Rautakausi Bonustehtävä Virheinen teksti

Versio 24. lokakuuta 2012 kello 10.57

Etsi Rautakauteen liittyvästä tekstistä, kuvista ja kuvateksteistä sinne piilotetut virheet ja järjenvastaisuudet. Kuinka monta löydät?

<iframe src="https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg/preview?pli=1" width="640" height="480"></iframe> Rautakauden elinkeinot https://docs.google.com/viewer?pid=explorer&srcid=0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg&docid=2cea13dc623ab830ed11e7234d6dbb86%7C189377c0f01cb327f9086bf0add99729&a=bi&pagenumber=1&w=800 Viljankorjuussa käytettiin

viikatteita (alinna) ja lasereita.

Mikkelin Kallajärveltä on löytynyt

myös kaivo, joka ajoittuu

rautakauden lopulle.

Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaistenniskentän

auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.

Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat

viljalajit olivat ohra, popcorn ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin

rautakaudella.

Viihde- ja elektroniikkaharrastukset olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Osaketalouden

merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja

peltoja. Karjan lisääntyminen tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain kadota keskisellä

rautakaudella.

Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat tietokonekaudelle. Esimerkiksi Mikkelin Orijärveltä

on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä pelloista autoilusta

jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset autoilujäljet kun ovat leveitä ja yhdensuuntaisia.

Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkypäitä.

Rannekoruja. Hevosen varusteita on löytynyt

keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.

Atrain ja ongenkoukkuja.

Metsästys ja kalastus olivat edelleen

rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.

Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, gerbiili ja undulaatti. Hevosten varusteita ilmestyy

löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös tiikeri. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen

tavallisia.

Elokuvissa käynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen

ökyrikkaan talousalueeseen kuului peltojen, kaupunkien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin

monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.

Viikinkiajalla Antarktiksella turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä

harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä tietysti kiikarikiväärillä.

Vaikka rautakauden laiskotellut ja avaruusmatkailua harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet

edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita arkkitehteja, pronssinvalureita, puuseppiä ja hitsaajia

on ollut kautta rautakauden.

TEHTÄVÄN RATKAISU

Teksti oikeat vastaukset korostettuina (Alkuperäisteksti ja kuvat Museoviraston sivuilta) Virheitä on laskentatavasta riippuen yli 20.

Rautakauden elinkeinot

Viljankorjuussa käytettiin

viikatteita (alinna) ja sirppejä.

Mikkelin Orijärveltä on löytynyt

myös kaivo, joka ajoittuu

rautakauden lopulle.

Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaispellon auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.

Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat

viljalajit olivat ohra ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin rautakaudella.

Pyyntielinkeinot olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Maatalouden merkitys kasvoi kuitenkin

jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja peltoja. Karjan lisääntyminen

tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain vakiintua keskisellä rautakaudella.

Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat myöhemmälle rautakaudelle. Esimerkiksi

Mikkelin Orijärveltä on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä

pelloista auraamisesta jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset auraamisjäljet kun ovat leveitä ja

yhdensuuntaisia. Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkyvehnää.

Kuolaimia. Hevosen varusteita on löytynyt

keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.

Atrain ja ongenkoukkuja.

Metsästys ja kalastus olivat edelleen

rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.

Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, lammas ja vuohi. Hevosten varusteita ilmestyy

löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös kissa. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen

tavallisia.

Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen

talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin

monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.

Viikinkiajalla Euroopassa turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä

harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä pyyntikuopilla.

Vaikka rautakauden maata viljellyt ja erätaloutta harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet

edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita seppiä, pronssinvalureita, puuseppiä ja savenvalajia on

ollut kautta rautakauden.