Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 14.40

Noin 6500-4200 eKr

• ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa

Noin 4000-2000 eKr

• esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta

Noin 10 000 eKr.

- sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.

Noin 8000 eKr.

- jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.

Noin 7000-4200 eKr.

- vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.

Noin 6500-4200 eKr.

- Suomusjärven kulttuuri.

Noin 4000-2000 eKr.

- kampakeraaminen aika.

Noin 1500-500 eKr.

- pronssikausi.

Noin 500 eKr.-1300 jKr.

- rautakausi.

Noin 800-1000

- viikinkiretket.

Noin 1000

- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.

Noin 1050-1150/1300

- ristiretkiaika.

1155

- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.

1164

- perustettiin Upsalan piispanistuin.

1227

- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle. - Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.

1238/39 tai 1258-59

- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.

Noin 1250

- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.

1277

- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.

1293

- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.

1323

- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.

1344

- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).

1347

- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.

1362

- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.

1397-1521

- pohjoismainen Kalmarin unioni.

1412-52

- Maunu II Tavast Turun piispana.

1435

- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.

1480

- Iivana III yhdisti Venäjän.

1496-97

- nk. vanha viha.

1520

- Tukholman verilöyly.

1523-1560

- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.

1527

- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.

1543

- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.

1544

- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.

1548

- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).

1550

- perustettiin Helsinki.

1554

- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.

1555-1557

- sota Venäjää vastaan.

1556-63

- Juhana Suomen herttuna.

1560-68

- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.

1568-94

- Juhana III Ruotsin kuninkaana.

1570-1595

- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.

1593

- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.

1594-99

- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.

1595

- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.

1596-1597

- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.

1599-1617

- Venäjän sota.

1611-32

- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.

1614

- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.

1617

- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta). - Säädettiin valtiopäiväjärjestys.

1623

- perustettiin Turun hovioikeus.

1632-54

- Kristiina Ruotsin kuningattarena.

1634

- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.

1637-40 ja 1648-51

- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.

1638

- järjestettiin Suomen postilaitos.

1640

- Turun akatemia perustettiin.

1642

- koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.

1654-60

- Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1660-97

- Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1682

- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden. - Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset. - Ruotujakolaitos perustettiin.

1686

- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.

1695-97

- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.

1697-1718

- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.

1700-21

- suuri Pohjan sota.

1709

- Pultavan tappio.

1710-21

- isoviha.

1719-72

- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.

1721

- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.

1723

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1734

- valtakunnan yleinen laki.

1741-43

- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.

1743

- Turun rauha.

1749

- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa). - Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.

1753

- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.

1757

- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.

1765

- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.

1771

- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.

1771-92

- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.

1772

- Kustaa III:n vallankaappaus.

1775

- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.

1775

- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus. - Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.

1780

- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.

1788-90

- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.

1789

- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja. - Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.

1792-1809

- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.

1797

- perustettiin Suomen talousseura.

1808

- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.

1809

- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian. - Haminan rauha 17.9.

1809-1825

- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.

1811

- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.

1812

- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen. - Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.

1816

- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.

1822

- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.

1825-55

- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.

1827

- Turku paloi.

1828

- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.

1831

- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.

1831

- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.

1835

- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.

1840

- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline. - Perustettiin Mustialan maatalousopisto.

1843

- annettiin uusi koulujärjestys.

1844-1846

- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.

1848

- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa. - J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.

1854

- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)

1854 ja 1855

- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).

1855-81

- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.

1856

- Saimaan kanava valmistui. - Suomi sai ensimmäiset postimerkit. - Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.

1857

- sallittiin höyrysahojen perustaminen.

1858

- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään. - Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.

1859

- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.

1860

- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.

1862

- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.

1863

- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden. - Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.

1865

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla. - Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.

1866

- kansakouluasetus. - Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.

1867

- ruotujakolaitos lakkautettiin.

1867-68

- viimeiset suuret nälkävuodet.

1868

- ammattikuntalaitos lakkautettiin.

1869

- uusi valtiopäiväjärjestys. - Uusi kirkkolaki säädettiin.

1870

- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.

1872

- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.

1873

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.

1874

- asetus ylioppilastutkinnosta.

1877

- Suomen markka siirtyi kultakantaan.

1877-1878

- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.

1878

- asevelvollisuuslaki.

1879

- täydellinen elinkeinovapaus.

1881-94

- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.

1890

- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.

1894-1917

- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.

1898

- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.

1898-1905

- ensimmäinen sortokausi

1898

- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

1899

- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin. - Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan. - Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia". - Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.

1900

- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi. - Postimerkit muutettiin venäläisiksi.

1901

- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.

1902

- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.

1904

- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.

1905

- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan. - Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.

1906

- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta. - 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.

1907

- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.

1908-1917

- toinen sortokausi.

1908

- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.

1909

- maanvuokra-asetus.

1910

- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.

1912

- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli. - Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".

1914

- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.

1916

- alkoi jääkäriliike.

1917

- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet. - Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. - Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin. - Suurlakko marraskuussa. - Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12. - Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.

1918

- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit. - Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi. - Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta. - Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.

1919

- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön. - Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.

1920

- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki. - Suomi liittyi Kansainliittoon. - Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.

1921

- annettiin oppivelvollisuuslaki.

1922

- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.

1923

- säännölliset radiolähetykset alkoivat.

1925-31

- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.

1928

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1929

- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.

1930

- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.

1931-1937

- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.

1932

- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain. - Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin. - Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.

1935

- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.

1937-40

- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.

1939

- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.

1939-1940

- Suomen talvisota.

1940

- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään. - Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.

1940-44

- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.

1941-44

- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.

1944

- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus. - Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.

1944-46

- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.

1945

- asekätkentä paljastui. - Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki. - A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.

1946

- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.

1946-1956

- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.

1947

- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus. - Valvontakomissio poistui Suomesta. - Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.

1948

- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.

1951

- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.

1952

- sotakorvaukset maksettiin loppuun. - Helsingissä pidettiin olympialaiset.

1954

- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista. - Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.

1955

- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna. - Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon. - Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.

1956

- yleislakko kesti kolme viikkoa.

1956-81

- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.

1958

- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".

1960

- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.

1961

- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen. - Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.

1963

- otettiin käyttöön nykymarkka.

1964

- sairausvakuutuslaki.

1967

- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.

1968

- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.

1969

- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.

1972

- kansanterveyslaki.

1973

- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.

1975

- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8. - Uusi vaalilaki annettiin.

1978

- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.

1982-1994

- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.

1983

- koko koululainsäädäntö uudistettiin.

1985

- annettiin sukunimilaki.

1993

- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).

1994

- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. - Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.

1995

- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

1997

- lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).


Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura