Antellin neitien koulu 1854-1914
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:MIKHIS-Antellin_neitien_koulu.jpg|600px|thumb|left|Alina Antell koulunsa 60-vuotisjuhlassa]] | [[Tiedosto:MIKHIS-Antellin_neitien_koulu.jpg|600px|thumb|left|Alina Antell koulunsa 60-vuotisjuhlassa]] | ||
Viipurilaisen salaneuvoksen Samuel Antellin toimesta avasivat hänen tuolloin vasta 21- ja 18-vuotiaat sisarensa Alexandra ja Alina vuonna 1854 ruotsinkielisen tyttökoulun Mikkeliin. Koulun valmistaville luokille otettiin myös poikia. Nämä siirtyivät sittemmin lyseoon, kun tämä avattiin vuonna 1872. Antellin koulu toimi vuodesta 1861 keskellä kaupunkia Hallituskadun ja Kirkkokadun välisellä tontilla Aleksanterinkadulla (nyk. Porrassalmenkatu). | Viipurilaisen salaneuvoksen Samuel Antellin toimesta avasivat hänen tuolloin vasta 21- ja 18-vuotiaat sisarensa Alexandra ja Alina vuonna 1854 ruotsinkielisen tyttökoulun Mikkeliin. Koulun valmistaville luokille otettiin myös poikia. Nämä siirtyivät sittemmin lyseoon, kun tämä avattiin vuonna 1872. Antellin koulu toimi vuodesta 1861 keskellä kaupunkia Hallituskadun ja Kirkkokadun välisellä tontilla Aleksanterinkadulla (nyk. Porrassalmenkatu). | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Antellien neitien veljen ystävä, vuosina 1855-1861 Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut Fredrik Wilhelm Berg, sai käytyään tarkastamassa koulua vuonna 1859 aikaan, että keisarin käsikassasta ryhdyttiin myöntämään koululle vuotuista avustusta, ja vuodesta 1873 alkaen se sai Suomen valtion varoja muiden koulujen tapaan. Koulun oppilasmäärä oli noin sadan tienoilla vuosittain. Alexandra Antell kuoli vuonna 1891, mutta Alina piti koulua pystyssä aina vuonna 1914 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. | Antellien neitien veljen ystävä, vuosina 1855-1861 Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut Fredrik Wilhelm Berg, sai käytyään tarkastamassa koulua vuonna 1859 aikaan, että keisarin käsikassasta ryhdyttiin myöntämään koululle vuotuista avustusta, ja vuodesta 1873 alkaen se sai Suomen valtion varoja muiden koulujen tapaan. Koulun oppilasmäärä oli noin sadan tienoilla vuosittain. Alexandra Antell kuoli vuonna 1891, mutta Alina piti koulua pystyssä aina vuonna 1914 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. | ||
| − | |||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | 1800-luvun puolivälistä alkaen Mikkelissä toimi muitakin, mutta Antellin koulua paljon pienempiä ja lyhytaikaisempia tyttökouluja, kuten mamselli Andersinin ja Augusta Blomqvistin tyttökoulut. | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. | Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | ''' | + | <br /> |
| − | Kuvauksia:''' | + | <br /> |
| + | '''Kuvauksia:''' | ||
Pastori A. L. Gulin Antellin koulun opettajana | Pastori A. L. Gulin Antellin koulun opettajana | ||
Sirpa Tolosen kuvaus Antellin neitien koulusta | Sirpa Tolosen kuvaus Antellin neitien koulusta | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
'''Linkkejä:''' | '''Linkkejä:''' | ||
Antellin koulu - historiallinen katsaus | Antellin koulu - historiallinen katsaus | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Kouluhistoriaa]] | [[Category:Kouluhistoriaa]] | ||
Versio 30. tammikuuta 2013 kello 12.32
Viipurilaisen salaneuvoksen Samuel Antellin toimesta avasivat hänen tuolloin vasta 21- ja 18-vuotiaat sisarensa Alexandra ja Alina vuonna 1854 ruotsinkielisen tyttökoulun Mikkeliin. Koulun valmistaville luokille otettiin myös poikia. Nämä siirtyivät sittemmin lyseoon, kun tämä avattiin vuonna 1872. Antellin koulu toimi vuodesta 1861 keskellä kaupunkia Hallituskadun ja Kirkkokadun välisellä tontilla Aleksanterinkadulla (nyk. Porrassalmenkatu).
Antellien neitien veljen ystävä, vuosina 1855-1861 Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut Fredrik Wilhelm Berg, sai käytyään tarkastamassa koulua vuonna 1859 aikaan, että keisarin käsikassasta ryhdyttiin myöntämään koululle vuotuista avustusta, ja vuodesta 1873 alkaen se sai Suomen valtion varoja muiden koulujen tapaan. Koulun oppilasmäärä oli noin sadan tienoilla vuosittain. Alexandra Antell kuoli vuonna 1891, mutta Alina piti koulua pystyssä aina vuonna 1914 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.
1800-luvun puolivälistä alkaen Mikkelissä toimi muitakin, mutta Antellin koulua paljon pienempiä ja lyhytaikaisempia tyttökouluja, kuten mamselli Andersinin ja Augusta Blomqvistin tyttökoulut.
Lähteet:
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
Kuvauksia:
Pastori A. L. Gulin Antellin koulun opettajana
Sirpa Tolosen kuvaus Antellin neitien koulusta
Linkkejä:
Antellin koulu - historiallinen katsaus
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
