentän suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana sekä osittain myös Mikkelin ilmailusta. Tiedot on kerätty Mikkelin kaupungin, Ilmailuhallituksen ja Sotamuseon arkistoista, haastatteluin, lentoaseman arkistosta ja lentoaseman vuosikertomuksista.
+<br />
-Mikkelin lentoasema täyttää 75 vuotta vuonna 2012
+<br />
+'''Mikkelin lentoasema täyttää 75 vuotta vuonna 2012'''
-Vuosi 1932
+<br />
 Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.8.1932 §:ssä 194 esiteltiin Suomen Ilmapuolustusliitolta saapunut 18.8.1932 päivätty kirje, jossa Ilmapuolustusliitto perustelujen jälkeen ehdotti:
+<br />
 että Mikkelin kaupunginvaltuusto ryhtyisi aivan ensitilassa toimenpiteisiin päiväliikenne- lentokentän aikaan saamiseksi Mikkeliin sekä että kenttätöiden alkamisen jouduttamiseksi ryhdyttäisiin tasoitus- ym. töitä suorittamaa työttömyysmäärärahojen avulla.
+<br />
 Kun kirjeessä oli luvattu, että liiton ja ilmavoimien toimesta voitaisiin pyydettäessä lähettää asiantuntija tutustumaan lentokenttämahdollisuuksiin, päätettiin pyytää liitoa lähettämään asiantuntija paikkakysymystä selvittelemään.
+<br />
-Vuosi 1933
+<br />
 Kaupunginhallituksen kokouksessa 26.9.1933 §:ssä 253 otettiin uudelleen käsiteltäväksi lentokentän rakentaminen. Ilmapuolustusliitto oli 14.8.1933 päivätyssä kirjeessä lähettänyt kapteeni Könnin asiassa antaman lausunnon, jossa todettiin hänen käyneen tarkastamassa 27.9.1932 Mikkelissä ehdotettua lentokenttäaluetta. Tarkastuksessa oli mukana ehdotuksen tekijän, Mikkelin kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Haapasalo ja kaupungininsinööri E. Tammisto.
+<br />
 Ensimmäisenä vaihtoehtona lentokentän paikaksi oli ampumarata Mikkelin liepeillä kaupungin luoteispuolella. Kenttä oli harjulla ja se oli kuivaa hiekkakangasta. Könni totesi että tasoittamalla saataisiin suorakaiteen muotoinen lentokenttä, jonka leveys olisi n. 150-200m ja pituus n. 700 m.
+<br />
 Mutta tällöin kenttää olisi mahdollisuus käyttää vain luoteis-koillistuulella. Kentästä olisi mahdollisuus saada myös T-muotoinen, jolloin poikkikenttä tulisi korkeintaan 300 mpitkäksi ja 150 mleveäksi. Tällöin kenttä vaatisi paljon tasoitustöitä ja leikkauksia.
+<br />
 Toisena vaihtoehtona lentokentän paikaksi oli ns. Naistingin suo (Naissuo), joka sijaitsee 3 km:n päässä kaupungista länteen Savon junaradan varrella ja Mikkeli-Heinola tien lähellä. Alue oli erittäin tasaista, pientä koivikkoa kasvavaa maata. Maaperä oli hietikkoa (hienoa hiekkaa) ja sitä peitti 15 -20 cm kova turvepintakerros. Maalaatu tuntui tarpeeksi kiinteältä ja saataisiin todennäköisesti helposti ruhokentäksi. Aluetta oli tarpeeksi lentokenttää varten n. 500 x 700 mja sitä voi tarpeen mukaan laajentaa sekä pituus että leveyssuuntaan. Sivustoilla ei ollut mitään korkeita maastokohtia. Harvan salaojituksen avulla pystyisi maaperä kuivana ja laskuojia oli lähellä. Kapteeni Y. Könni puolsi lentokentän rakentamista ns. Naistingin suolle. Lisäksi Könni kävi lentoteitse valokuvaamassa ja ilmasta käsin arvioimassa alueet 10.10.1932.
+<br />
 Valtio oli asettanut komitean laatimaan ja tarkastamaan yhtenäistä lentokenttäsuunnitelmaa maallemme sekä sotilas- että siviili-ilmailua silmälläpitäen. Tämän komitean sihteeri majuri Sihvo oli 25.9.1933 eräissä muissa asioissa käynyt Mikkelissä, jolloin hänen kanssaan oli ollut kysymys tänne suunnitellusta lentokentästä. Majuri Sihvo ja kapteeni Bremer olivat käyneet aluetta silmämääräisesti tarkastamassa ja pitäneet sitä sekä maalaatunsa että asemansa puolesta tarkoitukseen soveliaana. Kuitenkin oli majuri Sihvo esittänyt, että ennen kuin tehtäisiin esitystä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle kentän rakentamisesta, olisi perusteellisesti tutkittava alueen maapohja. Mitä rakennuskustannuksiin tuli oli majuri Sihvon ilmoituksen mukaan yleensä noudatettu sellaista menettelyä, että kaupunki rakentaisi mutta saisi korkeintaan 50 % avustuksen valtiolta sitä vastaan, että valtio saisi kenttää maksutta käyttää. Kenttä olisi kaupungin omaisuutta ja kaupunki saisi kantaa kaikki sen käyttämisestä muilta perittävät maksut. Kyseisen komitean puheenjohtaja ilmavoimien komentaja eversti Lunqvist sekä jäsen tohtori L. Keso ja majurit von Behr ja Sihvo olivat 8.11.1933 käyneet tarkastamassa lentokentän ajateltua paikkaa, jota he olivat pitäneet hyvin tarkoituksenmukaisena. Kun lentokenttäkomitealla oli aikomus ennen kuluvan vuoden loppua antaa valtioneuvostolle mietintönsä eri linjoista, kenttien sopivuudesta sekä siitä missä järjestyksessä ne olisi rakennettava, oli pidetty suotavana, että kaupungin toimesta sitä ennen komitealle lähetettäisiin alustava suunnitelma likimääräisine kustannusarvioineen, jotta komitealla olisi tilaisuus lausua mielipiteensä myös Mikkeliin ajateltuun kenttään nähden.
+<br />
-Vuosi 1934
+<br />
 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 1934 todettiin, että kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriön edustajain ja kaupunginhallituksen välillä käytyjen neuvotteluiden perusteella on laadittu ehdotus valtion ja kaupungin väliseksi sopimukseksi, jonka ministeriö on kaupunginjohtajalle puhelimitse annetun ilmoituksen mukaan puolestaan hyväksynyt 24. päivänä toukokuuta.
+<br />
 Sopimusehdotus oli näin kuuluva:
+<br />
 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja Mikkelin kaupunki ovat tehneet lentokentän rakentamisesta Mikkeliin seuraavan sopimuksen:

