Rajalla - Muutoshistoria

SeutuAdmin: /* Päämaja ja Marski */

2014-09-10T09:48:00Z

‎Päämaja ja Marski

SeutuAdmin: /* Päämaja ja Marski */

2014-09-10T09:45:15Z

‎Päämaja ja Marski

SeutuAdmin: /* Arkisto- ja tuomiokapitulikaupunki */

2014-09-09T11:00:29Z

‎Arkisto- ja tuomiokapitulikaupunki

SeutuAdmin: /* Arkisto- ja tuomiokapitulikaupunki */

2014-09-09T10:09:51Z

‎Arkisto- ja tuomiokapitulikaupunki

SeutuAdmin: /* Päämaja ja Marski */

2014-09-09T09:55:59Z

‎Päämaja ja Marski

SeutuAdmin: /* Päämaja ja Marski */

2014-09-09T09:52:27Z

‎Päämaja ja Marski

SeutuAdmin: /* Kartanot */

2014-09-09T09:37:22Z

‎Kartanot

SeutuAdmin: /* Sotilashallinto */

2014-09-09T09:34:09Z

‎Sotilashallinto

SeutuAdmin: /* Mikkelin kaupungin perustaminen */

2014-09-09T09:29:10Z

‎Mikkelin kaupungin perustaminen

SeutuAdmin: /* Mikkelin kaupungin perustaminen */

2014-09-09T09:27:43Z

‎Mikkelin kaupungin perustaminen

@@ Rivi 166: / Rivi 166: @@
 [http://kirjasto.mikkeli.fi/mannerheim/index.htm Verkkojulkaisu Marsalkka Mannerheim Mikkelissä]<br />
-[http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/luettelo/mannerh.htm Mannerheim-aineistoa Mikkelin kirjastossa]
+[http://kirjasto.mikkeli.fi/mannerheim/kirjallisuus.htm Mannerheim-aineistoa Mikkelin kirjastossa]
 <br />

@@ Rivi 164: / Rivi 164: @@
 <br />
 '''Tutustu:'''<br />
-[http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/mannerheim/index.htm Verkkojulkaisu Marsalkka Mannerheim Mikkelissä]<br />
+[http://kirjasto.mikkeli.fi/mannerheim/index.htm Verkkojulkaisu Marsalkka Mannerheim Mikkelissä]<br />
 [http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/luettelo/mannerh.htm Mannerheim-aineistoa Mikkelin kirjastossa]

@@ Rivi 172: / Rivi 172: @@
 [[Tiedosto:Kapituli_innanen.jpg|200px|thumb|left|Jaakko Merenmiehen 1987 suunnittelema Mikkelin tuomiokapituli. Kuva: Paavo Innanen 2011.]]Mikkelin ehkä merkittävin kulttuuriperintöön liittyvä toiminto, [http://www.arkisto.fi/ arkistolaitos], liittyy vahvasti asemaamme itärajan läheisyydessä. Toisen maailmansodan seurauksena Viipurin maakunta-arkisto etsi uutta sijoituspaikkaa, ja lopulta 1950-luvulla perustettiin Savo-Karjalan, nykyinen [http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maakunta-arkisto/ Mikkelin maakunta-arkisto]. Mikkelissä on maan toiseksi suurin arkistoalan keskittymä, jossa maakunta-arkiston lisäksi toimii [http://www.elka.fi/kotisivu/ Elinkeinoelämän keskusarkisto] ja [http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus]. Mikkelin ammattikorkeakoulu kouluttaa [http://www.mamk.fi/koulutus/ylemmat_amk-tutkinnot/sahkoinen_asiointi_ja_arkistointi sähköisen arkistoinnin osaajia]. Päätös Arkistolaitoksen uuden keskusarkiston sijoittamisesta on tehty, ja se valmistuu Mikkeliin vuonna 2017.  Säilytämme ja hoidamme sekä saatamme kansallista kulttuuriperintöämme sähköiseen muotoon.
-Toisen maailmansodan johdosta Mikkelistä tuli myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/11_uskontohistoriaa/03_mikkelista_tulee_hiippakuntakaupunki hiippakuntakaupunki]. Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli siirtyi Mikkeliin jo sodan aikana, jonka jälkeen piispanistuin siirrettiin virallisesti Mikkeliin 1945.
+Toisen maailmansodan johdosta Mikkelistä tuli myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelist%C3%A4_tulee_hiippakuntakaupunki hiippakuntakaupunki]. Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli siirtyi Mikkeliin jo sodan aikana, jonka jälkeen piispanistuin siirrettiin virallisesti Mikkeliin 1945.
 == Kauppaa ja kulttuuria ==

@@ Rivi 169: / Rivi 169: @@
 <br />
-==== [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/11_mikkeli_arkistokaupunkina Arkisto-] ja tuomiokapitulikaupunki ====
+==== [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkeli_arkistokaupunkina Arkisto-] ja tuomiokapitulikaupunki ====
 [[Tiedosto:Kapituli_innanen.jpg|200px|thumb|left|Jaakko Merenmiehen 1987 suunnittelema Mikkelin tuomiokapituli. Kuva: Paavo Innanen 2011.]]Mikkelin ehkä merkittävin kulttuuriperintöön liittyvä toiminto, [http://www.arkisto.fi/ arkistolaitos], liittyy vahvasti asemaamme itärajan läheisyydessä. Toisen maailmansodan seurauksena Viipurin maakunta-arkisto etsi uutta sijoituspaikkaa, ja lopulta 1950-luvulla perustettiin Savo-Karjalan, nykyinen [http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maakunta-arkisto/ Mikkelin maakunta-arkisto]. Mikkelissä on maan toiseksi suurin arkistoalan keskittymä, jossa maakunta-arkiston lisäksi toimii [http://www.elka.fi/kotisivu/ Elinkeinoelämän keskusarkisto] ja [http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus]. Mikkelin ammattikorkeakoulu kouluttaa [http://www.mamk.fi/koulutus/ylemmat_amk-tutkinnot/sahkoinen_asiointi_ja_arkistointi sähköisen arkistoinnin osaajia]. Päätös Arkistolaitoksen uuden keskusarkiston sijoittamisesta on tehty, ja se valmistuu Mikkeliin vuonna 2017.  Säilytämme ja hoidamme sekä saatamme kansallista kulttuuriperintöämme sähköiseen muotoon.

@@ Rivi 161: / Rivi 161: @@
 Näkyvimmin päämajakausi on esillä Mikkelin vaakunassa. Vuonna 1942 vaakunaan kuvattiin marsalkan sauvat, ja 1944 Mannerheim luovutti kaupungille 4. luokan vapaudenristin miekkoineen liitettäväksi vaakunaan kiitokseksi päämajan majoittamisesta.
-Päämaja-aika näkyy myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa/12_sotatapahtumat_paikannimissa Mikkelin nimistössä]. 1918 sodan jälkeen Rantakatu muutettiin Mannerheimintieksi ja II maailmansodan jälkeen Polttimonkadusta tuli Päämajankatu. Mikkelissä myös useat yritykset ja tuotteet on nimetty päämajan tai Mannerheimin mukaan.
+Päämaja-aika näkyy myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Sotatapahtumat_paikannimiss%C3%A4 Mikkelin nimistössä]. 1918 sodan jälkeen Rantakatu muutettiin Mannerheimintieksi ja II maailmansodan jälkeen Polttimonkadusta tuli Päämajankatu. Mikkelissä myös useat yritykset ja tuotteet on nimetty päämajan tai Mannerheimin mukaan.
 <br />
 '''Tutustu:'''<br />

