Mikkelin tori - Muutoshistoria

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 11.41)

2012-10-19T11:41:15Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.25)

2012-10-19T07:25:18Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.23)

2012-10-19T07:23:46Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.22)

2012-10-19T07:22:17Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.21)

2012-10-19T07:21:22Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.19)

2012-10-19T07:19:25Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.18)

2012-10-19T07:18:57Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.18)

2012-10-19T07:18:24Z

SeutuSisalto2 (19. lokakuuta 2012 kello 07.14)

2012-10-19T07:14:07Z

SeutuSisalto2 (18. lokakuuta 2012 kello 11.12)

2012-10-18T11:12:21Z

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2012 kello 11.41
Rivi 66:		Rivi 66:

	'''Leena Hangasmaa'''<br />		'''Leena Hangasmaa'''<br />
−
−
−
−
−	~~[[Category:Kaupunkikeskus]]~~

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
   Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
-   Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
+   Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin  hgöahlgj
     Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2012 kello 07.23
Rivi 2:		Rivi 2:

	Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin		Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
		+
		+	Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
		+
		+	Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin

	= Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin =		= Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin =

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-= Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin =
+Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
-== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ==
+ Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin
 == Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ==

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2012 kello 07.21
Rivi 1:		Rivi 1:
		+	= Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin =
		+
	== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ==		== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ==
		+
		+	== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ==
		+
		+	=== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ===
		+
		+	==== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin ====
		+
		+	===== Torielämää 1800-luvulla ja nykyisin =====
		+
		+
		+

	[[Tiedosto:Kuva1.png]]		[[Tiedosto:Kuva1.png]]

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2012 kello 07.19
Rivi 43:		Rivi 43:
	Nykyään markkinat ovat onneksi rauhallisempi tapahtuma. Kaupankäynnin paikkoja ja tapoja sekä huvittelumahdollisuuksia on tarjolla ympäri vuoden pilvin pimein, joten markkinoiden merkitys arkielämän katkaisijana on kadonnut. Kuitenkin markkinat tapahtumana pitävät yhä pintansa niin kaupankäynnin kuin sosiaalisen kanssakäymisen näyttämönä. Markkinat ovat muuttaneet keskusta-alueella sijaintiaan ja ulkoasuaan vuosisatojen saatossa, mutta yhä kaksi kertaa vuodessa ne tuovat oman leimansa Mikkeliin muutamaksi päiväksi. Kaupattavat tavarat ovat suurelta osin vaihtuneet, mutta edelleen vaatekauppiaat, käsityöläiset ja maalaisherkkujen myyjät täyttävät suuren osan myyntipaikoista, ja viipurinrinkeli lienee edelleen suosituin myyntiartikkeli. Uutena ilmiönä markkinoille ovat nyt saapuneet hollantilaiset ja englantilaiset juuston-, makkaran- ja makeistenmyyjät. Markkinat siis muuttuvat, mutta perinne elää muutosten kautta. Markkinat ovatkin varsinainen kulttuuriperinnön tiivistymä, jossa kohtaavat hienolla tavalla historia ja nykypäivä, maaseutu ja kaupunki, Etelä-Savo ja Eurooppa. Elävä markkinaperinne on Mikkelille mahtava voimavara.		Nykyään markkinat ovat onneksi rauhallisempi tapahtuma. Kaupankäynnin paikkoja ja tapoja sekä huvittelumahdollisuuksia on tarjolla ympäri vuoden pilvin pimein, joten markkinoiden merkitys arkielämän katkaisijana on kadonnut. Kuitenkin markkinat tapahtumana pitävät yhä pintansa niin kaupankäynnin kuin sosiaalisen kanssakäymisen näyttämönä. Markkinat ovat muuttaneet keskusta-alueella sijaintiaan ja ulkoasuaan vuosisatojen saatossa, mutta yhä kaksi kertaa vuodessa ne tuovat oman leimansa Mikkeliin muutamaksi päiväksi. Kaupattavat tavarat ovat suurelta osin vaihtuneet, mutta edelleen vaatekauppiaat, käsityöläiset ja maalaisherkkujen myyjät täyttävät suuren osan myyntipaikoista, ja viipurinrinkeli lienee edelleen suosituin myyntiartikkeli. Uutena ilmiönä markkinoille ovat nyt saapuneet hollantilaiset ja englantilaiset juuston-, makkaran- ja makeistenmyyjät. Markkinat siis muuttuvat, mutta perinne elää muutosten kautta. Markkinat ovatkin varsinainen kulttuuriperinnön tiivistymä, jossa kohtaavat hienolla tavalla historia ja nykypäivä, maaseutu ja kaupunki, Etelä-Savo ja Eurooppa. Elävä markkinaperinne on Mikkelille mahtava voimavara.

