Savon syntyseutu
(→Muinaisjäännökset) |
(→Muinaisjäännökset) |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
=== Muinaisjäännökset === | === Muinaisjäännökset === | ||
[[Tiedosto:Muinaisjaannokset_kartalla_kivikausi.jpg|350px|thumb|left|Kivikautiset ja varhaismetallikautiset muinaisjäännökset kartalla. Löydöt sijoittuvat vesistöjen varsille. (KArtta: Etelä-Savon maakuntaliitto)]] | [[Tiedosto:Muinaisjaannokset_kartalla_kivikausi.jpg|350px|thumb|left|Kivikautiset ja varhaismetallikautiset muinaisjäännökset kartalla. Löydöt sijoittuvat vesistöjen varsille. (KArtta: Etelä-Savon maakuntaliitto)]] | ||
| + | Esihistorian ajan ihmisten reittejä ja elämäntapaa voidaan jäljittää muinaisjäännösten perusteella. Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Kulttuurimaisemassa ne muodostavat vanhimman ajoitettavan elementin. Muinaisjäännökset kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Toiset ovat kokonaan maan peitossa kuten asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Niiden tiedot löytyvät Museoviraston ylläpitämästä [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx Muinaisjäännösrekisteristä]. Rekisterissä on Mikkelistä 178 kohdetta, Ristiinasta 100 ja Hirvensalmelta 34 kohdetta. | ||
=== Astuvansalmi === | === Astuvansalmi === | ||
Versio 10. tammikuuta 2013 kello 15.12
Mikkelin seudulla ovat liikkuneet Savon ensimmäiset asukkaat. Koko maakunta on saanut nimensä Mikkelin Savilahden - ruotsiksi Savolax - mukaan.
Sisällysluettelo |
Kivi- ja rautakauden jäljet
Merkit ihmisen liikkeistä Mikkelin seudulla ilmaantuivat viimeisen jääkauden jälkeen. Keitä olivat seudun ensimmäiset asukkaat? Siitä ei ole varmuutta - juuremme ovat lappalaisissa, hämäläisissä ja karjalaisissa. Kivikauden asutusjälkiä löytyy erityisesti Ristiinasta ja Haukivuorelta. Rautakaudella asutus keskittyi nykyisen Mikkelin kaupungin ympärille. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kivikautiset asuinpaikat sijaitsivat parhailla kesämökkipaikoilla ja rautakautiset asuinpaikat parhaan peltomaan äärellä.
Muinaisjäännökset
Esihistorian ajan ihmisten reittejä ja elämäntapaa voidaan jäljittää muinaisjäännösten perusteella. Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Kulttuurimaisemassa ne muodostavat vanhimman ajoitettavan elementin. Muinaisjäännökset kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Toiset ovat kokonaan maan peitossa kuten asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Niiden tiedot löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muinaisjäännösrekisteristä. Rekisterissä on Mikkelistä 178 kohdetta, Ristiinasta 100 ja Hirvensalmelta 34 kohdetta.
Astuvansalmi
Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy
Kivisakasti
Kivisakasti
Mikkelin Kivisakasti. Kuva Harri Heinonen 2012.
Kivisakastin ovi. Kuva: Paavo Innanen 2011.
Kivisakastin 600-vuotiasta kiviseinää. Kuva: Paavo Innanen 2011.
Kivisakasti sai paanukaton 1900. Kuva: Paavo Innanen 2011.
Kreivin Ristiina
Seurakunnat vakiintuvat