@@ Rivi 155: / Rivi 155: @@
 [[Tiedosto:Vaakuna.jpg|150px|thumb|right|Mikkeli on ainoa suomalainen paikkakunta, jonka vaakunassa on Vapaudenristi. Savon maakunnan kerivinkruunu ja Savon jousi, sekä Marsalkan sauvat kertovat kaikki kulttuuriperinnöstämme.]]
-Päämajahistoria on Mikkelin valtakunnallisesti tunnetuinta kulttuuriperintöä. Tässä näkyy myös kiinnostavasti se, kuinka kulttuuriperintö muodostuu – 1950-luvulla päämajan sijaintia ei nähty merkittäväksi asiaksi, 1970-luvun alussa perustettiin [http://www.mikkeli.fi/fi/museot/02_paamajamuseo/ päämajamuseo] eli tuolloin Mannerheimin työhuone, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuosina 1991−93 tutkittiin [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/mannerheimin_saappaanjaljilla/1 Mikkelin seudun päämajahistoriaa], ja sen jälkeen rakennettiin viestikeskus Lokki ja tehtiin päämajamuseoon suuri laajennus, sekä hankittiin [http://salonkivaunu.mikkeli.fi/ Marsalkan salonkivaunu] Mikkelin asemalle. Kalervo Kallion veistämän Päämaja-patsaan sijainnista [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/minne_marski_mikkelissa_47322.html#media=47324 kiisteltiin jo ennen sen paljastamista 1967], ja toistamiseen 2003, jolloin se siirrettiin Mikkelin hallitustorille.
+Päämajahistoria on Mikkelin valtakunnallisesti tunnetuinta kulttuuriperintöä. Tässä näkyy myös kiinnostavasti se, kuinka kulttuuriperintö muodostuu – 1950-luvulla päämajan sijaintia ei nähty merkittäväksi asiaksi, 1970-luvun alussa perustettiin [http://www2.mikkeli.fi/fi/museot/02_paamajamuseo/ päämajamuseo] eli tuolloin Mannerheimin työhuone, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuosina 1991−93 tutkittiin [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/mannerheimin_saappaanjaljilla/1 Mikkelin seudun päämajahistoriaa], ja sen jälkeen rakennettiin viestikeskus Lokki ja tehtiin päämajamuseoon suuri laajennus, sekä hankittiin [http://salonkivaunu.mikkeli.fi/ Marsalkan salonkivaunu] Mikkelin asemalle. Kalervo Kallion veistämän Päämaja-patsaan sijainnista [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/minne_marski_mikkelissa_47322.html#media=47324 kiisteltiin jo ennen sen paljastamista 1967], ja toistamiseen 2003, jolloin se siirrettiin Mikkelin hallitustorille.
 Paitsi Keskuskansakoulussa, Päämajan toimintaa oli useassa muussa paikassa Mikkelissä. Moni rakennus kantaa seinässään laattaa muistona päämaja-ajoista. Päämajan toimintaa oli mm. Mikkelin Kuuromykkäinkoululla, Mikkelin Yhteiskoululla, kaupungintalolla, Otavan Opistolla, sekä Tertin, Annilan, Kyyhkylän ja Sairilan kartanoissa. Kuuluisa on myös [http://www.mikkelinklubi.fi/index_main.htm Mikkelin Klubi], jossa Mannerheim seurueineen ruokaili jatkosodan aikana.

@@ Rivi 143: / Rivi 143: @@
 [http://www.wanhapeltola.fi/fi/node/55 Peltola]<br />
 [http://www.anttolanhovi.fi/fi/page/1 Anttolan Hovin kartano]<br />
-[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/01b_asuminen_rakentaminen_ja_liikenne/17_tilakeskus/12_urpolan_kartano Urpola]<br />
+[http://www.urpolankartano.fi/ Urpola]<br />
 Paitsi rakennusperintöä, kartanoaika jätti meille myös aseman esimerkiksi Suomen kansalliskirjallisuudessa: vaikka Suomen sodan (1808−09) taistelut käytiinkin pääasiassa muualla, ovat monet [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/runeberg/vanrikit.htm Vänrikki Stålin tarinoiden sankarit] kotoisin Ristiinan tai Mikkelin kartanoista.

@@ Rivi 123: / Rivi 123: @@
 Ennen kasarmialueen rakentamista Mikkelissä oli venäläisiä kasakoita 1859-82 mm. lääninvankilaa ja -rahastoa valvomassa. Heistä viiden hauta on Mikkelin vanhan pohjoisen hautausmaan Poléninkadun puoleisessa päädyssä.
-[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa/11_mikkeli_sotilaallisen_hallinnon_keskuksena_itsenaisyytemme_rauhan_aikana Tutustu: Mikkeli sotilaallisen hallinnon keskuksena itsenaisyytemme rauhan aikana]
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkeli_sotilaallisen_hallinnon_keskuksena_itsen%C3%A4isyytemme_rauhan_aikana Tutustu: Mikkeli sotilaallisen hallinnon keskuksena itsenaisyytemme rauhan aikana]
 '''Itsenäisyyspäivän juhlaparaati Mikkelissä 1965. Videon alusta 1’20 saakka:'''

@@ Rivi 109: / Rivi 109: @@
 '''Tutustu venäläissuhteiden ja kartanokulttuurin vaikutuksiin:''' [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Jutta Julkunen - Maarit Knuuttila: Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyvödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä!]
 ==== Mikkelin kaupungin perustaminen ====
-[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kaupunki_keskelle_kirkonkyl%C3%A4%C3%A4 Mikkelin kaupunki perustettiin 1838] uuden Mikkelin läänin pääkaupungiksi. Liittyminen Venäjään 1809 ja ns. vanhan Suomen palauttaminen Suomen yhteyteen 1812 aiheutti tarpeen uudistaa lääninjakoa, ja niin [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/05_hallintohistoriaa/08_mikkelin_laanin_perustamisasiakirja keisari Nikolai I päätöksellä perustettiin 1831 Mikkelin lääni]. Mikkelin perustamisvaiheessa yhdistyi kaksi tavoitetta: 1) Savon talonpojille perustettiin kaupunki tuotteiden markkinointia varten, ja 2) Etelä-Savo sai uuden hallintokeskuksen Heinolan tilalle, joka uudessa läänijaossa jäi hallintoalueen laitamille. Mikkelin perustettiin siis kaupan ja hallinnon kaupungiksi. Läänin pääkaupunkiin suunniteltiin pian kaupungin asemaa korostava [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1124 asemakaava hallitustoreineen], ja rakennettiin lääninhallitus, lääninsairaala ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=402 lääninvankila]. Kaikki rakennukset edustivat empire- eli keisarityyliä, myös vankila, joka myöhemmin muutettiin renessanssityyliseksi.
+[http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kaupunki_keskelle_kirkonkyl%C3%A4%C3%A4 Mikkelin kaupunki perustettiin 1838] uuden Mikkelin läänin pääkaupungiksi. Liittyminen Venäjään 1809 ja ns. vanhan Suomen palauttaminen Suomen yhteyteen 1812 aiheutti tarpeen uudistaa lääninjakoa, ja niin [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_l%C3%A4%C3%A4nin_perustamisasiakirja keisari Nikolai I päätöksellä perustettiin 1831 Mikkelin lääni]. Mikkelin perustamisvaiheessa yhdistyi kaksi tavoitetta: 1) Savon talonpojille perustettiin kaupunki tuotteiden markkinointia varten, ja 2) Etelä-Savo sai uuden hallintokeskuksen Heinolan tilalle, joka uudessa läänijaossa jäi hallintoalueen laitamille. Mikkelin perustettiin siis kaupan ja hallinnon kaupungiksi. Läänin pääkaupunkiin suunniteltiin pian kaupungin asemaa korostava [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1124 asemakaava hallitustoreineen], ja rakennettiin lääninhallitus, lääninsairaala ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=402 lääninvankila]. Kaikki rakennukset edustivat empire- eli keisarityyliä, myös vankila, joka myöhemmin muutettiin renessanssityyliseksi.
 <gallery>
 Tiedosto:Laaninhallitus ilta2 2012.jpg| C.L. Engelin suunnittelema Mikkelin lääninhallitus valmistui 1843. Kuva: Harri Heinonen 2012.