Rautakausi Äidinkieli Murre oppilasohje
(→Savolainen luomisruno) |
(→Savolainen luomisruno) |
||
Rivi 58: | Rivi 58: | ||
Joss’ on hiusta kuin kulloo. | Joss’ on hiusta kuin kulloo. | ||
<br /> | <br /> | ||
− | |||
<br /> | <br /> | ||
− | Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen, Tampere 2008 | + | Lähde: Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen, Tampere 2008 |
Versio 24. lokakuuta 2012 kello 13.32
Äidinkieli
Savon murre
Savon murteen lähtökohtana pidetään itäistä kantasuomea, jota puhuttiin erityisesti Karjalassa. Vaikutteita on tullut Hämeestä, Länsi-Suomesta ja Etelä-Karjalasta.
Erityisesti runonlaulajat ovat pitäneet yllä Savonmaan kieliperintöä. Kalevalamittainen runous on säilyttänyt ikivanhaa myyttistä ja uskomuksellista ainesta. Vanhat runot kuvaavat maailmankaikkeuden rakennetta ja sen eri osien syntyä.
Aake Kalliala Pulttibois-sarjassa -video (Mikkelin murretta)
Tehtäviä
Alleviivaa oheisesta luomisrunosta savolaiset murreilmaisut.
Mistä savolaiset murreilmaisut voi tunnistaa? Mistä runossa kerrotaan?
Mitä yhteistä runoilla on?
Savolainen luomisruno
Piäskyläinen päivälintu
Ehti muata muatakseen,
Lehtoa levätäkseen.
Lenti vuoren kukkulalle.
Näki laivasen merellä,
Punamaston purjehtivan.
Lenti laivan mastoon.
Valoi vaskesta pesänsä,
Teki kultaisen munansa.
Tuli tuulonen mereltä,
Kuas’ laivan kallelleen.
Muna vierähti vetteen.
Siihen kasvoi kaunis suar’,
Suaren piäle kaunis nurmi,
Nurmen piäle kaunis neiti.
Neiti poikia tekköö
Siihen suureen sottaan,
Joss’ on verta piäle poloven,
Joss’ on hiusta kuin kulloo.
Lähde: Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen, Tampere 2008