Savon syntyseutu - Muutoshistoria

SeutuAdmin: /* Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy */

2014-09-09T06:48:37Z

‎Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

SeutuAdmin: /* Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy */

2014-09-09T06:46:30Z

‎Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

SeutuAdmin: /* Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy */

2014-09-09T06:43:59Z

‎Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

SeutuAdmin: /* Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy */

2014-09-09T06:40:08Z

‎Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

SeutuAdmin: /* Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy */

2014-09-09T06:25:24Z

‎Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

SeutuAdmin: /* Tuukkalan kalmisto */

2014-09-09T05:54:38Z

‎Tuukkalan kalmisto

SeutuAdmin: /* Muinaisjäännöstyypit */

2014-09-09T05:53:02Z

‎Muinaisjäännöstyypit

SeutuAdmin: /* Ajoitus */

2014-09-09T05:50:12Z

‎Ajoitus

SeutuAdmin (5. syyskuuta 2014 kello 06.16)

2014-09-05T06:16:18Z

SeutuAdmin (5. syyskuuta 2014 kello 06.11)

2014-09-05T06:11:35Z

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2014 kello 06.48
Rivi 83:		Rivi 83:

	Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />		Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />
−	Tavalliset savolaiset harjoittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Er%C3%A4talouden_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4 erä- ja kaskitaloutta]. Satoisan korpirukiin ja huuhtakasken sekä verohelpotusten avulla savolaisasutus laajeni kohti pohjoista ja luodetta, syntyi [http://~~www~~.~~mikkeli~~.fi/~~fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen~~/~~05_savolaisautuksen_leviaminen~~ ns. savolaisekspansio]. Savolaisia muutti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla myös Norjan ja Ruotsin takamaille, missä heitä alettiin kutsua [http://finnskogarna.com/besoksmal/ metsäsuomalaisksi]. Heidän keskuudessaan on säilynyt monia [http://www.elore.fi/arkisto/2_12/leisio.pdf arkaaisia savolaisia piirteitä], jotka meillä ovat jo kokonaan kadonneet.	+	Tavalliset savolaiset harjoittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Er%C3%A4talouden_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4 erä- ja kaskitaloutta]. Satoisan korpirukiin ja huuhtakasken sekä verohelpotusten avulla savolaisasutus laajeni kohti pohjoista ja luodetta, syntyi [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Savolaisasutuksen_levi%C3%A4minen ns. savolaisekspansio]. Savolaisia muutti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla myös Norjan ja Ruotsin takamaille, missä heitä alettiin kutsua [http://finnskogarna.com/besoksmal/ metsäsuomalaisksi]. Heidän keskuudessaan on säilynyt monia [http://www.elore.fi/arkisto/2_12/leisio.pdf arkaaisia savolaisia piirteitä], jotka meillä ovat jo kokonaan kadonneet.

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2014 kello 06.46
Rivi 83:		Rivi 83:

	Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />		Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />
−	Tavalliset savolaiset harjoittivat [http://~~www~~.~~mikkeli~~.fi/~~fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa~~/~~01_eratalouden_elamaa~~ erä- ja kaskitaloutta]. Satoisan korpirukiin ja huuhtakasken sekä verohelpotusten avulla savolaisasutus laajeni kohti pohjoista ja luodetta, syntyi [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/05_savolaisautuksen_leviaminen ns. savolaisekspansio]. Savolaisia muutti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla myös Norjan ja Ruotsin takamaille, missä heitä alettiin kutsua [http://finnskogarna.com/besoksmal/ metsäsuomalaisksi]. Heidän keskuudessaan on säilynyt monia [http://www.elore.fi/arkisto/2_12/leisio.pdf arkaaisia savolaisia piirteitä], jotka meillä ovat jo kokonaan kadonneet.	+	Tavalliset savolaiset harjoittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Er%C3%A4talouden_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4 erä- ja kaskitaloutta]. Satoisan korpirukiin ja huuhtakasken sekä verohelpotusten avulla savolaisasutus laajeni kohti pohjoista ja luodetta, syntyi [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/05_savolaisautuksen_leviaminen ns. savolaisekspansio]. Savolaisia muutti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla myös Norjan ja Ruotsin takamaille, missä heitä alettiin kutsua [http://finnskogarna.com/besoksmal/ metsäsuomalaisksi]. Heidän keskuudessaan on säilynyt monia [http://www.elore.fi/arkisto/2_12/leisio.pdf arkaaisia savolaisia piirteitä], jotka meillä ovat jo kokonaan kadonneet.

@@ Rivi 82: / Rivi 82: @@
 Mikkelinpäivästä: [[Tiedosto:Mikkelinpaivana.pdf]]<br />
-Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/11_uskontohistoriaa/06_mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />
+Savilahden seurakunnan kirkko sijaitsi Savilahden pohjukkaan laskevan joen länsirannalla, nykyisen Kivisakastin paikkeilla. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maaseurakunnan_pappilat Kirkkoherran pappila] on sijainnut [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=333 Kenkäveronniemellä], joka oli tuolloin vielä saari, ainakin 1400-luvulta saakka. <br />
 Tavalliset savolaiset harjoittivat [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/01_eratalouden_elamaa erä- ja kaskitaloutta]. Satoisan korpirukiin ja huuhtakasken sekä verohelpotusten avulla savolaisasutus laajeni kohti pohjoista ja luodetta, syntyi [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/05_savolaisautuksen_leviaminen ns. savolaisekspansio]. Savolaisia muutti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla myös Norjan ja Ruotsin takamaille, missä heitä alettiin kutsua [http://finnskogarna.com/besoksmal/ metsäsuomalaisksi]. Heidän keskuudessaan on säilynyt monia [http://www.elore.fi/arkisto/2_12/leisio.pdf arkaaisia savolaisia piirteitä], jotka meillä ovat jo kokonaan kadonneet.

@@ Rivi 79: / Rivi 79: @@
 == Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy ==
-Mikkelin seutu sijaitsi karjalaisten ja hämäläisten vaikutusalueen rajalla. Asemamme Novgorodin turkishankinta-alueen luoteiskulmana alkoi näkyä 1000-1100-luvuilla. Kristinuskon arvellaan saapuneen seuduillemme [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kristinusko_juurtuu_Mikkelin_seudulle 1300-luvun alussa]. [http://www.mv.helsinki.fi/tala/pahkinasaarenrauha.pdf Pähkinäsaaren rauhaa] solmittaessa 1323 alueella oli vakiintunut hallinto. Tuossa rauhassa Novgorod luovutti Ruotsille Jääsken, Äyräpään ja Savilahden kihlakunnat. Savilahden keskus oli nykyisen Mikkelin paikalla ja antoi nimen koko Savolle. Katolinen [http://issuu.com/kirjakaari/docs/ristiretki_savoon Savilahden kirkkopitäjä] ulottui Iisalmeen saakka. Seurakunnan kirkko pyhitettiin [https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmaDZFZUFfOGZZTmM/edit?pli=1 ylienkeli Mikaelille], joka vakiintui seurakunnan ja hallintopitäjän nimeksi 1600-luvulla. Suomenkielinen [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/15_kaupunki_keskelle_pitajaa/02_mikkeli-nimen_alkupera Mikkeli-nimitys] ilmestyi kirjallisiin lähteisiin 1820-luvulla. Kannamme siis kautta kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen maailman tunnetun arkkienkelin nimeä, ja se liittää meidät eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Mikkelinpäivää vietetään Mikonpäivän (29.9.)jälkeisenä sunnuntaina. Ylienkeli Mikaelia on esitetty pariinkin otteeseen kuvattavaksi Mikkelin vaakunaan, mutta ehdotukset eivät ole saaneet riittävästi kannatusta. (A.W.Rancken & Kauko Pirinen 1949: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. Porvoo. s. 108-109.) <br />
+Mikkelin seutu sijaitsi karjalaisten ja hämäläisten vaikutusalueen rajalla. Asemamme Novgorodin turkishankinta-alueen luoteiskulmana alkoi näkyä 1000-1100-luvuilla. Kristinuskon arvellaan saapuneen seuduillemme [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kristinusko_juurtuu_Mikkelin_seudulle 1300-luvun alussa]. [http://www.mv.helsinki.fi/tala/pahkinasaarenrauha.pdf Pähkinäsaaren rauhaa] solmittaessa 1323 alueella oli vakiintunut hallinto. Tuossa rauhassa Novgorod luovutti Ruotsille Jääsken, Äyräpään ja Savilahden kihlakunnat. Savilahden keskus oli nykyisen Mikkelin paikalla ja antoi nimen koko Savolle. Katolinen [http://issuu.com/kirjakaari/docs/ristiretki_savoon Savilahden kirkkopitäjä] ulottui Iisalmeen saakka. Seurakunnan kirkko pyhitettiin [https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmaDZFZUFfOGZZTmM/edit?pli=1 ylienkeli Mikaelille], joka vakiintui seurakunnan ja hallintopitäjän nimeksi 1600-luvulla. Suomenkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkeli-nimen_alkuper%C3%A4 Mikkeli-nimitys] ilmestyi kirjallisiin lähteisiin 1820-luvulla. Kannamme siis kautta kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen maailman tunnetun arkkienkelin nimeä, ja se liittää meidät eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Mikkelinpäivää vietetään Mikonpäivän (29.9.)jälkeisenä sunnuntaina. Ylienkeli Mikaelia on esitetty pariinkin otteeseen kuvattavaksi Mikkelin vaakunaan, mutta ehdotukset eivät ole saaneet riittävästi kannatusta. (A.W.Rancken & Kauko Pirinen 1949: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. Porvoo. s. 108-109.) <br />
 Mikkelinpäivästä: [[Tiedosto:Mikkelinpaivana.pdf]]<br />

@@ Rivi 79: / Rivi 79: @@
 == Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy ==
-Mikkelin seutu sijaitsi karjalaisten ja hämäläisten vaikutusalueen rajalla. Asemamme Novgorodin turkishankinta-alueen luoteiskulmana alkoi näkyä 1000-1100-luvuilla. Kristinuskon arvellaan saapuneen seuduillemme [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/11_uskontohistoriaa/01_kristinusko_juurtuu_mikkelin_seudulle 1300-luvun alussa]. [http://www.mv.helsinki.fi/tala/pahkinasaarenrauha.pdf Pähkinäsaaren rauhaa] solmittaessa 1323 alueella oli vakiintunut hallinto. Tuossa rauhassa Novgorod luovutti Ruotsille Jääsken, Äyräpään ja Savilahden kihlakunnat. Savilahden keskus oli nykyisen Mikkelin paikalla ja antoi nimen koko Savolle. Katolinen [http://issuu.com/kirjakaari/docs/ristiretki_savoon Savilahden kirkkopitäjä] ulottui Iisalmeen saakka. Seurakunnan kirkko pyhitettiin [https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmaDZFZUFfOGZZTmM/edit?pli=1 ylienkeli Mikaelille], joka vakiintui seurakunnan ja hallintopitäjän nimeksi 1600-luvulla. Suomenkielinen [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/15_kaupunki_keskelle_pitajaa/02_mikkeli-nimen_alkupera Mikkeli-nimitys] ilmestyi kirjallisiin lähteisiin 1820-luvulla. Kannamme siis kautta kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen maailman tunnetun arkkienkelin nimeä, ja se liittää meidät eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Mikkelinpäivää vietetään Mikonpäivän (29.9.)jälkeisenä sunnuntaina. Ylienkeli Mikaelia on esitetty pariinkin otteeseen kuvattavaksi Mikkelin vaakunaan, mutta ehdotukset eivät ole saaneet riittävästi kannatusta. (A.W.Rancken & Kauko Pirinen 1949: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. Porvoo. s. 108-109.) <br />
+Mikkelin seutu sijaitsi karjalaisten ja hämäläisten vaikutusalueen rajalla. Asemamme Novgorodin turkishankinta-alueen luoteiskulmana alkoi näkyä 1000-1100-luvuilla. Kristinuskon arvellaan saapuneen seuduillemme [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kristinusko_juurtuu_Mikkelin_seudulle 1300-luvun alussa]. [http://www.mv.helsinki.fi/tala/pahkinasaarenrauha.pdf Pähkinäsaaren rauhaa] solmittaessa 1323 alueella oli vakiintunut hallinto. Tuossa rauhassa Novgorod luovutti Ruotsille Jääsken, Äyräpään ja Savilahden kihlakunnat. Savilahden keskus oli nykyisen Mikkelin paikalla ja antoi nimen koko Savolle. Katolinen [http://issuu.com/kirjakaari/docs/ristiretki_savoon Savilahden kirkkopitäjä] ulottui Iisalmeen saakka. Seurakunnan kirkko pyhitettiin [https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmaDZFZUFfOGZZTmM/edit?pli=1 ylienkeli Mikaelille], joka vakiintui seurakunnan ja hallintopitäjän nimeksi 1600-luvulla. Suomenkielinen [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/15_kaupunki_keskelle_pitajaa/02_mikkeli-nimen_alkupera Mikkeli-nimitys] ilmestyi kirjallisiin lähteisiin 1820-luvulla. Kannamme siis kautta kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen maailman tunnetun arkkienkelin nimeä, ja se liittää meidät eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Mikkelinpäivää vietetään Mikonpäivän (29.9.)jälkeisenä sunnuntaina. Ylienkeli Mikaelia on esitetty pariinkin otteeseen kuvattavaksi Mikkelin vaakunaan, mutta ehdotukset eivät ole saaneet riittävästi kannatusta. (A.W.Rancken & Kauko Pirinen 1949: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. Porvoo. s. 108-109.) <br />
 Mikkelinpäivästä: [[Tiedosto:Mikkelinpaivana.pdf]]<br />

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 Jo 1800-luvun lopulla löydetty [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=491010007 Tuukkalan kalmisto] on '''Savon suurin ja rikkain rautakautinen kalmisto'''. Sen vanhimmat hautaukset ajoittuvat 1000-luvulle ja nuorimmat 1300-luvulle. Tuukkalan kalmiston ensimmäiset haudat löydettiin vuonna 1886 armeijan harjoituskenttää tasoitettaessa. Kalmistosta on tutkittu yhteensä 59 hautaa, mutta alueelta tiedetään tuhoutuneen yli kymmenen hautaa. Tutkituista haudoista 36 ruumishaudassa ja kahdessa polttohaudassa oli esineistöä. Esineettömiä ruumishautoja oli kymmenen ja polttohautoja yksitoista. Neljästä haudasta todettiin arkun jäännöksiä. Yksi vainaja oli asetettu arkkuun rukiin olkien päälle.
-Vainajat on haudattu rikkaasti koristelluissa [http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/topnavi/05_rautakausi/puvut.htm puvuissa] ja hautaan on laitettu mukaan kallisarvoisia koruja. Korujen muotokieli on omintakeinen. Kalmiston löytöaineiston perusteella luonnosteltiin jo vuonna 1889 Tuukkalan muinaispuku, josta 1930-luvulla laadittiin pukurekonstruktio. Vuonna 1994 valmistui uusimpiin mikroskooppisiin ja kemiallisiin tutkimustuloksiin pohjautuva Mikkelin seudun muinaispuku. Sen kaikki tärkeimmät yksityiskohdat on saatu Tuukkalan vuonna 1886 tutkitusta haudasta nro 26, joka ajoittuu vuoden 1200 tienoille. Mikkelin seudun puku on kaikista muinaispuvuistamme värikkäin. Puvun tärkein vaatekappale on vaaleansininen, pitkähihainen, villapalttinainen mekko, joka kiinnitetään leuan alta hopeasoljella. Pitkän mekon päällä on oranssinpunainen, olkapäiltä soljilla kiinnitettävä vaippahame. Tämän päälle sidotaan komeasti kuvioidulla nauhalla vaaleamman punakeltainen esiliina, jossa vyötäistä ja helmaa koristavat pronssispiraalipunokset. Esiliinan kummassakin päässä on lisäksi tummansiniset lautanauhat. Koko komeuden päällä on vielä pitkillä hapsuilla somistettu ja hopeasoljella kiinnitetty tummansininen vaippa.
+Vainajat on haudattu rikkaasti koristelluissa [http://www2.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/topnavi/05_rautakausi/puvut.htm puvuissa] ja hautaan on laitettu mukaan kallisarvoisia koruja. Korujen muotokieli on omintakeinen. Kalmiston löytöaineiston perusteella luonnosteltiin jo vuonna 1889 Tuukkalan muinaispuku, josta 1930-luvulla laadittiin pukurekonstruktio. Vuonna 1994 valmistui uusimpiin mikroskooppisiin ja kemiallisiin tutkimustuloksiin pohjautuva Mikkelin seudun muinaispuku. Sen kaikki tärkeimmät yksityiskohdat on saatu Tuukkalan vuonna 1886 tutkitusta haudasta nro 26, joka ajoittuu vuoden 1200 tienoille. Mikkelin seudun puku on kaikista muinaispuvuistamme värikkäin. Puvun tärkein vaatekappale on vaaleansininen, pitkähihainen, villapalttinainen mekko, joka kiinnitetään leuan alta hopeasoljella. Pitkän mekon päällä on oranssinpunainen, olkapäiltä soljilla kiinnitettävä vaippahame. Tämän päälle sidotaan komeasti kuvioidulla nauhalla vaaleamman punakeltainen esiliina, jossa vyötäistä ja helmaa koristavat pronssispiraalipunokset. Esiliinan kummassakin päässä on lisäksi tummansiniset lautanauhat. Koko komeuden päällä on vielä pitkillä hapsuilla somistettu ja hopeasoljella kiinnitetty tummansininen vaippa.
 Vuonna 2009 alueella tehtiin kaivauksia, jolloin löydettiin toistakymmentä uutta hautaa, mm. rikkaasti koristeltu lapsen hauta.

