Kaskikansan perilliset
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kaskikansan perilliset -teemassa käsitellään ihmisen suhdetta luontoon – elinkeinojen, kulttuurin ja vapaa-ajan näkökulmista. Vuosisatoja vallitsevana olleen kaskikulttuurin jäljet näkyvät edelleen maisemassa ja nimistössä, ihmisten luontosuhteessa, ruokakulttuurissa, uskomusperinteessä, kansanhuumorissa, jne. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen yleisökyselyssä selkeästi tärkeimmäksi teemaksi nousi vesistöisyys, rannat ja maisemat. Mikkelin seudulla eletään edelleen tiiviissä luontosuhteessa: metsät ja järvet ovat äärellä, mökki löytyy isolta joukolta ihmisiä, marjamaat ja liikkuminen luonnossa ovat meikäläistä arkea. Arvostamme sitä, että niin moni käyttää vapaa-aikaansa ja varallisuuttaan tullakseen nauttimaan arjestamme.<br /> | Kaskikansan perilliset -teemassa käsitellään ihmisen suhdetta luontoon – elinkeinojen, kulttuurin ja vapaa-ajan näkökulmista. Vuosisatoja vallitsevana olleen kaskikulttuurin jäljet näkyvät edelleen maisemassa ja nimistössä, ihmisten luontosuhteessa, ruokakulttuurissa, uskomusperinteessä, kansanhuumorissa, jne. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen yleisökyselyssä selkeästi tärkeimmäksi teemaksi nousi vesistöisyys, rannat ja maisemat. Mikkelin seudulla eletään edelleen tiiviissä luontosuhteessa: metsät ja järvet ovat äärellä, mökki löytyy isolta joukolta ihmisiä, marjamaat ja liikkuminen luonnossa ovat meikäläistä arkea. Arvostamme sitä, että niin moni käyttää vapaa-aikaansa ja varallisuuttaan tullakseen nauttimaan arjestamme.<br /> | ||
− | |||
{{#ev:youtube|zAMP5pnZ8uE}} | {{#ev:youtube|zAMP5pnZ8uE}} | ||
+ | [[Tiedosto:Peltoa_ja_savupirtti_pieni.jpg|500px|thumb|right|Kaskikansan maisemaa Anttolasta 1900-luvun alussa. Kuva: MKM.]]<br /> | ||
== Kaski elämäntapana == | == Kaski elämäntapana == |
Versio 21. tammikuuta 2013 kello 10.17
Kaskikansan perilliset -teemassa käsitellään ihmisen suhdetta luontoon – elinkeinojen, kulttuurin ja vapaa-ajan näkökulmista. Vuosisatoja vallitsevana olleen kaskikulttuurin jäljet näkyvät edelleen maisemassa ja nimistössä, ihmisten luontosuhteessa, ruokakulttuurissa, uskomusperinteessä, kansanhuumorissa, jne. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen yleisökyselyssä selkeästi tärkeimmäksi teemaksi nousi vesistöisyys, rannat ja maisemat. Mikkelin seudulla eletään edelleen tiiviissä luontosuhteessa: metsät ja järvet ovat äärellä, mökki löytyy isolta joukolta ihmisiä, marjamaat ja liikkuminen luonnossa ovat meikäläistä arkea. Arvostamme sitä, että niin moni käyttää vapaa-aikaansa ja varallisuuttaan tullakseen nauttimaan arjestamme.
Sisällysluettelo |
Kaski elämäntapana
Kaskiviljelyä on alueellamme harrastettu esihistoriallisista ajoista alkaen, ja se oli elinkeinoelämämme perusta lähes Mikkelin kaupungin perustamisen saakka. Kaskiviljely vaati useiden vuosien toimenpiteet metsänkaadosta ja polttamisesta kylvöön ja sadonkorjuuseen. Monet savolaiset suku- ja paikannimet, kuten Kaskinen, Huhtanen, Huuhtanen, Pykäläinen, ja Rasilainen juontavat juurensa kaskeamisen eri työvaiheisiin. Kalastus, metsästys ja luonnonantimien kerääminen kuuluivat olennaisesti kaskitalouteen. Havumetsäpohjaan tehty huuhtakaski oli tuottoisaa, ja uusi itänen lajike korpiruis maaperään soveltuvana mahdollisti savolaisasutuksen leviämisen 1300–1600 -luvuilla alkusijoiltaan Mikkelin seudulta pohjoiseen ja länteen.
Tutustu kaskiviljelyyn kansatieteellisen arkiston videoissa:
Kaskenpoltto
Kasken viljely
Kaskinauris
Tuohivirsu
Kaskikansa eli vaarakylissään ja yksittäisissä savupirteissään, ja söi pehmeää leipää, kalaa ja riistaa. Sukuyhteisö ja luontosuhde olivat hyvin tärkeitä. Satoa ja kotia suojelemaan käytettiin loitsuja ja taikoja, niiden erityisosaajana toimivat tietäjät. Matti Sarmelan mukaan loitsuja onkin kerätty Savosta enemmän kuin mistään muualta maailmasta. Tarinankertojia arvostettiin.(Sarmela, Matti 1994: Suomen perinneatlas. Helsinki: SKS.)
Tutustu oppimateriaaliin kaskikansan elämäntavasta täällä ja täällä!
Kaskeaminen alkoi hiipua ja väistyi lopullisesti 1900-luvun alussa tehokkaamman peltoviljelyn tieltä. Puun arvonnousu sahateollisuuden myötä päätti kaskiviljelyn.
Blogi: kaskikansa sairastaa
Kansanuskon sekoittuminen kristinuskoon. Elektroninen julkaisusarja J@rgonia. Miia Kuha: ”Jumalan sanan ylenkatsojat”. Rahvaan kirkossakäynti Savossa vuosina 1660–1710. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37627
Huonoista ajoista selviäminen http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/05_huonoja_aikoja_ja_niista_selviaminen
rahvaan valitus 1575 http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/09_savon_rahvaan_valitus_vuodelta_1575