Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa

Versio 25. tammikuuta 2013 kello 10.54

Noin 6500-4200 eKr
- ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa

Noin 4000-2000 eKr
- esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta

Noin 2000-1000 eKr
- Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus

Noin 900 jKr
- pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]

Noin 1100-1300
- ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa

1200-luvulla
- Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen

Noin 1300
- ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
- Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset

1323
- Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")

1329
- kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen

1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku
- Kivisakasti rakennettiin

1430- tai 1440-luku
- rakennettiin pappila Kenkäveron saareen

1442 - perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana

1475
- Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa

1496
- ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle

Noin 1510
- Säämingin kirkkopitäjä perustettiin

1500-luvun alussa
- Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi

1534
- Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen

1537
- Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo

1541
- ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä

1542
- kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan

1547
- kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen

1549
- Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella

1552
- Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin

1554
- Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan

1556
- Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin

1561
- toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
- Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin

1560-luvun loppu
- Moision salpietarikeittimö perustettiin

1572
- mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään

1574
- Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
- rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle

1578
- Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin

1590-luvun alku
- venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään

1595
- Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin

1597
- Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231

1604
- Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"

Noin 1608
- Puumalan kirkkopitäjä perustettiin

1620-luvulla
- Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri

1634
- asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten

1639
- Savonlinnan kaupunki perustettiin

1641
- Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa

1643
- Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon

1649
- Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin

1650-luku
- Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta

1653
- Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin

1664
- maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin

Noin 1680
- sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin

Noin 1690
- Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi

1697
- nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään

1699
- ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä

1713-21
- isonvihan aikainen venäläismiehitys

1721
- uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan

1743
- Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan

1744
- Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin

1747-1748
- talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu

1754
- Kirkkopuiston kirkko valmistui

1756
- ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja

1757
- päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään

1760
- Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin

1764
- Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä

1770
- perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati

1775
- Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon

1779
- Kivisakastin puukirkko purettiin

1780-luvun alusta vuoteen 1859
- saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako

1789
- kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi

1789 ja 1790
- Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä

1802
- Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä

1806
- Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin

1808
- Suomen sodan aikainen venäläismiehitys

1816
- Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta

1817
- nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle

1829
- pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle

1831
- perustettiin Mikkelin lääni

1838
- Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
- Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin

1840
- Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844

1842
- Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan

1843
- lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
- lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin

1845
- yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä

1846
- lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
- Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)

1847
- Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
- vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
- ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
- pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä

1848
- kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin

1849
- sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka

1851
- Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto

1854-1914
- Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä

1855-68
- viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä

1855-72
- köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä

1858
- Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.

1859
- tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
- ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
- Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi

1861
- Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin

1862
- Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.

1864
- Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
- Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
- ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
- Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
- oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle

1865
- Mikkelin lennätinasema avattiin

1866
- perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin

1867
- Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
- Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
- avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa

1868
- kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa

1869
- Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen

1870
- Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.

1872
- Anttolan seurakunta perustettiin
- ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
- Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)

1873
- Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.

1875
- ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
- Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin

1876
- St. Michels Veckoblad ilmestyi

1879
- Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
- Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa

1879-1881
- rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle

1882
- Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin

1883
- Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
- Mikkelin poliisilaitos perustettiin

1884
- Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa

1886
- Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin

1888
- Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin

1889
- Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
- ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
- Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".

1890
- Mikkelin työväenyhdistys perustettiin

1892
- Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
- Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi

1893
- Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
- Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
- Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen

1896
- Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan

1897
- valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
- Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku
- esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle

1901
- Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
- Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa

1901-05 ja 1910-17 - sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä

1903 - Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys - Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin

1905 - Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa - Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin

1906 - Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958 - Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille - Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin

1907 - sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä - ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle

1908 - Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin

1909 - perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri

1910 - Suur-Savon museo perustettiin - Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin

1911 - Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin - kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin

1912 - Mikkelin kaupungintalo valmistui - Mikkelin kauppahalli valmistui - nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen

1914 - venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä - Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin - Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina

1917 - päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin - Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin - marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin - vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta - Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään

1918 - kansalaissota - Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1 - Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa - Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5

1919 - Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa

1920 - Mikkelin kansalaisopisto perustettiin

1922 - Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan - Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon

1923 - koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta

1925 - ensimmäinen kuntaliitos - linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä

1927 - Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa

1929 - Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo - uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin - Otavan kyläkirkko rakennettiin - Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa

1931 - esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui

1934 - linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin

1936 - Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön

1939 - Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12

1940 - talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3 - Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin. - Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki

1941-44 - Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana

1941 - valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6

1943 - Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa

1944 - Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati - Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi

1945 - Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.

1946 - Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin - Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos) - Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja

1949 - Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin

1951 - säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin - Mikkeli-Seura perustettiin

1952 - Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista

1953 - alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän

1956 - alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976 - Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa

1957 - ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin

1960 - Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa

1964 - Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa - Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1967 - Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus

1968 - Tornimäen laskettelurinne raivattiin - Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa,

1970 - ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä

1971 - Mikkelin uimahalli valmistui - Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa

1974 - Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään

1976 - Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui

1978 - Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa

1980 - Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä

1981 - Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1982 - jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella - Mikkelin jäähalli valmistui

1983 - Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin

1985 - Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442

1986 - Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa

1987 - Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa

1988 - Konserttitalo Mikael valmistui. - Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa

1989 - Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui

1992 - Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev

1995 - Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä

1997 - lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli - Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin - Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa

Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.

Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.

Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.

Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura