Opetus ennen kansakoulua - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T10:46:14Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 10.26)

2013-03-21T10:26:09Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 10.39)

2013-01-30T10:39:29Z

Näytä muutokset

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 10.02)

2013-01-29T10:02:55Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.57)

2013-01-29T09:57:56Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.56)

2013-01-29T09:56:41Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.54)

2013-01-29T09:54:53Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.54)

2013-01-29T09:54:17Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.53)

2013-01-29T09:53:46Z

SeutuSisalto2 (29. tammikuuta 2013 kello 09.53)

2013-01-29T09:53:14Z

@@ Rivi 161: / Rivi 161: @@
 <br />
 == Lähteet ==
-Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.
+* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.
+* Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948.
-Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948.
+* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
+* Meri, Veijo, Ei tule vaivatta vapaus. Suomi 1870-1920. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1995.
-Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
+* Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981.
+* Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992.
-Meri, Veijo, Ei tule vaivatta vapaus. Suomi 1870-1920. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1995.
+* Pirinen, Kauko, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982.
+* Sairilan seudun historiaa, perinnettä ja nykypäivää. Painopaikka Valiokopio Ky., Mikkeli 1991.
-Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981.
+* Varsta, Matti, Mikkelin kaupungin markkinat loistokautenaan 1838-1867. Taloushistoriallinen tutkielma. Kustantanut Mikkelin kaupunki. Keravan Kirjapaino, Kerava 1946.
+* Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982.
 Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992.
-−
 Pirinen, Kauko, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982.
-−
 Sairilan seudun historiaa, perinnettä ja nykypäivää. Painopaikka Valiokopio Ky., Mikkeli 1991.
-−
 Varsta, Matti, Mikkelin kaupungin markkinat loistokautenaan 1838-1867. Taloushistoriallinen tutkielma. Kustantanut Mikkelin kaupunki. Keravan Kirjapaino, Kerava 1946.
-−
 Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
-'''Savolaisten opintie keskiajalta 1600-luvulle'''
+== Savolaisten opintie keskiajalta 1600-luvulle ==
-−
 Keskiajalla ja uuden ajan alussa opintielle haluavien savolaispoikien oli täytynyt hakeutua Suomen etelärannikon kaupunkien kouluihin, sillä Savossa ei vielä 1500-luvulla ollut minkäänlaista koulua. Suomen tärkein koulu keskiajalla oli Turun katedraalikoulu pappien koulutusta varten. Myöhemmin Savon alueelta koulunkäyntiin oli mahdollisuus lähinnä Viipurissa. Myös Porvoossa ja Raumalla oli savolaisten mahdollista käydä koulua.
 <br />
@@ Rivi 21: / Rivi 20: @@
 <br />
 <br />
-'''Lukutaidon opetus Mikkelin seudulla ennen kansakoulua'''
+== Lukutaidon opetus Mikkelin seudulla ennen kansakoulua ==
-−
 Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus. Vuoden 1686 kirkkolaissa sanottiin: "Ja ei pidä ketän kihlattaman, joka ei taida Lutheruxen Catechismusta eikä ole ollut Herran ehtoollisella".
 <br />
@@ Rivi 45: / Rivi 43: @@
 <br />
 <br />
-'''"Vanha kampreeri" Pehr Gustav Svinhufvud'''
+== "Vanha kampreeri" Pehr Gustav Svinhufvud ==
-−
 Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin isoisä Pehr Gustav Svinhufvud (1804-1866) toimi Mikkelissä lääninkamreerina (rahastonhoitajana) 1800-luvun puolivälissä. Hän siirtyi Heinolasta uuteen läänin pääkaupunkiin vuonna 1843. P. G. Svinhufvud, josta rahvas käytti nimeä "Vanha Kampreeri", oli tunnettu kansanvalistusharrastuksestaan ja hän tunsi hyvin mm. juvalaisen suomalaisuusmiehen K. A. Gottlundin. 1800-luvun alkupuolella vain harva virkamies osasi puhua tai kirjoittaa suomea. Vanha kamreeri osasi.
 <br />
@@ Rivi 81: / Rivi 78: @@
 <br />
 <br />
-'''Triviaalikoulu Mikkelissä 1747-1748'''
+== Triviaalikoulu Mikkelissä 1747-1748 ==
-−
 Rahvaanlasten opetus oli ennen koululaitoksen perustamista vanhempien, lukkarin, tovereiden, kiertävän koulumestarin tai pyhäkoulunopettajan jakaman opetuksen varassa. Ensimmäisen kerran säätyläislapset voivat käydä Mikkelissä oppikoulua, triviaalikoulua talvikaudella 1747-1748, jolloin Viipuriin alunperin vuonna 1641 toimi täällä. Tämän jälkeen kesti sata vuotta ennen kuin Mikkelissä sai alkeisopetusta korkeampaa koulutusta.
 <br />
@@ Rivi 102: / Rivi 98: @@
 <br />
 <br />
-'''Mikkelin ala-alkeiskoulu 1847-1884'''
+== Mikkelin ala-alkeiskoulu 1847-1884 ==
-−
 [[Tiedosto:MIKHIS-alaalkeiskoulu1.gif|600px|thumb|left|Opetusohjelma yhden viikon aikana tunneittain]]
 [[Tiedosto:MIKHIS-ala-alkeiskoulu2.JPG|600px|thumb|right|Poimintoja, Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelosta löytyvistä, merkillisistä ihmiskohtaloista.]]
@@ Rivi 120: / Rivi 115: @@
 <br />
 <br />
-'''Kiertokoulutoiminta Mikkelin maalaiskunnassa'''
+== Kiertokoulutoiminta Mikkelin maalaiskunnassa ==
-−
 Kiertokoulu oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa maaseudulla useille ihmisille ainoa koulu, jota he kävivät. Millainen sitten oli tämä kiertokoulu, jota vieläkin silloin tällöin muistellaan?
 <br />
@@ Rivi 166: / Rivi 160: @@
 <br />
 <br />
-'''Lähteet:'''
+== Lähteet ==
-−
 Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.

@@ Rivi 83: / Rivi 83: @@
 Kouluun oli pääsyvaatimuksena Lutherin pienen Katkismuksen osaaminen ulkoa ja välttävä äidinkielen lukutaito. Koulu oli ohjeiden mukaan "niitä lapsia varten, jotka vastaisuudessa aikovat ruveta valtion palvelukseen taikka sellaisia ammatteja harjoittamaan, joissa suuremmassa tai vähemmässä määrin tarvitaan jotain tieteellistä sivistystä."
-Vaikka koulu oli periaatteessa yksiluokkainen, jaettiin se tarvittaessa kahteen osastoon, joiden opetusohjelma yhden viikon aikana tunneittain esitetään oikeanpuoleisessa kuvassa.
+Vaikka koulu oli periaatteessa yksiluokkainen, jaettiin se tarvittaessa kahteen osastoon, joiden opetusohjelma yhden viikon aikana tunneittain esitetään vasemmanpuoleisessa kuvassa.
 Vuoteen 1856 opetuskieli oli ruotsi. Tuolloin annettu säädös määräsi, että "niille oppilaille, jotka eivät taida ruotsinkieltä, pruukataan Suomea opetuskieleksi". Lukuvuodesta 1867-68 alkaen opetus oli yksinomaan suomenkielistä, kun kukaan ei halunnut opetusta ruotsiksi.
-Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelo on julkaistu Mikkelin lyseon lukuvuoden 1896-97 vuosikertomuksen liitteenä s. 14-23. Oppilasluettelon sivuilta voidaan poimia eräitä merkillisiä ihmiskohtaloita, joita esitetään vasemmanpuoleisessa kuvassa:
+Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelo on julkaistu Mikkelin lyseon lukuvuoden 1896-97 vuosikertomuksen liitteenä s. 14-23. Oppilasluettelon sivuilta voidaan poimia eräitä merkillisiä ihmiskohtaloita, joita esitetään oikeanpuoleisessa kuvassa:
 <br />
 <br />

