Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 16 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 1: Rivi 1:
−
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
'''Noin 6500-4200 eKr'''
 
'''Noin 6500-4200 eKr'''
 +
* ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa
 
<br />
 
<br />
−
- ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa
 
−
 
 
'''Noin 4000-2000 eKr'''
 
'''Noin 4000-2000 eKr'''
 +
* esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta
 
<br />
 
<br />
−
- esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta
 
−
 
 
'''Noin 2000-1000 eKr'''
 
'''Noin 2000-1000 eKr'''
 +
* Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus
 
<br />
 
<br />
−
- Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus
 
−
 
 
'''Noin 900 jKr'''
 
'''Noin 900 jKr'''
 +
* pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]
 
<br />
 
<br />
−
- pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]
 
−
 
 
'''Noin 1100-1300'''
 
'''Noin 1100-1300'''
 +
* ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa
 +
<br />
 +
'''1200-luvulla'''
 +
* Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen
 +
<br />
 +
'''Noin 1300'''
 +
* ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
 +
* Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset
 +
<br />
 +
'''1323'''
 +
* Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")
 +
<br />
 +
'''1329'''
 +
* kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen
 +
<br />
 +
'''1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku'''
 +
* Kivisakasti rakennettiin
 +
<br />
 +
'''1430- tai 1440-luku'''
 +
* rakennettiin pappila Kenkäveron saareen
 +
<br />
 +
'''1442'''
 +
* perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana
 +
<br />
 +
'''1475'''
 +
* Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa
 +
<br />
 +
'''1496'''
 +
* ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle
 +
<br />
 +
'''Noin 1510'''
 +
* Säämingin kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1500-luvun alussa'''
 +
* Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi
 +
<br />
 +
'''1534'''
 +
* Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen
 +
<br />
 +
'''1537'''
 +
* Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo
 +
<br />
 +
'''1541'''
 +
* ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä
 +
<br />
 +
'''1542'''
 +
* kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan
 +
<br />
 +
'''1547'''
 +
* kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen
 +
<br />
 +
'''1549'''
 +
* Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella
 +
<br />
 +
'''1552'''
 +
* Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1554'''
 +
* Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan
 +
<br />
 +
'''1556'''
 +
* Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin
 +
<br />
 +
'''1561'''
 +
* toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
 +
* Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1560-luvun loppu'''
 +
* Moision salpietarikeittimö perustettiin
 +
<br />
 +
'''1572'''
 +
* mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään
 +
<br />
 +
'''1574'''
 +
* Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
 +
* rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle
 +
<br />
 +
'''1578'''
 +
* Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1590-luvun alku'''
 +
* venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään
 +
<br />
 +
'''1595'''
 +
* Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1597'''
 +
* Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231
 +
<br />
 +
'''1604'''
 +
* Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"
 +
<br />
 +
'''Noin 1608'''
 +
* Puumalan kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1620-luvulla'''
 +
* Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri
 +
<br />
 +
'''1634'''
 +
* asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten
 +
<br />
 +
'''1639'''
 +
* Savonlinnan kaupunki perustettiin
 +
<br />
 +
'''1641'''
 +
* Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa
 +
<br />
 +
'''1643'''
 +
* Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon
 +
<br />
 +
'''1649'''
 +
* Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin
 +
<br />
 +
'''1650-luku'''
 +
* Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta
 +
<br />
 +
'''1653'''
 +
* Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin
 +
<br />
 +
'''1664'''
 +
* maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin
 +
<br />
 +
'''Noin 1680'''
 +
* sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin
 +
<br />
 +
'''Noin 1690'''
 +
* Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi
 +
<br />
 +
'''1697'''
 +
* nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään
 +
<br />
 +
'''1699'''
 +
* ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä
 +
<br />
 +
'''1713-21'''
 +
* isonvihan aikainen venäläismiehitys
 +
<br />
 +
'''1721'''
 +
* uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan
 +
<br />
 +
'''1743'''
 +
* Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan
 +
<br />
 +
'''1744'''
 +
* Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin
 +
<br />
 +
'''1747-1748'''
 +
* talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu
 +
<br />
 +
'''1754'''
 +
* Kirkkopuiston kirkko valmistui
 +
<br />
 +
'''1756'''
 +
* ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
 +
<br />
 +
'''1757'''
 +
* päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään
 +
<br />
 +
'''1760'''
 +
* Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin
 +
<br />
 +
'''1764'''
 +
* Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä
 +
<br />
 +
'''1770'''
 +
* perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati
 +
<br />
 +
'''1775'''
 +
* Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon
 +
<br />
 +
'''1779'''
 +
* Kivisakastin puukirkko purettiin
 +
<br />
 +
'''1780-luvun alusta vuoteen 1859'''
 +
* saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako
 +
<br />
 +
'''1789'''
 +
* kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi
 +
<br />
 +
'''1789 ja 1790'''
 +
* Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä
 +
<br />
 +
'''1802'''
 +
* Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä
 +
<br />
 +
'''1806'''
 +
* Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin
 +
<br />
 +
'''1808'''
 +
* Suomen sodan aikainen venäläismiehitys
 +
<br />
 +
'''1816'''
 +
* Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta
 +
<br />
 +
'''1817'''
 +
* nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle
 +
<br />
 +
'''1829'''
 +
* pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle
 +
<br />
 +
'''1831'''
 +
* perustettiin Mikkelin lääni
 +
<br />
 +
'''1838'''
 +
* Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
 +
* Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin
 +
<br />
 +
'''1840'''
 +
* Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844
 +
<br />
 +
'''1842'''
 +
* Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan
 +
<br />
 +
'''1843'''
 +
* lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
 +
* lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin
 +
<br />
 +
'''1845'''
 +
* yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1846'''
 +
* lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
 +
* Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)
 +
<br />
 +
'''1847'''
 +
* Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
 +
* vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
 +
* ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
 +
* pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä
 +
<br />
 +
'''1848'''
 +
* kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin
 +
<br />
 +
'''1849'''
 +
* sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka
 +
<br />
 +
'''1851'''
 +
* Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto
 +
<br />
 +
'''1854-1914'''
 +
* Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1855-68'''
 +
* viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1855-72'''
 +
* köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1858'''
 +
* Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.
 +
<br />
 +
'''1859'''
 +
* tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
 +
* ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
 +
* Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi
 +
<br />
 +
'''1861'''
 +
* Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin
 +
<br />
 +
'''1862'''
 +
* Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.
 +
<br />
 +
'''1864'''
 +
* Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
 +
* Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
 +
* ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
 +
* Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
 +
* oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle
 +
<br />
 +
'''1865'''
 +
* Mikkelin lennätinasema avattiin
 +
<br />
 +
'''1866'''
 +
* perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin
 +
<br />
 +
'''1867'''
 +
* Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
 +
* Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
 +
* avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa
 +
<br />
 +
'''1868'''
 +
* kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa
 +
<br />
 +
'''1869'''
 +
* Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen
 +
<br />
 +
'''1870'''
 +
* Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.
 +
<br />
 +
'''1872'''
 +
* Anttolan seurakunta perustettiin
 +
* ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
 +
* Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)
 +
<br />
 +
'''1873'''
 +
* Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.
 +
<br />
 +
'''1875'''
 +
* ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
 +
* Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin
 +
<br />
 +
'''1876'''
 +
* St. Michels Veckoblad ilmestyi
 +
<br />
 +
'''1879'''
 +
* Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
 +
* Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1879-1881'''
 +
* rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle
 +
<br />
 +
'''1882'''
 +
* Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin
 +
<br />
 +
'''1883'''
 +
* Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
 +
* Mikkelin poliisilaitos perustettiin
 +
<br />
 +
'''1884'''
 +
* Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa
 +
<br />
 +
'''1886'''
 +
* Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin
 +
<br />
 +
'''1888'''
 +
* Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin
 +
<br />
 +
'''1889'''
 +
* Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
 +
* ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
 +
* Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".
 +
<br />
 +
'''1890'''
 +
* Mikkelin työväenyhdistys perustettiin
 +
<br />
 +
'''1892'''
 +
* Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
 +
* Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi
 +
<br />
 +
'''1893'''
 +
* Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
 +
* Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
 +
* Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen
 +
<br />
 +
'''1896'''
 +
* Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan
 +
<br />
 +
'''1897'''
 +
* valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
 +
* Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle
 +
<br />
 +
'''1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku'''
 +
* esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle
 +
<br />
 +
'''1901'''
 +
* Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
 +
* Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1901-05 ja 1910-17'''
 +
* sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1903'''
 +
* Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
 +
* Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin
 +
<br />
 +
'''1905'''
 +
* Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
 +
* Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin
 +
<br />
 +
'''1906'''
 +
* Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
 +
* Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
 +
* Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin
 +
<br />
 +
'''1907'''
 +
* sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
 +
* ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle
 +
<br />