@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 [[Tiedosto:Muinaisjaannokset_kartalla_rautakausi.jpg|350px|thumb|left|Rautakautiset ja keskiaikaiset muinaisjäännökset kartalla. Asutus keskittyy Mikkelin lähiympäristöön. (Etelä-Savon maakuntaliitto)]]Rautakauden tavanomaisin hautaus oli polttohautaus. 500 jkr siirryttiin esineelliseen ruumishautaukseen, joka tosin syrjäytti polttohautauksen kokonaan vasta ristiretkiajan (1025–1300 jKr) jälkeen. Esineettömään ruumishautaukseen siirtymistä pidetään kristinuskon omaksumisen lopullisena merkkinä.
-Hautapaikkojen perusteella Mikkelissä asuttiin 1000-luvun tienoilla Tuukkalan, [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000002264 Porrassalmen] ja [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000002316 Kyyhkylän] maisemissa, [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=491010003 Visulahden-Sairilan] tienoilla sekä nykyisen [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=492010054 Rantakylän] alueella.Rantakylän Orijärveltä Kihlinpellon alueelta löytynee muinaispellot ovat Suomen vanhimmat, ja ne on ajoitettu noin 600 jaa. [http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/topnavi/05_rautakausi/index-8.htm Lue lisää rautakaudesta Savossa.]<br />
+Hautapaikkojen perusteella Mikkelissä asuttiin 1000-luvun tienoilla Tuukkalan, [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000002264 Porrassalmen] ja [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000002316 Kyyhkylän] maisemissa, [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=491010003 Visulahden-Sairilan] tienoilla sekä nykyisen [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=492010054 Rantakylän] alueella.Rantakylän Orijärveltä Kihlinpellon alueelta löytynee muinaispellot ovat Suomen vanhimmat, ja ne on ajoitettu noin 600 jaa. [http://www2.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/topnavi/05_rautakausi/index-8.htm Lue lisää rautakaudesta Savossa.]<br />
 ===== Tuukkalan kalmisto =====

@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 ==== Ajoitus ====
-Muinaisjäännöksiksi luetaan paitsi esihistoriallisen, myös historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Esineissä ja hylyissä aikarajana pidetään sataa vuotta, mutta kiinteiden muinaisjäännösten osalta tilanne ei ole aivan niin yksiselitteinen. Viime kädessä Museovirasto ratkaisee kohteen statuksen. Suurin osa tunnetuista muinaisjäännöksistä on kivikautisia. Ristiinan löydökset keskittyvät kivi- ja varhaismetallikauteen, kun sen sijaan Mikkelissä on merkittävä rautakautisten löytöjen keskittymä. Hirvensalmella löytöjen määrä on suhteellisen vähäinen, mikä kertonee ennen kaikkea vähäisestä tutkinnasta. Huomattavaa on, että  kivikauden jälkeen Etelä-Savossa seurasi lähes 2000 vuoden löydötön kausi. Kivikauden jälkeinen aika oli Itä-Suomessa etupäässä luu- ja puukautta aina vuoden 800 jKr. tienoille, ja tästä syystä ajalta ei ole löydetty muinaisjäänteitä. Aiheesta lisää [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/03_esihistoriaa/03_kalmistot_ja_muut_rautakautiset_muisnaismuistot Mikkelin kaupungin historiasivuilla]<br />
+Muinaisjäännöksiksi luetaan paitsi esihistoriallisen, myös historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Esineissä ja hylyissä aikarajana pidetään sataa vuotta, mutta kiinteiden muinaisjäännösten osalta tilanne ei ole aivan niin yksiselitteinen. Viime kädessä Museovirasto ratkaisee kohteen statuksen. Suurin osa tunnetuista muinaisjäännöksistä on kivikautisia. Ristiinan löydökset keskittyvät kivi- ja varhaismetallikauteen, kun sen sijaan Mikkelissä on merkittävä rautakautisten löytöjen keskittymä. Hirvensalmella löytöjen määrä on suhteellisen vähäinen, mikä kertonee ennen kaikkea vähäisestä tutkinnasta. Huomattavaa on, että  kivikauden jälkeen Etelä-Savossa seurasi lähes 2000 vuoden löydötön kausi. Kivikauden jälkeinen aika oli Itä-Suomessa etupäässä luu- ja puukautta aina vuoden 800 jKr. tienoille, ja tästä syystä ajalta ei ole löydetty muinaisjäänteitä. Aiheesta lisää [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kalmistot_ja_muut_rautakautiset_muinaismuistot Mikkelin kaupungin historiasivuilla]<br />
 ==== Muinaisjäännöstyypit ====

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 Mikkelin seudulla ovat liikkuneet Savon ensimmäiset asukkaat. Koko maakunta on saanut nimensä Mikkelin Savilahden - ruotsiksi Savolax - mukaan.
 == Kivi-, pronssi- ja rautakauden jäljet ==
-Merkit ihmisen liikkeistä Mikkelin seudulla ilmaantuivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Taustaa viimeisen jääkauden jälkeen]. Keitä olivat seudun ensimmäiset asukkaat? Siitä ei ole varmuutta - [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/03_esihistoriaa/04_mista_tulivat_ensimmaiset_asukkaat_mikkeliin juuremme ovat lappalaisissa, hämäläisissä ja karjalaisissa].
+Merkit ihmisen liikkeistä Mikkelin seudulla ilmaantuivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Taustaa viimeisen jääkauden jälkeen]. Keitä olivat seudun ensimmäiset asukkaat? Siitä ei ole varmuutta - [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mist%C3%A4_tulivat_ensimm%C3%A4iset_asukkaat_Mikkelin_seudulle%3F juuremme ovat lappalaisissa, hämäläisissä ja karjalaisissa].
 Kivikauden asutusjälkiä löytyy erityisesti Ristiinasta ja Haukivuorelta. Rautakaudella asutus keskittyi nykyisen Mikkelin kaupungin ympärille. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kivikautiset asuinpaikat sijaitsivat parhailla kesämökkipaikoilla ja rautakautiset asuinpaikat parhaan peltomaan äärellä.