@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 Menneitten aikojen opiskelijoilla oli monia vaikeuksia opintiellä. Koulumatkat olivat pitkiä ja vaativat muuton pois kotoa täysin vieraalle seudulle usein jo hyvin nuorena. Joskus kouluvaroja jouduttiin hankkimaan teinikulkua harrastamalla. Tämä tarkoitti sitä, että teinit (eli opiskelijat) kiertelivät loma-aikoinaan pitäjillä almuja keräämässä. He olivat joskus toivottujakin vieraita maakunnissa tuodessaan uutisia ja esittäessään ohjelmanumeroita. Joskus uutiset saattoivat olla hyvinkin tärkeitä, kuten nuijasodan aikana Rautalammilta Pieksämäelle ja ehkä edelleen Mikkeliin saapuneiden pitäjänteinien kertomukset, jotka raportoitiin linnapäällikölle saakka. Talonpoikaistalosta saatujen varojen lisäksi opiskeluun saatiin avustusta kruunulta. Myös kirkko auttoi köyhiä teinejä.
+<br />
+<br />
 '''Lukutaidon opetus Mikkelin seudulla ennen kansakoulua'''
@@ Rivi 30: / Rivi 31: @@
 Lukutaidon ohessa myös kirjoitustaito Mikkelin pitäjässä lisääntyi 1800-luvun alkupuolella. Se oli kuitenkin harvinaista. Mikkelin pitäjän täysi-ikäisistä, yli 15 vuotiaista miehistä, ilmoitettiin 1830-luvulla 4 % kirjoitustaitoisiksi. Kirjoitustaito ei vielä tuolloin ollut kansansivistyksen osana, vaikka jotkut lukkarit ja koulumestarit opettivatkin sitä ylimääräisenä taitona. Vuonna 1854 seurakunnan rovastin tarkastuspöytäkirja kertoo: "Kirjoittamista tapailee melkein jokainen selwä-lukia ja näin wiime-wuosina on oikein erinomainen ja ilahuttava into noussut meidän nuorisossa". Suureksi osaksi kirjoitustaidon yleistymiseen 1800-luvun puolivälissä Mikkelin seudulla vaikutti Mikkelin läänin rahastonhoitaja P. G. Svinhufvud omaperäisillä toimillaan.
+<br />
+<br />
 '''"Vanha kampreeri" Pehr Gustav Svinhufvud'''
@@ Rivi 55: / Rivi 57: @@
 Syyskuun viimeisenä päivänä 1866 vanha kamreeri ampui itsensä mennessään metsästämään nuoremman sisarensa luo Rantakylään. Kamreerin raha-asiat olivat sekaisin. Hän oli velkaantunut pahoin ja Svinhufvudit joutuivat luovuttamaan pakkohuutokaupalla 300 vuotta suvulla olleen Rapolan kartanon Sääksmäellä.
+<br />
+<br />
 '''Triviaalikoulu Mikkelissä 1747-1748'''
@@ Rivi 70: / Rivi 73: @@
 Triviaalikoulun jälkeen seuraavat oppilaitokset Mikkelin seudulle syntyivät vasta 1800-luvun puolivälissä: Mikkelin ala-alkeiskoulu perustettiin vuonna 1847; eräänlaisina yksityiskouluina yrittivät toimintaansa mamselli Favorinin ja varapastori Cederwallerin pientenlastenkoulut vuonna 1845; Antellien neitien tyttökoulu toimi 1854-1914; rouvasväen köyhäinkoulu perustettiin vuonna 1855; sunnuntaikoulu vuonna 1860 (ks. myös lääninkamreeri P.G. Svinhufvudin toimet lasten opettamiseksi).
+<br />
+<br />
 '''Mikkelin ala-alkeiskoulu 1847-1884'''
@@ Rivi 117: / Rivi 121: @@
 Piispantarkastuspöytäkirjojen mukaan kiertokouluopetus lisäsi lasten lukutaito huomattavasti. Kiertokouluissa lapset oppivat tarvittavat perustaidot siirtyäkseen kansakouluun. Mikkelin maaseurakunnassa kiertokoulun tärkeä kansanopetustehtävä jatkui vuoteen 1939 asti jolloin viimeinen kiertokoulu lakkautettiin".
+<br />
+<br />
 '''Lähteet:'''

@@ Rivi 83: / Rivi 83: @@
 Vuoteen 1856 opetuskieli oli ruotsi. Tuolloin annettu säädös määräsi, että "niille oppilaille, jotka eivät taida ruotsinkieltä, pruukataan Suomea opetuskieleksi". Lukuvuodesta 1867-68 alkaen opetus oli yksinomaan suomenkielistä, kun kukaan ei halunnut opetusta ruotsiksi.
-Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelo on julkaistu Mikkelin lyseon lukuvuoden 1896-97 vuosikertomuksen liitteenä s. 14-23. Oppilasluettelon sivuilta voidaan poimia eräitä merkillisiä ihmiskohtaloita:
+Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelo on julkaistu Mikkelin lyseon lukuvuoden 1896-97 vuosikertomuksen liitteenä s. 14-23. Oppilasluettelon sivuilta voidaan poimia eräitä merkillisiä ihmiskohtaloita, joita esitetään vasemmanpuoleisessa kuvassa:
 <br />
 <br />

@@ Rivi 85: / Rivi 85: @@
 Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelo on julkaistu Mikkelin lyseon lukuvuoden 1896-97 vuosikertomuksen liitteenä s. 14-23. Oppilasluettelon sivuilta voidaan poimia eräitä merkillisiä ihmiskohtaloita:
 <br />
-[[Tiedosto:MIKHIS-ala-alkeiskoulu2.JPG|600px|thumb|left|Opetusohjelma yhden viikon aikana tunneittain]]
+[[Tiedosto:MIKHIS-ala-alkeiskoulu2.JPG|600px|thumb|left|Poimintoja, Mikkelin ala-alkeiskoulun oppilaiden nimiluettelosta löytyvistä, merkillisistä ihmiskohtaloista.]]
 <br />
 <br />