Rautatie ja Mikkeli - Muutoshistoria

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-25T09:40:39Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Lähteet */

2013-03-25T09:40:23Z

‎Lähteet

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-21T08:32:56Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-21T08:32:25Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Aiheesta muualla */

2013-03-21T08:30:09Z

‎Aiheesta muualla

SeutuSisalto2: /* Rautatieverkostoa koskevia suunnitelmia */

2013-03-21T08:27:25Z

‎Rautatieverkostoa koskevia suunnitelmia

SeutuSisalto2: /* Savon rata */

2013-03-21T08:26:50Z

‎Savon rata

SeutuSisalto2 (21. maaliskuuta 2013 kello 08.26)

2013-03-21T08:26:26Z

SeutuSisalto2 (14. maaliskuuta 2013 kello 11.10)

2013-03-14T11:10:36Z

SeutuSisalto2 (30. tammikuuta 2013 kello 12.07)

2013-01-30T12:07:44Z

@@ Rivi 78: / Rivi 78: @@
 == Aiheesta muualla ==
-[http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]
+* [http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]
+* [http://www.rautatie.org/web/fi/default.asp Suomen rautatiemuseo]
-[http://www.rautatie.org/web/fi/default.asp Suomen rautatiemuseo]
+* [http://www.vr.fi/fi/ Valtion rautatiet]
-−
 [http://www.vr.fi/fi/ Valtion rautatiet]
 <br />
 <br />

@@ Rivi 66: / Rivi 66: @@
 == Lähteet ==
-Aseman kulmilta ja kylän kujilta. Hietasen kyläperinne. Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 1992. s. 154-158.
+* Aseman kulmilta ja kylän kujilta. Hietasen kyläperinne. Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 1992. s. 154-158.
+* Hiirolan kylähistoriaa. Monistus: Mikkelin mlk 1987. s. 67-72.
-Hiirolan kylähistoriaa. Monistus: Mikkelin mlk 1987. s. 67-72.
+* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 114-119.
+* Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. S. 70-72, 132-134 ja 202-203.
-Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 114-119.
+* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 20-21 ja 330-335.
+* Otavan ja Liukkolan koulupiirit I. 1982. s. 13-15.
-Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. S. 70-72, 132-134 ja 202-203.
+* Pitkospuilta kiskojen kolkkeeseen. Perinnetietoa Kalvitsan seudulta. 1990. s. 8-27.
+* Pänkäläinen, Jouni, "Liikenne ja kulkuvälineet Mikkelin maalaiskunnassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 209-214 ja 222.
 Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 20-21 ja 330-335.
-−
 Otavan ja Liukkolan koulupiirit I. 1982. s. 13-15.
-−
 Pitkospuilta kiskojen kolkkeeseen. Perinnetietoa Kalvitsan seudulta. 1990. s. 8-27.
-−
 Pänkäläinen, Jouni, "Liikenne ja kulkuvälineet Mikkelin maalaiskunnassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 209-214 ja 222.
-<br />
 <br />
 <br />
 == Aiheesta muualla ==
 [http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]

@@ Rivi 85: / Rivi 85: @@
 <br />
 == Aiheesta muualla ==
 [http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]
 [http://www.rautatie.org/web/fi/default.asp Suomen rautatiemuseo]
 <br />
 <br />

@@ Rivi 85: / Rivi 85: @@
 <br />
 == Aiheesta muualla ==
-Valtion rautateiden [http://www.vr.fi/fi/ kotisivulta] löytyy mielenkiintoisia tätä päivää koskevia asioita VR:n toiminnasta:
+[http://www.vr.fi/fi/ Valtion rautatiet]
-<br />
-<br />
 [http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]
-<br />
-<br />
+[http://www.rautatie.org/web/fi/default.asp Suomen rautatiemuseo]
-[http://www.rautatie.org/web/fi/default.asp Suomen rautatiemuseo] sijaitsee Hyvinkäällä.
 <br />
 <br />

@@ Rivi 88: / Rivi 88: @@
 <br />
 <br />
-Suomalaisesta rautatiehistoriasta kertoo Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran [http://www.srhs.fi/index.htm kotisivu.]
+[http://www.srhs.fi/index.htm Suomen Rautatiehistoriallisen Seura Ry]
 <br />
 <br />

@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 == Rautatieverkostoa koskevia suunnitelmia ==
 Jo ennen Savon radan valmistumista nousi eteen kysymys Savon poikkiradasta. Lännessä oli rata vedetty Haapamäeltä Jyväskylään ja idässä Karjalan radalta Savonlinnaan, mutta miten nämä paikat olisi yhdistettävä? Varsinaisesti kysymys tuli esille 1890-luvulla Pieksämäen ja Mikkelin kilpaillessa risteysaseman paikasta. Asiaa vuoden 1904-05 valtiopäivillä käsiteltäessä rautatievaliokunnan enemmistö oli Savonlinnan-Mikkelin kannalla. Vuoden 1907 rautatiekomitea piti kumminkin Pieksämäkeä soveliaampana risteyspaikkana, ja eduskunta päätti, että rata rakennetaan Savonlinnasta Pieksämäelle ja sieltä Jyväskylään.
 <br />
@@ Rivi 50: / Rivi 51: @@
 <br />
 <br />
 Mikkeliä koski mm. suunnitteilla ollut ratalinja Lappeenrannasta Puulan seutujen ohi Jyväskylään. Mikkelin kaupungille oli tärkeää, että rata kulkisi Puulan pohjoispuolitse Mikkelin kautta. Valtuusto perusti valiokunnan valvomaan tässä asiassa kaupungin etua. Suunnitellusta radasta ei kuitenkaan tullut mitään.
 <br />
@@ Rivi 64: / Rivi 64: @@
 <br />
 <br />
 == Lähteet ==
 Aseman kulmilta ja kylän kujilta. Hietasen kyläperinne. Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 1992. s. 154-158.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 <br />
 == Savon rata ==
-[[Tiedosto:MIKHIS-rautatieasema.jpg|600px|thumb|left|Mikkelin rautatieasema]]
+[[Tiedosto:MIKHIS-rautatieasema.jpg|600px|thumb|right|Mikkelin rautatieasema]]
 -luvulta lähtien nousivat rautatiekysymykset Savossakin esille. Rautatieverkostosta esitettiin useita vaihtoehtoisia suunnitelmia; yhden jo 1860-luvun alussa esitetyn suunnitelman mukaan oli rakennettava radat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Vaasa ja Viipuri-Lappeenranta-Kuopio-Oulu sekä näille poikittaisia yhdysratoja, mm. Hämeenlinna-Mikkeli. Ensimmäisinä Suomeen rakennettiin kuitenkin Helsinki-Hämeenlinna-rata ja Riihimäki-Pietari-rata.
 <br />
@@ Rivi 42: / Rivi 42: @@
 <br />
 <br />
 == Rautatieverkostoa koskevia suunnitelmia ==
 Jo ennen Savon radan valmistumista nousi eteen kysymys Savon poikkiradasta. Lännessä oli rata vedetty Haapamäeltä Jyväskylään ja idässä Karjalan radalta Savonlinnaan, mutta miten nämä paikat olisi yhdistettävä? Varsinaisesti kysymys tuli esille 1890-luvulla Pieksämäen ja Mikkelin kilpaillessa risteysaseman paikasta. Asiaa vuoden 1904-05 valtiopäivillä käsiteltäessä rautatievaliokunnan enemmistö oli Savonlinnan-Mikkelin kannalla. Vuoden 1907 rautatiekomitea piti kumminkin Pieksämäkeä soveliaampana risteyspaikkana, ja eduskunta päätti, että rata rakennetaan Savonlinnasta Pieksämäelle ja sieltä Jyväskylään.

@@ Rivi 61: / Rivi 61: @@
 <br />
 <br />
--luvun lopulla Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli esillä ratalinjan kulku kaupungin sisällä ja aseman ja ratapihan paikka, koska aseman sijainti sataman ja kaupungin välissä aiheutti haittoja liikenteelle. Epäkohtien poistamiseksi heräsi ajatus aseman sijoittamisesta kaupungin länsipuolelle. Kaupunki tutki asiaa ja päätyi tohtori Reino Castrenin laatimaan periaateluonnokseen rautatieaseman siirtämisestä noin 1,5 km länteen Hanhijoen läheisyyteen. Entinen rata jäisi teollisuus- ja satamaradaksi. Uusi asema suunniteltiin risteysasemaksi olettaen, että rata Heinolasta Mikkeliin rakennettaisiin ja mahdollisesti jatkettaisiin Savonlinnaan. 1950-luvun alussa pidettiin todennäköisenä, että aseman siirtoon olisi ajan myötä pakko ryhtyä, mutta vieläkin rautatie ja asema ovat samassa paikassa.
+-luvun lopulla Mikkelin kaupunginvaltuustossa oli esillä ratalinjan kulku kaupungin sisällä ja aseman ja ratapihan paikka, koska aseman sijainti sataman ja kaupungin välissä aiheutti haittoja liikenteelle. Epäkohtien poistamiseksi heräsi ajatus aseman sijoittamisesta kaupungin länsipuolelle. Kaupunki tutki asiaa ja päätyi tohtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Castr%C3%A9n Reino Castrenin] laatimaan periaateluonnokseen rautatieaseman siirtämisestä noin 1,5 km länteen Hanhijoen läheisyyteen. Entinen rata jäisi teollisuus- ja satamaradaksi. Uusi asema suunniteltiin risteysasemaksi olettaen, että rata Heinolasta Mikkeliin rakennettaisiin ja mahdollisesti jatkettaisiin Savonlinnaan. 1950-luvun alussa pidettiin todennäköisenä, että aseman siirtoon olisi ajan myötä pakko ryhtyä, mutta vieläkin rautatie ja asema ovat samassa paikassa.
 <br />
 <br />