|
|
| (Näytettyjen versioiden välissä on 23 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | Rautakausi - Biologia
| |
| | | | |
| − | Luonnon hyötykasvit
| |
| − | Rautakauden ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon
| |
| − | paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi,
| |
| − | koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui
| |
| − | vahvasti perimätietoihin ja uskomuksiin, ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä
| |
| − | käsityksiä.
| |
| − |
| |
| − | Vähemmän käytettyjä marjoja:
| |
| − | Ahomansikka
| |
| − | Marja on parhaimmillaan sellaisenaan. Kuivattua marjaa on joskus käytetty rusinoiden korvikkeena
| |
| − | pullassa. Siitä voi tehdä myös yrttijuomaa. Myös ahomansikan nuoret lehdet käyvät kuivattuina
| |
| − | teen kaltaisen juoman aineksiksi.
| |
| − | Ahomansikan kuva
| |
| − |
| |
| − | Juolukka
| |
| − | Sisältää tutkimusten mukaan kymmenkertaisen määrän C-vitamiinia mustikkaan verrattuna!
| |
| − | Juolukasta voidaan valmistaa mehuja ja hilloja. Raikkauden tuovien hedelmähappojen puute
| |
| − | voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua.
| |
| − | Juolukan kuva
| |
| − |
| |
| − | Variksenmarja
| |
| − | Kelpaa hyvin mehumarjaksi.
| |
| − | Variksenmarjan kuva
| |
| − |
| |
| − | Kataja
| |
| − | Katajan käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa.
| |
| − | Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi
| |
| − | käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän
| |
| − | erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja.
| |
| − | Katajan kuva
| |
| − |
| |
| − | Pihlaja
| |
| − | Pihlajanlehdet kerätään kesällä ennen puun kukintaa. Lehdet kuivataan. Pihlajan lehtien
| |
| − | keräämiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hyytelöä
| |
| − | tai hilloa. Marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen.
| |
| − | Pihlajan kuva
| |
| − |
| |
| − | Hyötykasveja
| |
| − | Kanerva
| |
| − | Kanervan kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla
| |
| − | sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden
| |
| − | pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa.
| |
| − | Kanervan kuva
| |
| − |
| |
| − | Koivu
| |
| − | Koivua voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä.
| |
| − | Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja
| |
| − | tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelyn
| |
| − | aikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun
| |
| − | tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on
| |
| − | visakuviollinen koivupuu.
| |
| − | Koivun osat
| |
| − |
| |
| − | Kuusi
| |
| − | Kuusesta voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. kerkkiä. Ne soveltuvat yrttijuoman
| |
| − | aineeksi. Huom! Puiden vuosikasvaimien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, ja on siten
| |
| − | sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen
| |
| − | pihkan suussa muodostamaa pihkamälliä.
| |
| − | Kuusi
| |
| − |
| |
| − | Maitohorsma
| |
| − | Mänty
| |
| − | Männyn uusimmasta vuosikasvusta voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn
| |
| − | nilakerros eli pettu on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn juuria voi
| |
| − | käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii kävyt ja neulaset.
| |
| − | Maitohorsman kuva
| |
| − |
| |
| − | Nokkonen
| |
| − | Pinaatin tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. Nokkosesta kerätään nuoret
| |
| − | versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia. Lisäksi
| |
| − | siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt
| |
| − | kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen muurahaishaposta. Nokkosen juurakot
| |
| − | tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja.
| |
| − | Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta.
| |
| − | Nokkosen kuva
| |
| − |
| |
| − | Voikukka
| |
| − | Voikukka on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin,
| |
| − | patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen.
| |
| − | Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan.
| |
| − | Voikukan kuva
| |
| − |
| |
| − | Huom. jokamiehen oikeudet!
| |
| − |
| |
| − | Tiivistetysti:
| |
| − | http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48853&lan=fi
| |
| − |
| |
| − | Tarkemmin:
| |
| − | http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=fi
| |
| − |
| |
| − | Tärkeimmät ohjeet luonnonantimien hyödyntämiseen.
| |
| − | # 1. Älä koskaan kerää tuntemattomia kasveja tai sieniä.
| |
| − | # 2. Älä sekoita eri käyttöön tarkoitettuja yrttejä.
| |
| − | # 3. Älä kerää 50-100 m lähempää maantietä.
| |
| − | # 4. Älä kerää kaupunkien ja taajamien keskustoista.
| |
| − | # 5. Älä kerää teollisuuslaitosten tai muiden mahdollisten saastelähteiden läheltä.
| |
| − | # 6. Älä kerää torjunta-ainein käsitellyltä alueelta.
| |
| − | # 7. Anna kasvillekin mahdollisuus säilyä hengissä. Älä siis riivi kasviyksilöä esim lehdettömäksi.
| |
| − | # 8. Noudata jokamiehen oikeuksia.
| |
| − | <br />
| |
| − | <br />
| |
| − | [[Category:Rautakausi 5. lk.]]
| |