−	== '''Leena Hangasmaa'''<br /> ==	+	'''Leena Hangasmaa'''<br />

← Vanhempi versio		Versio 19. lokakuuta 2012 kello 07.18
Rivi 43:		Rivi 43:
	Nykyään markkinat ovat onneksi rauhallisempi tapahtuma. Kaupankäynnin paikkoja ja tapoja sekä huvittelumahdollisuuksia on tarjolla ympäri vuoden pilvin pimein, joten markkinoiden merkitys arkielämän katkaisijana on kadonnut. Kuitenkin markkinat tapahtumana pitävät yhä pintansa niin kaupankäynnin kuin sosiaalisen kanssakäymisen näyttämönä. Markkinat ovat muuttaneet keskusta-alueella sijaintiaan ja ulkoasuaan vuosisatojen saatossa, mutta yhä kaksi kertaa vuodessa ne tuovat oman leimansa Mikkeliin muutamaksi päiväksi. Kaupattavat tavarat ovat suurelta osin vaihtuneet, mutta edelleen vaatekauppiaat, käsityöläiset ja maalaisherkkujen myyjät täyttävät suuren osan myyntipaikoista, ja viipurinrinkeli lienee edelleen suosituin myyntiartikkeli. Uutena ilmiönä markkinoille ovat nyt saapuneet hollantilaiset ja englantilaiset juuston-, makkaran- ja makeistenmyyjät. Markkinat siis muuttuvat, mutta perinne elää muutosten kautta. Markkinat ovatkin varsinainen kulttuuriperinnön tiivistymä, jossa kohtaavat hienolla tavalla historia ja nykypäivä, maaseutu ja kaupunki, Etelä-Savo ja Eurooppa. Elävä markkinaperinne on Mikkelille mahtava voimavara.		Nykyään markkinat ovat onneksi rauhallisempi tapahtuma. Kaupankäynnin paikkoja ja tapoja sekä huvittelumahdollisuuksia on tarjolla ympäri vuoden pilvin pimein, joten markkinoiden merkitys arkielämän katkaisijana on kadonnut. Kuitenkin markkinat tapahtumana pitävät yhä pintansa niin kaupankäynnin kuin sosiaalisen kanssakäymisen näyttämönä. Markkinat ovat muuttaneet keskusta-alueella sijaintiaan ja ulkoasuaan vuosisatojen saatossa, mutta yhä kaksi kertaa vuodessa ne tuovat oman leimansa Mikkeliin muutamaksi päiväksi. Kaupattavat tavarat ovat suurelta osin vaihtuneet, mutta edelleen vaatekauppiaat, käsityöläiset ja maalaisherkkujen myyjät täyttävät suuren osan myyntipaikoista, ja viipurinrinkeli lienee edelleen suosituin myyntiartikkeli. Uutena ilmiönä markkinoille ovat nyt saapuneet hollantilaiset ja englantilaiset juuston-, makkaran- ja makeistenmyyjät. Markkinat siis muuttuvat, mutta perinne elää muutosten kautta. Markkinat ovatkin varsinainen kulttuuriperinnön tiivistymä, jossa kohtaavat hienolla tavalla historia ja nykypäivä, maaseutu ja kaupunki, Etelä-Savo ja Eurooppa. Elävä markkinaperinne on Mikkelille mahtava voimavara.

−	==== '''Leena Hangasmaa'''<br /> ====	+	== '''Leena Hangasmaa'''<br /> ==

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 Tehkää näytelmä jossa lapset keskustelevat siitä millaista markkinoilla oli, mitä kaikkea he siellä näkivät ja kokivat ja kuinka ostosten teko onnistui.
-'''Leena Hangasmaa'''<br />
 '''Johan nyt on markkinat!'''<br />
@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
 Nykyään markkinat ovat onneksi rauhallisempi tapahtuma. Kaupankäynnin paikkoja ja tapoja sekä huvittelumahdollisuuksia on tarjolla ympäri vuoden pilvin pimein, joten markkinoiden merkitys arkielämän katkaisijana on kadonnut. Kuitenkin markkinat tapahtumana pitävät yhä pintansa niin kaupankäynnin kuin sosiaalisen kanssakäymisen näyttämönä. Markkinat ovat muuttaneet keskusta-alueella sijaintiaan ja ulkoasuaan vuosisatojen saatossa, mutta yhä kaksi kertaa vuodessa ne tuovat oman leimansa Mikkeliin muutamaksi päiväksi. Kaupattavat tavarat ovat suurelta osin vaihtuneet, mutta edelleen vaatekauppiaat, käsityöläiset ja maalaisherkkujen myyjät täyttävät suuren osan myyntipaikoista, ja viipurinrinkeli lienee edelleen suosituin myyntiartikkeli. Uutena ilmiönä markkinoille ovat nyt saapuneet hollantilaiset ja englantilaiset juuston-, makkaran- ja makeistenmyyjät. Markkinat siis muuttuvat, mutta perinne elää muutosten kautta. Markkinat ovatkin varsinainen kulttuuriperinnön tiivistymä, jossa kohtaavat hienolla tavalla historia ja nykypäivä, maaseutu ja kaupunki, Etelä-Savo ja Eurooppa. Elävä markkinaperinne on Mikkelille mahtava voimavara.

