Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Noin 10 000 eKr. - sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla. Noin 8000 eKr. - jään reuna oli Salpausselkien kohdalla. Noin 7000-4200 e...)
 
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 13 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
<br />
 +
'''Noin 10 000 eKr.'''
 +
* sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.
 +
<br />
 +
'''Noin 8000 eKr.'''
 +
* jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
 +
<br />
 +
'''Noin 7000-4200 eKr.'''
 +
* vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.
 +
<br />
 +
'''Noin 6500-4200 eKr.'''
 +
* Suomusjärven kulttuuri.
 +
<br />
 +
'''Noin 4000-2000 eKr.'''
 +
* kampakeraaminen aika.
 +
<br />
 +
'''Noin 1500-500 eKr.'''
 +
* pronssikausi.
 +
<br />
 +
'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.'''
 +
* rautakausi.
 +
<br />
 +
'''Noin 800-1000'''
 +
* viikinkiretket.
 +
<br />
 +
'''Noin 1000'''
 +
* kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
 +
<br />
 +
'''Noin 1050-1150/1300'''
 +
* ristiretkiaika.
 +
<br />
 +
'''1155'''
 +
* ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
 +
<br />
 +
'''1164'''
 +
* perustettiin Upsalan piispanistuin.
 +
<br />
 +
'''1227'''
 +
* Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
 +
* Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
 +
<br />
 +
'''1238/39 tai 1258-59'''
 +
* ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
 +
<br />
 +
'''Noin 1250'''
 +
* ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
 +
<br />
 +
'''1277'''
 +
* pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
 +
<br />
 +
'''1293'''
 +
* Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
 +
<br />
 +
'''1323'''
 +
* Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
 +
<br />
 +
'''1344'''
 +
* Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
 +
<br />
 +
'''1347'''
 +
* maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
 +
<br />
 +
'''1362'''
 +
* suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
 +
<br />
 +
'''1397-1521'''
 +
* pohjoismainen Kalmarin unioni.
 +
<br />
 +
'''1412-52'''
 +
* Maunu II Tavast Turun piispana.
 +
<br />
 +
'''1435'''
 +
* Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
 +
<br />
 +
'''1480'''
 +
* Iivana III yhdisti Venäjän.
 +
<br />
 +
'''1496-97'''
 +
* nk. vanha viha.
 +
<br />
 +
'''1520'''
 +
* Tukholman verilöyly.
 +
<br />
 +
'''1523-1560'''
 +
* Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1527'''
 +
* Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
 +
<br />
 +
'''1543'''
 +
* ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
 +
<br />
 +
'''1544'''
 +
* kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
 +
<br />
 +
'''1548'''
 +
* ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
 +
<br />
 +
'''1550'''
 +
* perustettiin Helsinki.
 +
<br />
 +
'''1554'''
 +
* Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
 +
<br />
 +
'''1555-1557'''
 +
* sota Venäjää vastaan.
 +
<br />
 +
'''1556-63'''
 +
* Juhana Suomen herttuna.
 +
<br />
 +
'''1560-68'''
 +
* Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1568-94'''
 +
* Juhana III Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1570-1595'''
 +
* ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
 +
<br />
 +
'''1593'''
 +
* luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
 +
<br />
 +
'''1594-99'''
 +
* katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
 +
<br />
 +
'''1595'''
 +
* Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
 +
<br />
 +
'''1596-1597'''
 +
* nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
 +
<br />
 +
'''1599-1617'''
 +
* Venäjän sota.
 +
<br />
 +
'''1611-32'''
 +
* Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1614'''
 +
* Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
 +
<br />
 +
'''1617'''
 +
* Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
 +
* Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
 +
<br />
 +
'''1623'''
 +
perustettiin Turun hovioikeus.
 +
<br />
 +
'''1632-54'''
 +
* Kristiina Ruotsin kuningattarena.
 +
<br />
 +
'''1634'''
 +
* säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.
 +
<br />
 +
'''1637-40 ja 1648-51'''
 +
* Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
 +
<br />
 +
'''1638'''
 +
* järjestettiin Suomen postilaitos.
 +
<br />
 +
'''1640'''
 +
* Turun akatemia perustettiin.
 +
<br />
 +
'''1642'''
 +
* koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.
 +
<br />
 +
'''1654-60'''
 +
* Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1660-97'''
 +
* Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1682'''
 +
* Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
 +
* Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
 +
* Ruotujakolaitos perustettiin.
 +
<br />
 +
'''1686'''
 +
* vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
 +
<br />
 +
'''1695-97'''
 +
* suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
 +
<br />
 +
'''1697-1718'''
 +
* Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1700-21'''
 +
* suuri Pohjan sota.
 +
<br />
 +
'''1709'''
 +
Pultavan tappio.
 +
<br />
 +
'''1710-21'''
 +
* isoviha.
 +
<br />
 +
'''1719-72'''
 +
* vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
 +
<br />
 +
'''1721'''
 +
* Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
 +
<br />
 +
'''1723'''
 +
* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
 +
<br />
 +
'''1734'''
 +
* valtakunnan yleinen laki.
 +
<br />
 +
'''1741-43'''
 +
* hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
 +
<br />
 +
'''1743'''
 +
* Turun rauha.
 +
<br />
 +
'''1749'''
 +
* tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
 +
* Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
 +
<br />
 +
'''1753'''
 +
* Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
 +
<br />
 +
'''1757'''
 +
* Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
 +
<br />
 +
'''1765'''
 +
* Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
 +
<br />
 +
'''1771'''
 +
* alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
 +
<br />
 +
'''1771-92'''
 +
* Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1772'''
 +
* Kustaa III:n vallankaappaus.
 +
<br />
 +
'''1775'''
 +
* läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
 +
<br />
 +
'''1775'''
 +
* Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
 +
* Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
 +
<br />
 +
'''1780'''
 +
* eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
 +
<br />
 +
'''1788-90'''
 +
* käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
 +
<br />
 +
'''1789'''
 +
* valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
 +
* Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
 +
<br />
 +
'''1792-1809'''
 +
* Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
 +
<br />
 +
'''1797'''
 +
* perustettiin Suomen talousseura.
 +
<br />
 +
'''1808'''
 +
* alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
 +
<br />
 +
'''1809'''
 +
* Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
 +
* Haminan rauha 17.9.
 +
<br />
 +
'''1809-1825'''
 +
* Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
 +
<br />
 +
'''1811'''
 +
* perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
 +
<br />
 +
'''1812'''
 +
* Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
 +
* Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
 +
<br />
 +
'''1816'''
 +
* hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
 +
<br />
 +
'''1822'''
 +
* tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
 +
<br />
 +
'''1825-55'''
 +
* Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
 +
<br />
 +
'''1827'''
 +
* Turku paloi.
 +
<br />
 +
'''1828'''
 +
* yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
 +
<br />
 +
'''1831'''
 +
* uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
 +
<br />
 +
'''1831'''
 +
* perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
 +
<br />
 +
'''1835'''
 +
* ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
 +
<br />
 +
'''1840'''
 +
* Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
 +
* Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
 +
<br />
 +
'''1843'''
 +
* annettiin uusi koulujärjestys.
 +
<br />
 +
'''1844-1846'''
 +
* ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
 +
<br />
 +
'''1848'''
 +
* Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
 +
* J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
 +
<br />
 +
'''1854'''
 +
* perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
 +
<br />
 +
'''1854 ja 1855'''
 +
* Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
 +
<br />
 +
'''1855-81'''
 +
* Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
 +
<br />
 +
'''1856'''
 +
* Saimaan kanava valmistui.
 +
* Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
 +
* Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
 +
<br />
 +
'''1857'''
 +
* sallittiin höyrysahojen perustaminen.
 +
<br />
 +
'''1858'''
 +
* ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
 +
* Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
