Nimien suomalaistaminen 1900-luvun alussa
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> 1900-luvun alussa suomalaiset aatelisia ja muita arvotettuja sukuja myöten vaihtoi joukolla ruotsalaisen nimensä suomalaiseksi. Esimerkiksi vuonna 1906 100 000 suom...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
1900-luvun alussa suomalaiset aatelisia ja muita arvotettuja sukuja myöten vaihtoi joukolla ruotsalaisen nimensä suomalaiseksi. Esimerkiksi vuonna 1906 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä. | 1900-luvun alussa suomalaiset aatelisia ja muita arvotettuja sukuja myöten vaihtoi joukolla ruotsalaisen nimensä suomalaiseksi. Esimerkiksi vuonna 1906 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Näinä vuosina monet Mikkelinkin ruotsalaisnimen omaavista asukkaista ottivat suomenkielisen sukunimen. Esimerkiksi kanttori-urkuri Kaarlo August Berkanista tuli Erkama, kapellimestari Leonard Borgmanista tuli Lenni Linnala, lääninkamreerista Igor Kastegrenista tuli Kaste, lehtori, fil.tri A.J. Lindholmista tuli Kaukola, pormestari Alvar R. Roosista tuli Rossi, asemapäällikkö J.F. Snellmanista tuli Salovaara ja maisteri Matti Westerholmista tuli Varsta. Osa Gulineista vaihtoi sukunimensä Pinomaaksi, Sahlstenista tuli Saijonmaa jne. | Näinä vuosina monet Mikkelinkin ruotsalaisnimen omaavista asukkaista ottivat suomenkielisen sukunimen. Esimerkiksi kanttori-urkuri Kaarlo August Berkanista tuli Erkama, kapellimestari Leonard Borgmanista tuli Lenni Linnala, lääninkamreerista Igor Kastegrenista tuli Kaste, lehtori, fil.tri A.J. Lindholmista tuli Kaukola, pormestari Alvar R. Roosista tuli Rossi, asemapäällikkö J.F. Snellmanista tuli Salovaara ja maisteri Matti Westerholmista tuli Varsta. Osa Gulineista vaihtoi sukunimensä Pinomaaksi, Sahlstenista tuli Saijonmaa jne. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | Lähde: | + | <br /> |
| + | '''Lähde:''' | ||
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. | Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Nimihistoriaa]] | [[Category:Nimihistoriaa]] | ||
Versio 4. maaliskuuta 2013 kello 13.40
1900-luvun alussa suomalaiset aatelisia ja muita arvotettuja sukuja myöten vaihtoi joukolla ruotsalaisen nimensä suomalaiseksi. Esimerkiksi vuonna 1906 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
Näinä vuosina monet Mikkelinkin ruotsalaisnimen omaavista asukkaista ottivat suomenkielisen sukunimen. Esimerkiksi kanttori-urkuri Kaarlo August Berkanista tuli Erkama, kapellimestari Leonard Borgmanista tuli Lenni Linnala, lääninkamreerista Igor Kastegrenista tuli Kaste, lehtori, fil.tri A.J. Lindholmista tuli Kaukola, pormestari Alvar R. Roosista tuli Rossi, asemapäällikkö J.F. Snellmanista tuli Salovaara ja maisteri Matti Westerholmista tuli Varsta. Osa Gulineista vaihtoi sukunimensä Pinomaaksi, Sahlstenista tuli Saijonmaa jne.
Lähde:
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
