Muistomerkkejä ja patsaita - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* 1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi */

2013-04-11T09:08:30Z

‎1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi

SeutuSisalto2: /* 1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi */

2013-04-11T09:07:17Z

‎1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi

SeutuSisalto2: /* 1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi */

2013-04-11T09:02:55Z

‎1. Nuijasodan 1597 muistomerkki; Kenkäveronniemi

SeutuSisalto2: /* 14. Päämajapatsas; Hallitustori */

2013-04-11T07:55:49Z

‎14. Päämajapatsas; Hallitustori

SeutuSisalto2: /* 14. Päämajapatsas; Hallitustori */

2013-04-11T07:54:55Z

‎14. Päämajapatsas; Hallitustori

SeutuSisalto2: /* 13. Epätoivo; Ristimäenpuisto */

2013-04-11T07:45:03Z

‎13. Epätoivo; Ristimäenpuisto

SeutuSisalto2: /* 12. Sankaripatsas 1918 sodassa kaatuneille; Ristimäenpuisto */

2013-04-11T07:42:16Z

‎12. Sankaripatsas 1918 sodassa kaatuneille; Ristimäenpuisto

SeutuSisalto2: /* 11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto */

2013-04-11T07:30:29Z

‎11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto

SeutuSisalto2: /* 11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto */

2013-04-11T07:28:59Z

‎11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto

SeutuSisalto2: /* 10. Keinu 2; Valtion virastotalo */

2013-04-11T07:12:04Z

‎10. Keinu 2; Valtion virastotalo

@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 <br />
 <br />
--luvun lopulla käydyn [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota nuijasodan] eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. [[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Yrj%C3%B6_Koskisen_kuvaus_vuodelta_1857_Suur-Savon_pappilan_veril%C3%B6ylyst%C3%A4_23.1.1597|Yli 200 talonpoikaa tapettiin]] keihäillä, miekoilla, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy hakapyssyillä] ja kirveillä.
+-luvun lopulla käydyn [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota nuijasodan] eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. [[Yrj%C3%B6_Koskisen_kuvaus_vuodelta_1857_Suur-Savon_pappilan_veril%C3%B6ylyst%C3%A4_23.1.1597|Yli 200 talonpoikaa tapettiin]] keihäillä, miekoilla, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy hakapyssyillä] ja kirveillä.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 <br />
 <br />
--luvun lopulla käydyn nuijasodan eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. Yli 200 talonpoikaa tapettiin keihäillä, miekoilla, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy hakapyssyillä] ja kirveillä.
+-luvun lopulla käydyn [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota nuijasodan] eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. [[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Yrj%C3%B6_Koskisen_kuvaus_vuodelta_1857_Suur-Savon_pappilan_veril%C3%B6ylyst%C3%A4_23.1.1597|Yli 200 talonpoikaa tapettiin]] keihäillä, miekoilla, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy hakapyssyillä] ja kirveillä.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 <br />
 <br />
--luvun lopulla käydyn nuijasodan eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. Yli 200 talonpoikaa tapettiin keihäillä, miekoilla, hakapyssyillä ja kirveillä.
+-luvun lopulla käydyn nuijasodan eräs verisimmistä vaiheista tapahtui Mikkelissä Suur-Savon pappilassa Kenkäveronniemellä. Liukkolaan (nyk. Otavaan) oli kokoontunut yli 300-miehinen talonpoikaisjoukko, josta osa oli savolaisia ja osa hämäläisiä. Osa heistä palasi koteihinsa, mutta suuri osa lähti Paavo Tuomahaisen ja Tapani Hännisen johdolla torjumaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Huovi huoveja] johtaneen Pietari Paavalinpoika Juustenin joukkoja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika Talonpojat] asettuivat pappilaan, joka umpikartanomaisena tarjosi heille kohtalaiset puolustautumismahdollisuudet. Juusten lupasi talonpojille armahduksen, mikäli he antautuisivat. Hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan pitää lupaustaan. Kun antautuneet nuijamiehet olivat kerääntyneet pappilan edustalle ja laskeneet aseensa, huovit teurastivat heidät kaikki johtajaa lukuunottamatta. Yli 200 talonpoikaa tapettiin keihäillä, miekoilla, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakapyssy hakapyssyillä] ja kirveillä.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 226: / Rivi 226: @@
 <br />
 <br />
-Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa käyttöoikeudella paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Tästä syystä kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Kivinen prof. Olli Kiviseltä]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja [[seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muistomerkkejä_ja_patsaita#4. Nelisiipi; Kirkkopuisto keskellä puistoa oleva lintuveistos]] olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
+Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa käyttöoikeudella paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Tästä syystä kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Kivinen prof. Olli Kiviseltä]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 217: / Rivi 217: @@
 == 14. Päämajapatsas; Hallitustori ==
 [[Tiedosto:MUSEO-mannerheim.jpg |100px||left|]]
-Kalervo Kallion veistämä Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimia kuvaava muistopatsas paljastettiin Suur-Savon aukiolla (nyk. Marskin aukio) 4.6.1967 Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä. Patsaan otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja [http://fi.wikipedia.org/wiki/K._F._Haapasalo K. F. Haapasalo.] Patsaan paljastus oli mikkeliläisittäin vaikuttava tilaisuus, sillä paikalla oli noin 7000 ihmistä seuraamassa paljastusjuhlaa ja paraatia. Paljastuspuheen piti eduskunnan puhemies [http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Virolainen Johannes Virolainen] ja patsaan ympärillä seisoi partiolaisten muodostama kunniavartio.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kallio Kalervo Kallion] veistämä Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimia kuvaava muistopatsas paljastettiin Suur-Savon aukiolla (nyk. Marskin aukio) 4.6.1967 Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä. Patsaan otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja [http://fi.wikipedia.org/wiki/K._F._Haapasalo K. F. Haapasalo.] Patsaan paljastus oli mikkeliläisittäin vaikuttava tilaisuus, sillä paikalla oli noin 7000 ihmistä seuraamassa paljastusjuhlaa ja paraatia. Paljastuspuheen piti eduskunnan puhemies [http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Virolainen Johannes Virolainen] ja patsaan ympärillä seisoi partiolaisten muodostama kunniavartio.
 <br />
 <br />
-Marsalkka Mannerheim johti kolmen sodan aikana Suomen puolustusvoimia Mikkelissä sijainneesta päämajasta käsin. Mikkeliläiset halusivat muistaa Mannerheimia mm. kaupunkiin sijoitettavan patsaan muodossa. Patsas päätettiin sijoittaa pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen Suur-Savon aukiolle. Patsaan sijoituspaikka on näihin päiviin saakka herättänyt laajaa ja paikoittain hyvinkin kiivasta keskustelua. Matti Lakio on Mikkelin kaupunginvaltuuston 100-vuotishistoriikissa kuvannut tarkasti, kuinka päätös patsaan sijoituspaikasta tehtiin.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim Marsalkka Mannerheim] johti kolmen sodan aikana Suomen puolustusvoimia Mikkelissä sijainneesta päämajasta käsin. Mikkeliläiset halusivat muistaa Mannerheimia mm. kaupunkiin sijoitettavan patsaan muodossa. Patsas päätettiin sijoittaa pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen Suur-Savon aukiolle. Patsaan sijoituspaikka on näihin päiviin saakka herättänyt laajaa ja paikoittain hyvinkin kiivasta keskustelua. Matti Lakio on Mikkelin kaupunginvaltuuston 100-vuotishistoriikissa kuvannut tarkasti, kuinka päätös patsaan sijoituspaikasta tehtiin.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 226: / Rivi 226: @@
 <br />
 <br />
-Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa käyttöoikeudella paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Tästä syystä kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, prof. Olli Kiviseltä. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
+Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa käyttöoikeudella paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Tästä syystä kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, [http://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Kivinen prof. Olli Kiviseltä]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja [[seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muistomerkkejä_ja_patsaita#4. Nelisiipi; Kirkkopuisto keskellä puistoa oleva lintuveistos]] olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 237: / Rivi 237: @@
 <br />
 <br />
 == Lähteet ==
 * Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 240-241.

@@ Rivi 202: / Rivi 202: @@
 == 13. Epätoivo; Ristimäenpuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-epatoivo.jpg |100px||left|]]
-Johannes Haapasalon vuonna 1929 veistämä Epätoivo -veistos paljastettiin Ristimäenpuistossa vuonna 1965. Taiteilija oli tuolloin itse niin huonokuntoinen, että hän seurasi tilaisuutta kaupunginjohtaja Ensio Häyrisen kanssa autosta. Taiteilija Haapasalo kuoli saman vuoden joulukuussa, kohta professoriksi nimittämisensä jälkeen.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Haapasalo Johannes Haapasalon] vuonna 1929 veistämä Epätoivo -veistos paljastettiin Ristimäenpuistossa vuonna 1965. Taiteilija oli tuolloin itse niin huonokuntoinen, että hän seurasi tilaisuutta kaupunginjohtaja Ensio Häyrisen kanssa autosta. Taiteilija Haapasalo kuoli saman vuoden joulukuussa, kohta professoriksi nimittämisensä jälkeen.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 214: / Rivi 214: @@
 <br />
 <br />
 == 14. Päämajapatsas; Hallitustori ==
 [[Tiedosto:MUSEO-mannerheim.jpg |100px||left|]]

@@ Rivi 188: / Rivi 188: @@
 == 12. Sankaripatsas 1918 sodassa kaatuneille; Ristimäenpuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-sankaripatsas.jpg |100px||left|]]
-Johannes Haapasalon vuosina 1920-22 veistämä sankaripatsas kansalaissodassa kaatuneille. Jo keväällä 1918 ryhdyttiin Mikkelin sotilaspiirin esikunnan aloitteesta suunnittelemaan kaupunkiseurakunnan kirkon viereen Ristimäelle sekä kaupunki- että maaseurakunnan yhteistä sankarihautaa, joka vihittiin 20.5.1918. Sinne siirrettiin myös varhemmin muualle haudatut. Veljeshaudassa lepää 47 nimeltä tunnettua vapaussoturia ja 7 ns. pilven veikkoa eli vainajaa, joiden nimiä tai kotipaikkoja ei tunneta.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Haapasalo Johannes Haapasalon] vuosina 1920-22 veistämä sankaripatsas [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota kansalaissodassa] kaatuneille. Jo keväällä 1918 ryhdyttiin Mikkelin sotilaspiirin esikunnan aloitteesta suunnittelemaan kaupunkiseurakunnan kirkon viereen Ristimäelle sekä kaupunki- että maaseurakunnan yhteistä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sankarihauta sankarihautaa], joka vihittiin 20.5.1918. Sinne siirrettiin myös varhemmin muualle haudatut. Veljeshaudassa lepää 47 nimeltä tunnettua vapaussoturia ja 7 ns. pilven veikkoa eli vainajaa, joiden nimiä tai kotipaikkoja ei tunneta.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 199: / Rivi 199: @@
 <br />
 <br />
 == 13. Epätoivo; Ristimäenpuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-epatoivo.jpg |100px||left|]]

@@ Rivi 175: / Rivi 175: @@
 <br />
 <br />
-[http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Lehtonen Eero Lehtonen] on ainoa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Viisiottelu_%28yleisurheilu%29 yleisurheilun 5-ottelun] kaksoisvoittaja olympiakisojen historiassa - hän voitti kultaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1920 Antwerpenissä] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1924 Pariisissa] - mutta myös lajin viimeinen olympiavoittaja, sillä 5-ottelu poistettiin olympialaisten yleisurheilusta Pariisin kisojen jälkeen. Lehtosen lisäksi ainoastaan yksi muu mikkeliläinen on voittanut olympiakultamitalin. Arvaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kolehmainen kuka]?
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Lehtonen Eero Lehtonen] on ainoa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Viisiottelu_%28yleisurheilu%29 yleisurheilun 5-ottelun] kaksoisvoittaja olympiakisojen historiassa - hän voitti kultaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1920 Antwerpenissä] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1924 Pariisissa] - mutta myös lajin viimeinen olympiavoittaja, sillä 5-ottelu poistettiin olympialaisten yleisurheilusta Pariisin kisojen jälkeen. Lehtosen lisäksi ainoastaan yksi muu mikkeliläinen on voittanut olympiakultamitalin. Arvaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kolehmainen kuka?]
 <br />
 <br />