 +
<br />
 +
'''1859'''
 +
* sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
 +
<br />
 +
'''1860'''
 +
* Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
 +
<br />
 +
'''1862'''
 +
* Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
 +
<br />
 +
'''1863'''
 +
* Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
 +
* Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
 +
<br />
 +
'''1865'''
 +
* asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
 +
* Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
 +
<br />
 +
'''1866'''
 +
* kansakouluasetus.
 +
* Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
 +
<br />
 +
'''1867'''
 +
* ruotujakolaitos lakkautettiin.
 +
<br />
 +
'''1867-68'''
 +
* viimeiset suuret nälkävuodet.
 +
<br />
 +
'''1868'''
 +
* ammattikuntalaitos lakkautettiin.
 +
<br />
 +
'''1869'''
 +
* uusi valtiopäiväjärjestys.
 +
* Uusi kirkkolaki säädettiin.
 +
<br />
 +
'''1870'''
 +
* Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
 +
<br />
 +
'''1872'''
 +
* annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
 +
<br />
 +
'''1873'''
 +
* asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
 +
<br />
 +
'''1874'''
 +
* asetus ylioppilastutkinnosta.
 +
<br />
 +
'''1877'''
 +
* Suomen markka siirtyi kultakantaan.
 +
<br />
 +
'''1877-1878'''
 +
* Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
 +
<br />
 +
'''1878'''
 +
* asevelvollisuuslaki.
 +
<br />
 +
'''1879'''
 +
* täydellinen elinkeinovapaus.
 +
<br />
 +
'''1881-94'''
 +
* Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
 +
<br />
 +
'''1890'''
 +
* Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
 +
<br />
 +
'''1894-1917'''
 +
* Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
 +
<br />
 +
'''1898'''
 +
* piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
 +
<br />
 +
'''1898-1905'''
 +
* ensimmäinen sortokausi
 +
<br />
 +
'''1898'''
 +
* Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
 +
<br />
 +
'''1899'''
 +
* Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
 +
* Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
 +
* Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
 +
* Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
 +
<br />
 +
'''1900'''
 +
* venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
 +
* Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
 +
<br />
 +
'''1901'''
 +
* hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
 +
<br />
 +
'''1902'''
 +
* suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
 +
<br />
 +
'''1904'''
 +
* Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
 +
<br />
 +
'''1905'''
 +
* Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
 +
* Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
 +
<br />
 +
'''1906'''
 +
* hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
 +
* 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
 +
<br />
 +
'''1907'''
 +
* ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
 +
<br />
 +
'''1908-1917'''
 +
* toinen sortokausi.
 +
<br />
 +
'''1908'''
 +
* hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
 +
<br />
 +
'''1909'''
 +
* maanvuokra-asetus.
 +
<br />
 +
'''1910'''
 +
* Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
 +
<br />
 +
'''1912'''
 +
* venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
 +
* Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
 +
<br />
 +
'''1914'''
 +
* Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
 +
<br />
 +
'''1916'''
 +
* alkoi jääkäriliike.
 +
<br />
 +
'''1917'''
 +
* Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
 +
* Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
 +
* Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
 +
* Suurlakko marraskuussa.
 +
* Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
 +
* Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
 +
<br />
 +
'''1918'''
 +
* sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
 +
* Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
 +
* Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
 +
* Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
 +
<br />
 +
'''1919'''
 +
* tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
 +
* Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
 +
<br />
 +
'''1920'''
 +
* annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
 +
* Suomi liittyi Kansainliittoon.
 +
* Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
 +
<br />
 +
'''1921'''
 +
* annettiin oppivelvollisuuslaki.
 +
<br />
 +
'''1922'''
 +
* säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
 +
<br />
 +
'''1923'''
 +
* säännölliset radiolähetykset alkoivat.
 +
<br />
 +
'''1925-31'''
 +
* Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1928'''
 +
* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
 +
<br />
 +
'''1929'''
 +
* kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
 +
<br />
 +
'''1930'''
 +
* lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
 +
<br />
 +
'''1931-1937'''
 +
* Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1932'''
 +
* edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
 +
* Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
 +
* Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
 +
<br />
 +
'''1935'''
 +
* Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
 +
<br />
 +
'''1937-40'''
 +
* Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1939'''
 +
* F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
 +
<br />
 +
'''1939-1940'''
 +
* Suomen talvisota.
 +
<br />
 +
'''1940'''
 +
* "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
 +
* Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
 +
<br />
 +
'''1940-44'''
 +
* Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1941-44'''
 +
* jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
 +
<br />
 +
'''1944'''
 +
* allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
 +
* Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
 +
<br />
 +
'''1944-46'''
 +
* Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1945'''
 +
* asekätkentä paljastui.
 +
* Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
 +
* A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
 +
<br />
 +
'''1946'''
 +
* langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
 +
<br />
 +
'''1946-1956'''
 +
* Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1947'''
 +
* liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
 +
* Valvontakomissio poistui Suomesta.
 +
* Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
 +
<br />
 +
'''1948'''
 +
* Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
 +
<br />
 +
'''1951'''
 +
* ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
 +
<br />
 +
'''1952'''
 +
* sotakorvaukset maksettiin loppuun.
 +
* Helsingissä pidettiin olympialaiset.
 +
<br />
 +
'''1954'''
 +
* elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
 +
* Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
 +
<br />
 +
'''1955'''
 +
* Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
 +
* Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
 +
* Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
 +
<br />
 +
'''1956'''
 +
* yleislakko kesti kolme viikkoa.
 +
<br />
 +
'''1956-81'''
 +
* Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1958'''
 +
* Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
 +
<br />
 +
'''1960'''
 +
* työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
 +
<br />
 +
'''1961'''
 +
* Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
 +
* Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
 +
<br />
 +
'''1963'''
 +
* otettiin käyttöön nykymarkka.
 +
<br />
 +
'''1964'''
 +
* sairausvakuutuslaki.
 +
<br />
 +
'''1967'''
 +
* puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
 +
<br />
 +
'''1968'''
 +
* säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
 +
<br />
 +
'''1969'''
 +
* keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
 +
<br />
 +
'''1972'''
 +
* kansanterveyslaki.
 +
<br />
 +
'''1973'''
 +
* vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
 +
<br />
 +
'''1975'''
 +
* Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
 +
* Uusi vaalilaki annettiin.
 +
<br />
 +
'''1978'''
 +
* säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
 +
<br />
 +
'''1982-1994'''
 +
* Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
 +
<br />
 +
'''1983'''
 +
* koko koululainsäädäntö uudistettiin.
 +
<br />
 +
'''1985'''
 +
* annettiin sukunimilaki.
 +
<br />
 +
'''1993'''
 +
* Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
 +
<br />
 +
'''1994'''
 +
* Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
 +
* Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
 +
<br />
 +
'''1995'''
 +
* Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
 +
<br />
 +
'''1997'''
 +
* lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).
 +
<br />
 +
<br />
 +
== Lähteet ==
 +
* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
 +
* Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
 +
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
−
Noin 10 000 eKr.
 