@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 Mikkelin Mikkomarkkinat keräsivät jälleen runsaan joukon myyjiä, ostajia ja markkinahumun ihmettelijöitä Hallitustorille parin vuoden Kirkkopuisto-evakon jälkeen. Muikut ja rinkelit tekivät kauppansa, kuten ovat tehneet jo yli 200 vuoden ajan. Markkinoillamme on siis varsin pitkät perinteet. Mikkelin kirkonkylässä markkinoita alettiin järjestää virallisesti 1700-luvun loppupuoliskolla Naisvuoren ja Kirkkopuiston välisellä alueella sijainneella torilla. Kaupankäynti oli tuolloin sallittua vain kaupungeissa, ja markkinat olivat maaseudun ainoita tilaisuuksia, joissa talonpojat voivat myydä tuotteitaan ja kaupunkien kauppiaat hankkia niitä.
-Mikkelissä järjestettyjen markkinoiden alkuvaiheessa nimenomaan Mikonpäivän tienoille sijoittuvat olivat itäisen Suomen alueella hyvin merkittävät ja kestivät monta päivää. Toiset markkinat olivat maaliskuussa, ja ne taas nousivat Suomen suurimmiksi kevätmarkkinoiksi Mikkelin kaupungin perustamisen (1838) jälkeen. Markkinoiden ajankohdat selittyvät talonpoikaisyhteiskunnan vuodenkierron rytmillä; sadonkorjuukausi ja palkollisten pestivuosi päättyi Mikonpäivään, joka oli myös merkittävä karjanoston ajankohta, maaliskuussa taas oli hevoskauppojen aika, ja maaseudun talonpojat hankkivat välineitä alkavaa kiireistä kevät- ja kesäkautta varten. Yksi alkuperäinen idea markkinoiden ajankohdan asettamisessa oli siis valita ajat, jolloin kansa parhaiten niille kotiaskareiltaan jouti. Vaikka aikakäsityksemme on sittemmin muuttunut, eivätkä agraarit askareet sido meistä suurinta osaa, on hienoa, että Maalis- ja Mikkomarkkinat ovat säilyttäneet paikkansa
+Mikkelissä järjestettyjen markkinoiden alkuvaiheessa nimenomaan Mikonpäivän tienoille sijoittuvat olivat itäisen Suomen alueella hyvin merkittävät ja kestivät monta päivää. Toiset markkinat olivat maaliskuussa, ja ne taas nousivat Suomen suurimmiksi kevätmarkkinoiksi Mikkelin kaupungin perustamisen (1838) jälkeen. Markkinoiden ajankohdat selittyvät talonpoikaisyhteiskunnan vuodenkierron rytmillä; sadonkorjuukausi ja palkollisten pestivuosi päättyi Mikonpäivään, joka oli myös merkittävä karjanoston ajankohta, maaliskuussa taas oli hevoskauppojen aika, ja maaseudun talonpojat hankkivat välineitä alkavaa kiireistä kevät- ja kesäkautta varten. Yksi alkuperäinen idea markkinoiden ajankohdan asettamisessa oli siis valita ajat, jolloin kansa parhaiten niille kotiaskareiltaan jouti. Vaikka aikakäsityksemme on sittemmin muuttunut, eivätkä agraarit askareet sido meistä suurinta osaa, on hienoa, että Maalis- ja Mikkomarkkinat ovat säilyttäneet paikkansa Mikkelin vuotuisessa ajankierrossa.
-−
-'''Mikkelin vuotuisessa ajankierrossa.'''
 Mikkelin markkinoiden kulta-aika sijoittuu kaupungin perustamisen ja 1860-luvun lopun väliin. Tuolloin muutaman sadan hengen kaupunkiin kokoontui jopa 10 000 henkeä markkinaväkeä. Tungos oli valtava. Markkinoilla vaihtoivat omistajaa muun muassa hevoset, karja, vilja, voi, pellava ja hamppu, sekä venäläiset tuontitavarat. Merkittäviä olivat myös käsityöläisten tuotteet satuloista saviastioihin, vaatteet ja puuesineet, sekä tietenkin leivonnaiset, etunenässä viipurinrinkelit.

← Vanhempi versio		Versio 18. lokakuuta 2012 kello 11.12
Rivi 49:		Rivi 49:


−	[[Category:]]	+	[[Category:Kaupunkikeskus]]