@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 <br />
 <br />
-Kun kirjeessä oli luvattu, että liiton ja ilmavoimien toimesta voitaisiin pyydettäessä lähettää asiantuntija tutustumaan lentokenttämahdollisuuksiin, päätettiin pyytää liitoa lähettämään asiantuntija paikkakysymystä selvittelemään.
+Kun kirjeessä oli luvattu, että liiton ja ilmavoimien toimesta voitaisiin pyydettäessä lähettää asiantuntija tutustumaan lentokenttämahdollisuuksiin, päätettiin pyytää liittoa lähettämään asiantuntija paikkakysymystä selvittelemään.
 <br />
 <br />

Mikkelin lentokentän historiikki 1932-2012 - Muutoshistoria

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.45)

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.41)

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.23)

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.23)

SeutuSisalto2 (8. maaliskuuta 2013 kello 12.22)

SeutuSisalto2 (6. maaliskuuta 2013 kello 11.59)

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 09.31)

SeutuSisalto2 (31. tammikuuta 2013 kello 09.19)

SeutuSisalto2 (10. tammikuuta 2013 kello 09.51)

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu: Koko historiikki PDF-tiedostona ESIPUHE Tämän Mikkelin lentokentän historiikin on laatinut lentoaseman päällikkö Antti Seppälä. Kysymyksessä ei ole histori...

SeutuSisalto2: Ak: Uusi sivu:

Koko historiikki PDF-tiedostona ESIPUHE Tämän Mikkelin lentokentän historiikin on laatinut lentoaseman päällikkö Antti Seppälä. Kysymyksessä ei ole histori...