−
 
−
- sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.
 
−
 
−
 
−
Noin 8000 eKr.
 
−
 
−
- jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
 
−
 
−
 
−
Noin 7000-4200 eKr.
 
−
 
−
- vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.
 
−
 
−
 
−
Noin 6500-4200 eKr.
 
−
 
−
- Suomusjärven kulttuuri.
 
−
 
−
 
−
Noin 4000-2000 eKr.
 
−
 
−
- kampakeraaminen aika.
 
−
 
−
 
−
Noin 1500-500 eKr.
 
−
 
−
- pronssikausi.
 
−
 
−
 
−
Noin 500 eKr.-1300 jKr.
 
−
 
−
- rautakausi.
 
−
 
−
 
−
Noin 800-1000
 
−
 
−
- viikinkiretket.
 
−
 
−
 
−
Noin 1000
 
−
 
−
- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
 
−
 
−
 
−
Noin 1050-1150/1300
 
−
 
−
- ristiretkiaika.
 
−
 
−
 
−
1155
 
−
 
−
- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
 
−
 
−
 
−
1164
 
−
 
−
- perustettiin Upsalan piispanistuin.
 
−
 
−
 
−
1227
 
−
 
−
- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
 
−
- Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
 
−
 
−
 
−
1238/39 tai 1258-59
 
−
 
−
- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
 
−
 
−
 
−
Noin 1250
 
−
 
−
- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
 
−
 
−
 
−
1277
 
−
 
−
- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
 
−
 
−
 
−
1293
 
−
 
−
- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
 
−
 
−
 
−
1323
 
−
 
−
- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
 
−
 
−
 
−
1344
 
−
 
−
- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
 
−
 
−
 
−
1347
 
−
 
−
- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
 
−
 
−
 
−
1362
 
−
 
−
- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
 
−
 
−
 
−
1397-1521
 
−
 
−
- pohjoismainen Kalmarin unioni.
 
−
 
−
 
−
1412-52
 
−
 
−
- Maunu II Tavast Turun piispana.
 
−
 
−
 
−
1435
 
−
 
−
- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
 
−
 
−
 
−
1480
 
−
 
−
- Iivana III yhdisti Venäjän.
 
−
 
−
 
−
1496-97
 
−
 
−
- nk. vanha viha.
 
−
 
−
 
−
1520
 
−
 
−
- Tukholman verilöyly.
 
−
 
−
 
−
1523-1560
 
−
 
−
- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1527
 
−
 
−
- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
 
−
 
−
 
−
1543
 
−
 
−
- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
 
−
 
−
 
−
1544
 
−
 
−
- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
 
−
 
−
 
−
1548
 
−
 
−
- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
 
−
 
−
 
−
1550
 
−
 
−
- perustettiin Helsinki.
 
−
 
−
 
−
1554
 
−
 
−
- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
 
−
 
−
 
−
1555-1557
 
−
 
−
- sota Venäjää vastaan.
 
−
 
−
 
−
1556-63
 
−
 
−
- Juhana Suomen herttuna.
 
−
 
−
 
−
1560-68
 
−
 
−
- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1568-94
 
−
 
−
- Juhana III Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1570-1595
 
−
 
−
- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
 
−
 
−
 
−
1593
 
−
 
−
- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
 
−
 
−
 
−
1594-99
 
−
 
−
- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
 
−
 
−
 
−
1595
 
−
 
−
- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
 
−
 
−
 
−
1596-1597
 
−
 
−
- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
 
−
 
−
 
−
1599-1617
 
−
 
−
- Venäjän sota.
 
−
 
−
 
−
1611-32
 
−
 
−
- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1614
 
−
 
−
- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
 
−
 
−
 
−
1617
 
−
 
−
- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
 
−
- Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
 
−
 
−
 
−
1623
 
−
 
−
- perustettiin Turun hovioikeus.
 
−
 
−
 
−
1632-54
 
−
 
−
- Kristiina Ruotsin kuningattarena.
 
−
 
−
 
−
1634
 
−
 
−
- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan
 
−
Suomi jaettiin viiteen lääniin.
 
−
 
−
 
−
1637-40 ja 1648-51
 
−
 
−
- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
 
−
 
−
 
−
1638
 
−
 
−
- järjestettiin Suomen postilaitos.
 
−
 
−
 
−
1640
 
−
 
−
- Turun akatemia perustettiin.
 
−
 
−
 
−
1642
 
−
 
−
- koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.
 
−
 
−
 
−
1654-60
 
−
 
−
- Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1660-97
 
−
 
−
- Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1682
 
−
 
−
- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
 
−
- Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
 
−
- Ruotujakolaitos perustettiin.
 
−
 
−
 
−
1686
 
−
 
−
- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
 
−
 
−
 
−
1695-97
 
−
 
−
- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
 
−
 
−
 
−
1697-1718
 
−
 
−
- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1700-21
 
−
 
−
- suuri Pohjan sota.
 
−
 
−
 
−
1709
 
−
 
−
- Pultavan tappio.
 
−
 
−
 
−
1710-21
 
−
 
−
- isoviha.
 
−
 
−
 
−
1719-72
 
−
 
−
- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
 
−
 
−
 
−
1721
 
−
 
−
- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
 
−
 
−
 
−
1723
 
−
 
−
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
 
−
 
−
 
−
1734
 
−
 
−
- valtakunnan yleinen laki.
 
−
 
−
 
−
1741-43
 
−
 
−
- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
 
−
 
−
 
−
1743
 
−
 
−
- Turun rauha.
 
−
 
−
 
−
1749
 
−
 
−
- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
 
−
- Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
 
−
 
−
 
−
1753
 
−
 
−
- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
 
−
 
−
 
−
1757
 
−
 
−
- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
 
−
 
−
 
−
1765
 
−
 
−
- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
 
−
 
−
 
−
1771
 
−
 
−
- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
 
−
 
−
 
−
1771-92
 
−
 
−
- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1772
 
−
 
−
- Kustaa III:n vallankaappaus.
 
−
 
−
 
−
1775
 
−
 
−
- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
 
−
 
−
 
−
1775
 
−
 
−
- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
 
−
- Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
 
−
 
−
 
−
1780
 
−
 
−
- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
 
−
 
−
 
−
1788-90
 
−
 
−
- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
 
−
 
−
 
−
1789
 
−
 
−
- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
 
−
- Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
 
−
 
−
 
−
1792-1809
 
−
 
−
- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
 
−
 
−
 
−
1797
 
−
 
−
- perustettiin Suomen talousseura.
 
−
 
−
 
−
1808
 
−
 
−
- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
 
−
 
−
 
−
1809
 
−
 
−
- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
 
−
- Haminan rauha 17.9.
 
−
 
−
 
−
1809-1825
 
−
 
−
- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
 
−
 
−
 
−
1811
 
−
 
−
- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
 
−
 
−
 
−
1812
 
−
 
−
- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
 
−
- Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
 
−
 
−
 
−
1816
 
−
 
−
- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
 
−
 
−
 
−
1822
 
−
 
−
- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
 
−
 
−
 
−
1825-55
 
−
 
−
- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
 
−
 
−
 
−
1827
 
−
 
−
- Turku paloi.
 
−
 
−
 
−
1828
 
−
 
−
- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
 
−
 
−
 
−
1831
 
−
 
−
- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
 
−
 
−
 
−
1831
 
−
 
−
- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
 
−
 
−
 
−
1835
 
−
 
−
- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
 
−
 
−
 
−
1840
 
−
 
−
- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
 
−
- Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
 
−
 
−
 
−
1843
 
−
 
−
- annettiin uusi koulujärjestys.
 
−
 
−
 
−
1844-1846
 
−
 
−
- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
 
−
 
−
 
−
1848
 
−
 
−
- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
 
−
- J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
 
−
 
−
 
−
1854
 
−
 
−
- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
 
−
 
−
 
−
1854 ja 1855
 
−
 
−
- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
 
−
 
−
 
−
1855-81
 
−
 
−
- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
 
−
 
−
 
−
1856
 
−
 
−
- Saimaan kanava valmistui.
 
−
- Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
 
−
- Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
 
−
 
−
 
−
1857
 
−
 
−
- sallittiin höyrysahojen perustaminen.
 
−
 
−
 
−
1858
 
−
 
−
- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
 
−
- Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
 
−
 
−
 
−
1859
 
−
 
−
- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
 
−
 
−
 
−
1860
 
−
 
−
- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
 
−
 
−
 
−
1862
 
−
 
−
- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
 
−
 
−
 
−
1863
 
−
 
−
- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
 
−
- Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
 
−
 
−
 
−
1865
 
−
 
−
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
 
−
- Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
 
−
 
−
 
−
1866
 
−
 
−
- kansakouluasetus.
 