 +
'''1908'''
 +
* Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin
 +
<br />
 +
'''1909'''
 +
* perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri
 +
<br />
 +
'''1910'''
 +
* Suur-Savon museo perustettiin
 +
* Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin
 +
<br />
 +
'''1911'''
 +
* Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
 +
* kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin
 +
<br />
 +
'''1912'''
 +
* Mikkelin kaupungintalo valmistui
 +
* Mikkelin kauppahalli valmistui
 +
* nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen
 +
<br />
 +
'''1914'''
 +
* venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
 +
* Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
 +
* Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina
 +
<br />
 +
'''1917'''
 +
* päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
 +
* Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
 +
* marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
 +
* vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
 +
* Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään
 +
<br />
 +
'''1918'''
 +
* kansalaissota
 +
* Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
 +
* Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
 +
* Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5
 +
<br />
 +
'''1919'''
 +
* Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1920'''
 +
* Mikkelin kansalaisopisto perustettiin
 +
<br />
 +
'''1922'''
 +
* Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
 +
* Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon
 +
<br />
 +
'''1923'''
 +
* koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta
 +
<br />
 +
'''1925'''
 +
* ensimmäinen kuntaliitos
 +
* linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1927'''
 +
* Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1929'''
 +
* Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
 +
* uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
 +
* Otavan kyläkirkko rakennettiin
 +
* Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1931'''
 +
* esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui
 +
<br />
 +
'''1934'''
 +
* linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin
 +
<br />
 +
'''1936'''
 +
* Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön
 +
<br />
 +
'''1939'''
 +
* Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12
 +
<br />
 +
'''1940'''
 +
* talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
 +
* Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
 +
* Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki
 +
<br />
 +
'''1941-44'''
 +
* Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana
 +
<br />
 +
'''1941'''
 +
* valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6
 +
<br />
 +
'''1943'''
 +
* Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1944'''
 +
* Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
 +
* Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi
 +
<br />
 +
'''1945'''
 +
* Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.
 +
<br />
 +
'''1946'''
 +
* Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
 +
* Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
 +
* Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja
 +
<br />
 +
'''1949'''
 +
* Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin
 +
<br />
 +
'''1951'''
 +
* säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
 +
* Mikkeli-Seura perustettiin
 +
<br />
 +
'''1952'''
 +
* Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista
 +
<br />
 +
'''1953'''
 +
* alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän
 +
<br />
 +
'''1956'''
 +
* alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
 +
* Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1957'''
 +
* ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin
 +
<br />
 +
'''1960'''
 +
* Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1964'''
 +
* Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
 +
* Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki
 +
<br />
 +
'''1967'''
 +
* Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus
 +
<br />
 +
'''1968'''
 +
* Tornimäen laskettelurinne raivattiin
 +
* Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1970'''
 +
* ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1971'''
 +
* Mikkelin uimahalli valmistui
 +
* Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1974'''
 +
* Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään
 +
<br />
 +
'''1976'''
 +
* Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui
 +
<br />
 +
'''1978'''
 +
* Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1980'''
 +
* Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1981'''
 +
* Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki
 +
<br />
 +
'''1982'''
 +
* jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
 +
* Mikkelin jäähalli valmistui
 +
<br />
 +
'''1983'''
 +
* Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin
 +
<br />
 +
'''1985'''
 +
* Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442
 +
<br />
 +
'''1986'''
 +
* Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa
 +
<br />
 +
'''1987'''
 +
* Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa
 +
<br />
 +
'''1988'''
 +
* Konserttitalo Mikael valmistui.
 +
* Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
'''1989'''
 +
* Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui
 +
<br />
 +
'''1992'''
 +
* Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev
 +
<br />
 +
'''1995'''
 +
* Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä
 +
<br />
 +
'''1997'''
 +
* lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
 +
* Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
 +
* Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa
 +
<br />
 +
<br />
 +
== Lähteet ==
 +
* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
 +
* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
 +
* Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
 +
* Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
 +
* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
 +
* Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.
 +
<br />
 +
<br />
 
<br />
 
<br />
−
- ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa
 
−
 
−
1200-luvulla
 
−
- Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen
 
−
 
−
Noin 1300
 
−
- ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
 
−
- Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset
 
−
 
−
1323
 
−
- Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")
 
−
 
−
1329
 
−
- kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen
 
−
 
−
1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku
 
−
- Kivisakasti rakennettiin
 
−
 
−
1430- tai 1440-luku
 
−
- rakennettiin pappila Kenkäveron saareen
 
−
 
−
1442
 
−
- perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana
 
−
 
−
1475
 
−
- Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa
 
−
 
−
1496
 
−
- ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle
 
−
 
−
Noin 1510
 
−
- Säämingin kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1500-luvun alussa
 
−
- Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi
 
−
 
−
1534
 
−
- Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen
 
−
 
−
1537
 
−
- Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo
 
−
 
−
1541
 
−
- ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä
 
−
 
−
1542
 
−
- kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan
 
−
 
−
1547
 
−
- kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen
 
−
 
−
1549
 
−
- Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella
 
−
 
−
1552
 
−
- Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1554
 
−
- Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan
 
−
 
−
1556
 
−
- Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin
 
−
 
−
1561
 
−
- toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
 
−
- Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1560-luvun loppu
 
−
- Moision salpietarikeittimö perustettiin
 
−
 
−
1572
 
−
- mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään
 
−
 
−
1574
 
−
- Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
 
−
- rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle
 
−
 
−
1578
 
−
- Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1590-luvun alku
 
−
- venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään
 
−
 
−
1595
 
−
- Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1597
 
−
- Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231
 
−
 
−
1604
 
−
- Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"
 
−
 
−
Noin 1608
 
−
- Puumalan kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1620-luvulla
 
−
- Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri
 
−
 
−
1634
 
−
- asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten
 
−
 
−
1639
 
−
- Savonlinnan kaupunki perustettiin
 
−
 
−
1641
 
−
- Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa
 
−
 
−
1643
 
−
- Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon
 
−
 
−
1649
 
−
- Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin
 
−
 
−
1650-luku
 
−
- Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta
 
−
 
−
1653
 
−
- Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin
 
−
 
−
1664
 
−
- maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin
 
−
 
−
Noin 1680
 
−
- sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin
 
−
 
−
Noin 1690
 
−
- Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi
 
−
 
−
1697
 
−
- nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään
 
−
 
−
1699
 
−
- ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä
 
−
 
−
1713-21
 
−
- isonvihan aikainen venäläismiehitys
 
−
 
−
1721
 
−
- uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan
 
−
 
−
1743
 
−
- Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan
 
−
 
−
1744
 
−
- Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin
 
−
 
−
1747-1748
 
−
- talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu
 
−
 
−
1754
 
−
- Kirkkopuiston kirkko valmistui
 
−
 
−
1756
 
−
- ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
 
−
 
−
1757
 
−
- päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään
 
−
 
−
1760
 
−
- Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin
 
−
 
−
1764
 
−
- Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä
 
−
 
−
1770
 
−
- perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati
 
−
 
−
1775
 
−
- Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon
 
−
 
−
1779
 
−
- Kivisakastin puukirkko purettiin
 
−
 
−
1780-luvun alusta vuoteen 1859
 
−
- saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako
 
−
 
−
1789
 
−
- kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi
 
−
 
−
1789 ja 1790
 
−
- Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä
 
−
 
−
1802
 
−
- Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä
 
−
 
−
1806
 
−
- Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin
 
−
 
−
1808
 
−
- Suomen sodan aikainen venäläismiehitys
 
−
 
−
1816
 
−
- Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta
 
−
 
−
1817
 
−
- nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle
 
−
 
−
1829
 
−
- pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle
 
−
 
−
1831
 
−
- perustettiin Mikkelin lääni
 
−
 
−
1838
 
−
- Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
 
−
- Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin
 
−
 
−
1840
 
−
- Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844
 
−
 
−
1842
 
−
- Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan
 
−
 
−
1843
 
−
- lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
 
−
- lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin
 
−
 
−
1845
 
−
- yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä
 
−
 
−
1846
 
−
- lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
 
−
- Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)
 
−
 
−
1847
 
−
- Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
 
−
- vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
 
−
- ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
 
−
- pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä
 
−
 
−
1848
 
−
- kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin
 
−
 
−
1849
 
−
- sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka
 
−
 
−
1851
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto
 
−
 
−
1854-1914
 
−
- Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä
 
−
 
−
1855-68
 
−
- viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä
 
−
 
−
1855-72
 
−
- köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä
 
−
 
−
1858
 
−
- Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.
 
−
 
−
1859
 
−
- tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
 
−
- ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
 
−
- Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi
 
−
 
−
1861
 
−
- Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin
 
−
 
−
1862
 
−
- Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.
 
−
 
−
1864
 
−
- Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
 
−
- Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
 
−
- ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
 
−
- Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
 
−
- oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle
 
−
 
−
1865
 
−
- Mikkelin lennätinasema avattiin
 
−
 
−
1866
 
−
- perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin
 
−
 
−
1867
 
−
- Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
 
−
- Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
 
−
- avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa
 
−
 
−
1868
 
−
- kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa
 
−
 
−
1869
 
−
- Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen
 
−
 
−
1870
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.
 
−
 
−
1872
 
−
- Anttolan seurakunta perustettiin
 
−
- ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
 
−
- Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)
 
−
 
−
1873
 
−
- Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.
 
−
 
−
1875
 
−
- ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
 
−
- Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin
 
−
 
−
1876
 
−
- St. Michels Veckoblad ilmestyi
 
−
 
−
1879
 
−
- Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
 
−
- Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa
 
−
 
−
1879-1881
 
−
- rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle
 
−
 
−
1882
 
−
- Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin
 
−
 
−
1883
 
−
- Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
 
−
- Mikkelin poliisilaitos perustettiin
 
−
 
−
1884
 
−
- Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa
 
−
 
−
1886
 
−
- Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin
 
−
 
−
1888
 
−
- Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin
 
−
 
−
1889
 
−
- Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
 
−
- ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
 
−
- Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".
 
−
 
−
1890
 
−
- Mikkelin työväenyhdistys perustettiin
 
−
 
−
1892
 
−
- Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
 
−
- Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi
 
−
 
−
1893
 
−
- Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
 
−
- Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
 
−
- Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen
 
−
 
−
1896
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan
 
−
 
−
1897
 
−
- valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
 
−
- Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle
 
−
 
−
1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku
 
−
- esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle
 
−
 
−
1901
 
−
- Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
 
−
- Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa
 
−
 
−
1901-05 ja 1910-17
 
−
- sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä
 
−
 
−
1903
 
−
- Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
 
−
- Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin
 
−
 
−
1905
 
−
- Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin
 
−
 
−
1906
 
−
- Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
 
−
- Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
 
−
- Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin
 
−
 
−
1907
 
−
- sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
 
−
- ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle
 
−
 
−
1908
 
−
- Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin
 
−
 
−
1909
 
−
- perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri
 
−
 
−
1910
 
−
- Suur-Savon museo perustettiin
 
−
- Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin
 
−
 
−
1911
 
−
- Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
 
−
- kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin
 
−
 
−
1912
 
−
- Mikkelin kaupungintalo valmistui
 
−
- Mikkelin kauppahalli valmistui
 
−
- nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen
 
−
 
−
1914
 
−
- venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
 
−
- Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
 
−
- Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina
 
−
 
−
1917
 
−
- päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
 
−
- Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
 
−
- marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
 
−
- vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
 
−
- Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään
 
−
 
−
1918
 
−
- kansalaissota
 
−
- Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
 
−
- Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
 
−
- Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5
 
−
 
−
1919
 
−
- Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa
 
−
 
−
1920
 
−
- Mikkelin kansalaisopisto perustettiin
 
−
 
−
1922
 
−
- Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
 
−
- Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon
 
−
 
−
1923
 
−
- koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta
 
−
 
−
1925
 
−
- ensimmäinen kuntaliitos
 
−
- linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä
 
−
 
−
1927
 
−
- Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa
 
−
 
−
1929
 
−
- Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
 
−
- uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
 
−
- Otavan kyläkirkko rakennettiin
 
−
- Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa
 
−
 
−
1931
 
−
- esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui
 
−
 
−
1934
 
−
- linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin
 
−
 
−
1936
 
−
- Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön
 
−
 
−
1939
 
−
- Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12
 
−
 
−
1940
 
−
- talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
 
−
- Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
 
−
- Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki
 
−
 
−
1941-44
 
−
- Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana
 
−
 
−
1941
 
−
- valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6
 
−
 
−
1943
 
−
- Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa
 
−
 
−
1944
 
−
- Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
 
−
- Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi
 
−
 
−
1945
 
−
- Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.
 
−
 
−
1946
 
−
- Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
 
−
- Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
 
−
- Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja
 
−
 
−
1949
 
−
- Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin
 
−
 
−
1951
 
−
- säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
 
−
- Mikkeli-Seura perustettiin
 
−
 
−
1952
 
−
- Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista
 
−
 
−
1953
 
−
- alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän
 
−
 
−
1956
 
−
- alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
 
−
- Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa
 
−
 
−
1957
 
−
- ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin
 
−
 
−
1960
 
−
- Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa
 
−
 
−
1964
 
−
- Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
 
−
- Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki
 
−
 
−
1967
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus
 
−
 
−
1968
 
−
- Tornimäen laskettelurinne raivattiin
 
−
- Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa,
 
−
 
−
1970
 
−
- ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä
 
−
 
−
1971
 
−
- Mikkelin uimahalli valmistui
 
−
- Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa
 
−
 
−
1974
 
−
- Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään
 
−
 
−
1976
 
−
- Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui
 
−
 
−
1978
 
−
- Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa
 
−
 
−
1980
 
−
- Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä
 
−
 
−
1981
 
−
- Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki
 
−
 
−
1982
 
−
- jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
 
−
- Mikkelin jäähalli valmistui
 
−
 
−
1983
 
−
- Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin
 
−
 
−
1985
 
−
- Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442
 
−
 
−
1986
 
−
- Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa
 
−
 
−
1987
 
−
- Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa
 
−
 
−
1988
 
−
- Konserttitalo Mikael valmistui.
 
−
- Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa
 
−
 
−
1989
 
−
- Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui
 
−
 
−
1992
 
−
- Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev
 
−
 
−
1995
 
−
- Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä
 
−
 
−
1997
 
−
- lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
 
−
- Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
 
−
- Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa
 
−
 
−
Lähteet:
 
−
 
−
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
 
−
 
−
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
 
−
 
−
Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
 
−
 
−
Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
 
−
 
−
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
 
−
 
−
Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.
 
−
 
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
 +
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
[[Category:Aikajana]]
 
[[Category:Aikajana]]

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.12


Noin 6500-4200 eKr

  • ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa


Noin 4000-2000 eKr

  • esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta


Noin 2000-1000 eKr

  • Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus


Noin 900 jKr

  • pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]


Noin 1100-1300

  • ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa


1200-luvulla

  • Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen


Noin 1300

  • ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
  • Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset


1323

  • Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")


1329

  • kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen


1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku

  • Kivisakasti rakennettiin


1430- tai 1440-luku

  • rakennettiin pappila Kenkäveron saareen


1442

  • perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana


1475

  • Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa


1496

  • ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle


Noin 1510

  • Säämingin kirkkopitäjä perustettiin


1500-luvun alussa

  • Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi


1534

  • Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen


1537

  • Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo


1541

  • ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä


1542

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan


1547

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen


1549

  • Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella


1552

  • Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin


1554

  • Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan


1556

  • Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin


1561

  • toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
  • Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin


1560-luvun loppu

  • Moision salpietarikeittimö perustettiin


1572

  • mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään


1574

  • Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
  • rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle


1578

  • Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin


1590-luvun alku

  • venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään


1595

  • Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin


1597

  • Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231


1604

  • Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"


Noin 1608

  • Puumalan kirkkopitäjä perustettiin


1620-luvulla

  • Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri


1634

  • asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten


1639

  • Savonlinnan kaupunki perustettiin


1641

  • Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa


1643

  • Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon


1649

  • Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin


1650-luku

  • Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta


1653

  • Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin


1664

  • maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin


Noin 1680

  • sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin


Noin 1690

  • Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi


1697

  • nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään


1699

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä


1713-21

  • isonvihan aikainen venäläismiehitys


1721

  • uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan


1743

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan


1744

  • Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin


1747-1748

  • talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu


1754

  • Kirkkopuiston kirkko valmistui


1756

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja


1757

  • päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään


1760

  • Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin


1764

  • Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä


1770

  • perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati


1775

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon


1779

  • Kivisakastin puukirkko purettiin


1780-luvun alusta vuoteen 1859

  • saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako


1789

  • kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi


1789 ja 1790

  • Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä


1802

  • Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä


1806

  • Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin


1808

  • Suomen sodan aikainen venäläismiehitys


1816

  • Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta


1817

  • nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle


1829

  • pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle


1831

  • perustettiin Mikkelin lääni


1838

  • Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
  • Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin


1840

  • Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844


1842

  • Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan


1843

  • lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
  • lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin


1845

  • yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä


1846

  • lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
  • Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)


1847

  • Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
  • vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
  • ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
  • pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä


1848

  • kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin


1849

  • sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka


1851

  • Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto


1854-1914

  • Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä


1855-68

  • viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä


1855-72

  • köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä


1858

  • Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.


1859

  • tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
  • ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
  • Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi


1861

  • Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin


1862

  • Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.


1864

  • Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
  • Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
  • ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
  • Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
  • oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle


1865

  • Mikkelin lennätinasema avattiin


1866

  • perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin


1867

  • Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
  • Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
  • avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa


1868

  • kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa


1869

  • Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen


1870

  • Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.


1872

  • Anttolan seurakunta perustettiin
  • ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
  • Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)


1873

  • Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.


1875

  • ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
  • Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin


1876

  • St. Michels Veckoblad ilmestyi


1879

  • Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
  • Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa


1879-1881

  • rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle


1882

  • Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin


1883

  • Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
  • Mikkelin poliisilaitos perustettiin


1884

  • Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa


1886

  • Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin


1888

  • Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin


1889

  • Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
  • ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
  • Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".


1890

  • Mikkelin työväenyhdistys perustettiin


1892

  • Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
  • Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi


1893

  • Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
  • Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
  • Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen


1896

  • Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan


1897

  • valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
  • Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle


1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku

  • esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle


1901

  • Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
  • Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa


1901-05 ja 1910-17

  • sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä


1903

  • Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
  • Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin


1905

  • Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
  • Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin


1906

  • Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
  • Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
  • Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin


1907

  • sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
  • ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle


1908

  • Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin


1909

  • perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri


1910

  • Suur-Savon museo perustettiin
  • Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin


1911

  • Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
  • kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin


1912

  • Mikkelin kaupungintalo valmistui
  • Mikkelin kauppahalli valmistui
  • nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen


1914

  • venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
  • Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
  • Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina


1917

  • päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
  • Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
  • marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
  • vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
  • Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään


1918

  • kansalaissota
  • Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
  • Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
  • Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5


1919

  • Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa


1920

  • Mikkelin kansalaisopisto perustettiin


1922

  • Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
  • Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon


1923

  • koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta


1925

  • ensimmäinen kuntaliitos
  • linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä


1927

  • Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa


1929

  • Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
  • uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
  • Otavan kyläkirkko rakennettiin
  • Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa


1931

  • esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui


1934

  • linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin


1936

  • Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön


1939

  • Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12


1940

  • talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
  • Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
  • Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki


1941-44

  • Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana


1941

  • valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6


1943

  • Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa


1944

  • Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
  • Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi


1945

  • Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.


1946

  • Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
  • Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
  • Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja


1949

  • Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin


1951

  • säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
  • Mikkeli-Seura perustettiin


1952

  • Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista


1953

  • alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän


1956

  • alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
  • Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa


1957

  • ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin


1960

  • Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa


1964

  • Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
  • Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki


1967

  • Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus


1968

  • Tornimäen laskettelurinne raivattiin
  • Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa


1970

  • ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä


1971

  • Mikkelin uimahalli valmistui
  • Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa


1974

  • Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään


1976

  • Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui


1978

  • Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa


1980

  • Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä


1981

  • Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki


1982

  • jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
  • Mikkelin jäähalli valmistui


1983

  • Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin


1985

  • Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442


1986

  • Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa


1987

  • Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa


1988

  • Konserttitalo Mikael valmistui.
  • Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa


1989

  • Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui


1992

  • Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev


1995

  • Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä


1997

  • lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
  • Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
  • Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa



[muokkaa] Lähteet

  • Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
  • Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
  • Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
  • Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
  • Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
  • Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.




© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Haettu osoitteesta http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=T%C3%A4rkeit%C3%A4_tapahtumia_Mikkelin_seudun_historiassa&oldid=6857
Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma