Nuijasota Savossa - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-25T09:47:30Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Dokumentteja */

2013-03-25T09:46:01Z

‎Dokumentteja

SeutuSisalto2: /* Kuvaus */

2013-03-25T09:45:36Z

‎Kuvaus

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:45:21Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2: /* Nuijasodan alkuvaiheet */

2013-03-21T09:41:46Z

‎Nuijasodan alkuvaiheet

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-21T09:41:21Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 09.41)

2013-03-21T09:41:07Z

SeutuSisalto2 (7. maaliskuuta 2013 kello 10.00)

2013-03-07T10:00:50Z

SeutuSisalto2 (1. helmikuuta 2013 kello 07.26)

2013-02-01T07:26:02Z

SeutuSisalto2 (1. helmikuuta 2013 kello 07.25)

2013-02-01T07:25:45Z

@@ Rivi 140: / Rivi 140: @@
 == Aiheesta muualla ==
-[http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ Kokonaiskuva nuijasodasta.]
+* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota Nuijasota wikipediassa]
 Em. Osoitteessa on myös kattava linkkikokoelma muille nuijasotaa käsitteleville sivuille.
 Nuijasodan aikaisista tapahtumista Savossa ei ole juuri lainkaan mainintoja Internetissä, mutta monet kirjalliset teokset sisältävät kuvauksen myös Savon tapahtumista.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 132: / Rivi 132: @@
 == Dokumentteja ==
-Kustaa Vaasan kehotus savolaisten talonpoikien varustautumisesta sotaan Venäjän kanssa (1555-1557)
+* Kustaa Vaasan kehotus savolaisten talonpoikien varustautumisesta sotaan Venäjän kanssa (1555-1557)
+* Savon rahvaan valitus vuodelta 1575
-Savon rahvaan valitus vuodelta 1575
+* Savon nuijamiesten kirje Gödik Finckelle 11.1.1597
+* Talonpoikien antama uskollisuudenvala nuijasodan jälkeen
 Savon nuijamiesten kirje Gödik Finckelle 11.1.1597
-−
 Talonpoikien antama uskollisuudenvala nuijasodan jälkeen
-<br />
 <br />
 <br />
 == Aiheesta muualla ==
 [http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ Kokonaiskuva nuijasodasta.]

@@ Rivi 126: / Rivi 126: @@
 == Kuvaus ==
-Yrjö Koskisen kuvaus Suur-Savon pappilan verilöylystä 23.1.1597
+* Yrjö Koskisen kuvaus Suur-Savon pappilan verilöylystä 23.1.1597
 <br />
 <br />
 <br />
 == Dokumentteja ==
 Kustaa Vaasan kehotus savolaisten talonpoikien varustautumisesta sotaan Venäjän kanssa (1555-1557)

@@ Rivi 118: / Rivi 118: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 122-128.
+* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 122-128.
+* Keränen, Jorma, "Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika". Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. s. 157-166.
-Keränen, Jorma, "Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika". Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. s. 157-166.
+* Puntanen, Pia - Särkkä, Taru, Nuijasota Savossa. Kaskiviljelijän kannanotto yhteiskunnan murrokseen. Mikkelin läänin maakuntayhtymä. Julkaisu 23: 1995. Mikkeli 1995.
+* Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 196-200.
 Puntanen, Pia - Särkkä, Taru, Nuijasota Savossa. Kaskiviljelijän kannanotto yhteiskunnan murrokseen. Mikkelin läänin maakuntayhtymä. Julkaisu 23: 1995. Mikkeli 1995.
-−
 Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 196-200.
-<br />
 <br />
 <br />
 == Kuvaus ==
 Yrjö Koskisen kuvaus Suur-Savon pappilan verilöylystä 23.1.1597

@@ Rivi 35: / Rivi 35: @@
 :ryyttäreistä ryvetetyistä,
 :huoveista honotetuista.
 <br />
 Rautalammin kapinoitsijoihin liittyivät nimismies Matti Leinonen ja Laukaan kirkkoherra Eerik Maunuksenpoika, joka aiemmin oli työskennellyt Juvalla. Rautalampilaiset lähtivät Päijänteen kahta puolta etelää kohti. Itäpuoliset vaelsivat Sysmään, josta sysmäläisillä kasvanut joukko taivalsi Mikkelin tienoille.
@@ Rivi 41: / Rivi 40: @@
 <br />
 <br />
 == Kapina leviää Savoon ==
 Savossa nuijamiesten liikehdintä alkoi joulukuussa, ja tammikuun alussa Sysmän kautta saapuvat rautalampilaiset ja sysmäläiset joukot saapuivat Mäntyharjun Toivolan kautta Liukkolaan (Otavaan) Mikkelin eteläpuolelle nostaen samalla mukaansa eteläsavolaisia. Liukkolaan saapunut 300 miehen vahvuinen nuijajoukko oli kokonaan talonpoikainen ja lukutaidoton.

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 <br />
 <br />
-<br />
+== Valtataistelu Ruotsissa 1500-luvun lopulla ==
-'''Valtataistelu Ruotsissa 1500-luvun lopulla'''
-−
 Ruotsi ajautui sisäpoliittiseen kriisiin 1580-luvulla, kun hallitsijan yksinvaltaan tähtäävät ja toisaalta ylimystön piirissä kehittyneet ylimysvaltaiset periaatteet joutuivat vastakkain. Juhana III pyrki vähentämään veljensä Kaarle-herttuan valtaa. Kriisiin liittyi myös ulkopoliittisia kytkentöjä. Juhana III:n poika Sigismund, joka oli katolinen, nousi Puolan kuninkaaksi elokuussa 1587. Juhana halusi Sigismundin myös Ruotsin kuninkaaksi, mutta tämä jäi mieluummin Puolaan, ja Ruotsin valtaistuin jäi tyhjäksi Juhanan kuoltua 17.11.1592. Ruotsia jäi johtamaan seitsenhenkinen ylimysneuvosto, ja valtakunnan väliaikaisena johtajana toimi Kaarle-herttua. Sigismund kuitenkin laillisena hallitsijana saapui ottamaan Ruotsin kruunun vastaan syksyllä 1593. Tätä ennen (Upsalassa helmikuun 25. päivänä 1593) Ruotsi joutui määrittelemään kantansa luterilaisuuden ja katolisuuden välillä. Eriuskoisilta kiellettiin pääsy uskonnon harjoitus ja vain luterilaiset pääsivät Ruotsissa virkoihin. Sigismund ei kuitenkaan noudattanut Upsalan päätöksiä vaan noudatti seurueineen paavillista politiikkaa.
 <br />
@@ Rivi 17: / Rivi 15: @@
 <br />
 <br />
-'''Nuijasodan alkuvaiheet'''
+== Nuijasodan alkuvaiheet ==
-−
 Suomen talonpojat olivat 1590-luvulla erilaisten sotilasrasitusten väsyttämiä. 25-vuotisen sodan seurauksena tulivat kutsunnat eli väestönotot. Sota toi mukanaan myös verotuksen kiristymisen. Sotajoukkojen huolto oli 1590-luvulla eräs entisajan sodankäynnin vaikeimmista ongelmista. Sotaväen huoltojärjestelmä oli linnaleiri. Sodan rasitusten lisäksi huonot satovuodet koettelivat Savon asukkaita. Huovit ja sotilaat mellastelivat linnaleiressään vaatien köyhtyneeltä maakunnalta saataviaan. Ulkopuolinen kiihotus Kaarle-herttuan taholta alkoi vaikuttaa yllyttäen savolaisia kuningas Sigismundia vastaan. Valittajia Tukholmassa kulki mm. Visulahdesta. Klaus Flemingiä vaadittiin pois samoin kuin linnaleirirasitusta. 25-vuotisen sodan päättyessä vuonna 1595 kaikki sodanaikaiset rasitukset eivät lakanneet vastoin talonpoikien odotuksia.
 <br />
@@ Rivi 32: / Rivi 29: @@
 <br />
 Kansanrunossa kuvataan kansannousua seuraavalla tavalla:
-<br />
+:……joilla huovia hosuvat,
-<br />
+:ryyttäriä rytkyttävät (ryyttäri = ratsumies)
-……joilla huovia hosuvat,
+:……veri parskui paidan päälle,
-<br />
+:suolet sinkoili sisältä,
-ryyttäriä rytkyttävät (ryyttäri = ratsumies)
+:ryyttäreistä ryvetetyistä,
-<br />
+:huoveista honotetuista.
 ……veri parskui paidan päälle,
-<br />
 suolet sinkoili sisältä,
-<br />
 ryyttäreistä ryvetetyistä,
-<br />
 huoveista honotetuista.
 <br />
 <br />
@@ Rivi 51: / Rivi 41: @@
 <br />
 <br />
-'''Kapina leviää Savoon'''
+== Kapina leviää Savoon ==
-−
 Savossa nuijamiesten liikehdintä alkoi joulukuussa, ja tammikuun alussa Sysmän kautta saapuvat rautalampilaiset ja sysmäläiset joukot saapuivat Mäntyharjun Toivolan kautta Liukkolaan (Otavaan) Mikkelin eteläpuolelle nostaen samalla mukaansa eteläsavolaisia. Liukkolaan saapunut 300 miehen vahvuinen nuijajoukko oli kokonaan talonpoikainen ja lukutaidoton.
 <br />
@@ Rivi 75: / Rivi 64: @@
 <br />
 <br />
-'''Nuijamiehet jäävät tappiolle Savossa'''
+== Nuijamiehet jäävät tappiolle Savossa ==
-−
 .1. ja 15.1. käytiin nuijasodan ainoat varsinaiset taistelut Savossa. Pia Puntasen mukaan näiden jälkeisiä tapahtumia voidaan kutsua vain teurastuksiksi. Putkilahdella ja Härkälässä käydyissä taisteluissa kaatui yli sata Rautalammin ja Joroisten miestä. Fincken alipäällikkö Hannu von Oldenburg kanssa Kolkontaipaleelle ja 14.1. Putkilahdella hän karkotti sieltä Joroisten nuijamiesten kärkijoukon. Simo Olavinpoika voitti 14.1 Juvan Härkälän kahakassa nuijamiehet, joita kaatui noin sata. Tällä välin Ambrosius Heikinpoika oli noutanut Savonlinnasta tykit ja saapui Putkilahdelle 15.1. kahakoiden Hannu von Oldenburgin joukkoihin liittyneenä nuijamiesten kanssa. Nämä pääsivät melkein kaikki pakoon. Joroisten nuijamiesten karkottaminen teki lopun kapinasta Rantasalmella ja säikäytti takaisin Tavinsalmen talonpojat, jotka olivat tulossa 350 miehen vahvuisena etelään. Fincke sai Joroisten nuijamiesten tappiosta niin paljon itseluottamusta, että käännytti Käkisalmesta tulevan uuden apujoukon takaisin.
 <br />
@@ Rivi 84: / Rivi 72: @@
 <br />
 <br />
-'''Mikkelin verilöyly'''
+== Mikkelin verilöyly ==
-−
 Juvan jälkeen oli jäljellä vain Mikkeli kapinoitsijoineen. Liukkolaan (Otavaan) Mikkelin lähelle kokoontuneiden 300 hämäläisen ja savolaisen miehen johtajana oli rautalammilainen lampuoti Tapani Hänninen, josta Juusten käytti ilmausta: "pikemminkin lurjus ja sikopaimen kuin eversti."
 <br />
@@ Rivi 102: / Rivi 89: @@
 <br />
 <br />
-'''Nuijasodan loppuselvittely'''
+== Nuijasodan loppuselvittely ==
-−
 Nuijasodan loppuselvittely tapahtui Pohjanmaalla. Pohjanmaan väestö oli katkera eteläpohjalaisten nuijamiesten kohtalosta ja aloittivat uuden kansannousun. Pieniä voittoja saavuttaen 3000-4000 miehen vahvuiseksi kasvanut nuijamiesten joukko kokoontui vouti Israel Laurinpojan johdolla jälleen Kyrön kirkolle lähteäkseen kohti etelää. Klaus Fleming lähti taas joukkoineen kohti Pohjanmaata. Nuijamiesten ja Flemingin joukkojen lopullinen yhteenotto tapahtui Kurikan ja Ilmajoen välisessä Santavuoren maastossa, jossa Flemingin joukot onnistuivat lyömään talonpojat 24.2.1597. Sadat talonpojat saivat surmansa ja puolisen tuhatta otettiin vangiksi.
 <br />
@@ Rivi 117: / Rivi 103: @@
 <br />
 <br />
-'''Talonpojan kohtalo'''
+== Talonpojan kohtalo ==
-−
 Nuijasodassa kaatui arviolta 2000-3000 talonpoikaa. Vastapuolen tappiot olivat hyvin vähäiset. Taistelujen jälkeiset ryöstelyt nostivat myös talonpoikien aineelliset tappiot suuriksi. Sodan jälkeen oli Savossa ja paikoin Pohjanmaalla noin puolet taloista kokonaan tai osittain autioituneina. Nuijasodan lisäksi autioitumiseen vaikutti 25-vuotinen sota ja 1600-luvun alkuvuosien pahat katovuodet. Autiotiloja siirtyi paljon aatelin ja varakkaampien talonpoikien haltuun.
 <br />
@@ Rivi 132: / Rivi 117: @@
 <br />
 <br />
-'''Lähteet:'''
+== Lähteet ==
-−
 Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 122-128.
@@ Rivi 144: / Rivi 128: @@
 <br />
 <br />
-'''Kuvaus:'''
+== Kuvaus ==
-−
 Yrjö Koskisen kuvaus Suur-Savon pappilan verilöylystä 23.1.1597
 <br />
 <br />
 <br />
-'''Dokumentteja:'''
+== Dokumentteja ==
-−
 Kustaa Vaasan kehotus savolaisten talonpoikien varustautumisesta sotaan Venäjän kanssa (1555-1557)
@@ Rivi 162: / Rivi 144: @@
 <br />
 <br />
-'''Linkit:'''
+== Aiheesta muualla ==
-−
 [http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/ Kokonaiskuva nuijasodasta.]
@@ Rivi 170: / Rivi 151: @@
 Nuijasodan aikaisista tapahtumista Savossa ei ole juuri lainkaan mainintoja Internetissä, mutta monet kirjalliset teokset sisältävät kuvauksen myös Savon tapahtumista.
-[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota wikipedia]
+[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota Nuijasota wikipediassa]
 <br />

@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 <br />
 <br />
-[[Tiedosto:MIKHIS-nuijapatsas.jpg|600px|thumb|right|Patsas kaatuneiden nuijamiesten muistolle]]
+[[Tiedosto:MIKHIS-nuijapatsas.jpg|600px|thumb|right|Patsas kaatuneiden nuijamiesten muistolle.]]
 Sigismundin ja Kaarle-herttuan lisäksi Ruotsin ylimmästä vallasta haaveili aatelisto. Suomen aateliston asema vuosina 1570-1595 Venäjää vastaan käydyn 25-vuotisen sodan aikana tullut aikaisempaa itsenäisemmäksi. Suomalaiset toivoivat Sigismundin hallitsemaa Ruotsi-Puolan personaaliunionia, sillä silloin kuningas olisi riittävän kaukana, mutta samalla liitto Puolan kanssa toisi Ruotsille painoarvoa, jolla olisi käyttöä Venäjää vastaan.
 <br />