@@ Rivi 172: / Rivi 172: @@
 == 11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-eerolehtonen.jpg |100px||left|]]
-Mikkelin urheilupuistoon sijoitettua Panu Patomäen vuonna 1984 tekemää Eero Lehtosen -patsasta kutsuttiin suunnittelu- ja paljastamisaikoihin "Viileäksi savolaiseksi" ja patsaan alastomuus herätti tietenkin kahdenlaisia tunteita.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_urheilupuisto Mikkelin urheilupuistoon] sijoitettua [http://fi.wikipedia.org/wiki/Panu_Patom%C3%A4ki Panu Patomäen] vuonna 1984 tekemää Eero Lehtosen -patsasta kutsuttiin suunnittelu- ja paljastamisaikoihin "Viileäksi savolaiseksi" ja patsaan alastomuus herätti tietenkin kahdenlaisia tunteita.
 <br />
 <br />
-Eero Lehtonen on ainoa yleisurheilun 5-ottelun kaksoisvoittaja olympiakisojen historiassa - hän voitti kultaa Antwerpenissä ja Pariisissa - mutta myös lajin viimeinen olympiavoittaja, sillä 5-ottelu poistettiin olympialaisten yleisurheilusta Pariisin kisojen jälkeen .Lehtosen lisäksi ainoastaan yksi muu mikkeliläinen on voittanut olympiakultamitalin. Arvaa kuka?
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Lehtonen Eero Lehtonen] on ainoa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Viisiottelu_%28yleisurheilu%29 yleisurheilun 5-ottelun] kaksoisvoittaja olympiakisojen historiassa - hän voitti kultaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1920 Antwerpenissä] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1924 Pariisissa] - mutta myös lajin viimeinen olympiavoittaja, sillä 5-ottelu poistettiin olympialaisten yleisurheilusta Pariisin kisojen jälkeen. Lehtosen lisäksi ainoastaan yksi muu mikkeliläinen on voittanut olympiakultamitalin. Arvaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kolehmainen kuka]?
 <br />
 <br />
@@ Rivi 185: / Rivi 185: @@
 <br />
 <br />
 == 12. Sankaripatsas 1918 sodassa kaatuneille; Ristimäenpuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-sankaripatsas.jpg |100px||left|]]

@@ Rivi 157: / Rivi 157: @@
 == 10. Keinu 2; Valtion virastotalo ==
 [[Tiedosto:MUSEO-keinu2.jpg |100px||left|]]
-Panu Patomäen tekemä Keinu 2 -veistos hankittiin Mikkelin läänin 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1982. Patsas tunnetaan myös nimellä "Tulevaisuus" ja sen kustansi valtio. Patsaan kummi ja nimenantaja on silloinen maaherra Uki Voutilainen. Juhlallisessa paljastustilaisuudessa vieraili puheenpitäjänä ministeri Kaarina Suonio, joka kehui Mikkelin kaupunkia kauniiksi.
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Panu_Patom%C3%A4ki Panu Patomäen] tekemä Keinu 2 -veistos hankittiin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_l%C3%A4%C3%A4ni Mikkelin läänin] 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1982. Patsas tunnetaan myös nimellä "Tulevaisuus" ja sen kustansi valtio. Patsaan kummi ja nimenantaja on silloinen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Voutilainen maaherra Uki Voutilainen]. Juhlallisessa paljastustilaisuudessa vieraili puheenpitäjänä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Suonio ministeri Kaarina Suonio], joka kehui Mikkelin kaupunkia kauniiksi.
 <br />
 <br />
-Mikkelin lääni perustettiin Kymenkartanon pohjoisosasta 5.3.1831 keisari Nikolai I:n armollisella käskykirjeellä. Entinen residenssipaikka Heinola jäi nyt syrjään ja alustava käsky sijoittaa lääninhallitus Mikkelin kirkonkylään oli annettu jo vuonna 1827. Näin uuden läänin nimeksi tuli vuonna 1831 Mikkelin lääni, vaikka lääninhallitus pääsikin muuttamaan Mikkeliin Heinolasta C.L. Engelin piirustusten mukaan valmistuneeseen läänin virastotaloon vasta vuonna 1843.
+Mikkelin lääni perustettiin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymenkartanon_l%C3%A4%C3%A4ni Kymenkartanon] pohjoisosasta 5.3.1831 keisari [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_I Nikolai I:n] armollisella käskykirjeellä. Entinen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Residenssi residenssipaikka] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinola Heinola] jäi nyt syrjään ja alustava käsky sijoittaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4ninhallitus lääninhallitus] Mikkelin kirkonkylään oli annettu jo vuonna 1827. Näin uuden läänin nimeksi tuli vuonna 1831 Mikkelin lääni, vaikka lääninhallitus pääsikin muuttamaan Mikkeliin Heinolasta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel C.L. Engelin] piirustusten mukaan valmistuneeseen läänin virastotaloon vasta vuonna 1843.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 169: / Rivi 169: @@
 <br />
 <br />
 == 11. Eero Lehtosen patsas; Urheilupuisto ==
 [[Tiedosto:MUSEO-eerolehtonen.jpg |100px||left|]]