−
- Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
 
−
 
−
 
−
1867
 
−
 
−
- ruotujakolaitos lakkautettiin.
 
−
 
−
 
−
1867-68
 
−
 
−
- viimeiset suuret nälkävuodet.
 
−
 
−
 
−
1868
 
−
 
−
- ammattikuntalaitos lakkautettiin.
 
−
 
−
 
−
1869
 
−
 
−
- uusi valtiopäiväjärjestys.
 
−
- Uusi kirkkolaki säädettiin.
 
−
 
−
 
−
1870
 
−
 
−
- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
 
−
 
−
 
−
1872
 
−
 
−
- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
 
−
 
−
 
−
1873
 
−
 
−
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
 
−
 
−
 
−
1874
 
−
 
−
- asetus ylioppilastutkinnosta.
 
−
 
−
 
−
1877
 
−
 
−
- Suomen markka siirtyi kultakantaan.
 
−
 
−
 
−
1877-1878
 
−
 
−
- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
 
−
 
−
 
−
1878
 
−
 
−
- asevelvollisuuslaki.
 
−
 
−
 
−
1879
 
−
 
−
- täydellinen elinkeinovapaus.
 
−
 
−
 
−
1881-94
 
−
 
−
- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
 
−
 
−
 
−
1890
 
−
 
−
- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
 
−
 
−
 
−
1894-1917
 
−
 
−
- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
 
−
 
−
 
−
1898
 
−
 
−
- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
 
−
 
−
 
−
1898-1905
 
−
 
−
- ensimmäinen sortokausi
 
−
 
−
 
−
1898
 
−
 
−
- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
 
−
 
−
 
−
1899
 
−
 
−
- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
 
−
- Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
 
−
- Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
 
−
- Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
 
−
 
−
 
−
1900
 
−
 
−
- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
 
−
- Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
 
−
 
−
 
−
1901
 
−
 
−
- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
 
−
 
−
 
−
1902
 
−
 
−
- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
 
−
 
−
 
−
1904
 
−
 
−
- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
 
−
 
−
 
−
1905
 
−
 
−
- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
 
−
- Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
 
−
 
−
 
−
1906
 
−
 
−
- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
 
−
- 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
 
−
 
−
 
−
1907
 
−
 
−
- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
 
−
 
−
 
−
1908-1917
 
−
 
−
- toinen sortokausi.
 
−
 
−
 
−
1908
 
−
 
−
- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
 
−
 
−
 
−
1909
 
−
 
−
- maanvuokra-asetus.
 
−
 
−
 
−
1910
 
−
 
−
- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
 
−
 
−
 
−
1912
 
−
 
−
- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
 
−
- Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
 
−
 
−
 
−
1914
 
−
 
−
- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
 
−
 
−
 
−
1916
 
−
 
−
- alkoi jääkäriliike.
 
−
 
−
 
−
1917
 
−
 
−
- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
 
−
- Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
 
−
- Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
 
−
- Suurlakko marraskuussa.
 
−
- Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
 
−
- Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
 
−
 
−
 
−
1918
 
−
 
−
- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
 
−
- Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
 
−
- Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
 
−
- Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
 
−
 
−
 
−
1919
 
−
 
−
- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
 
−
- Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
 
−
 
−
 
−
1920
 
−
 
−
- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
 
−
- Suomi liittyi Kansainliittoon.
 
−
- Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
 
−
 
−
 
−
1921
 
−
 
−
- annettiin oppivelvollisuuslaki.
 
−
 
−
 
−
1922
 
−
 
−
- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
 
−
 
−
 
−
1923
 
−
 
−
- säännölliset radiolähetykset alkoivat.
 
−
 
−
 
−
1925-31
 
−
 
−
- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1928
 
−
 
−
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
 
−
 
−
 
−
1929
 
−
 
−
- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
 
−
 
−
 
−
1930
 
−
 
−
- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
 
−
 
−
 
−
1931-1937
 
−
 
−
- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1932
 
−
 
−
- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen
 
−
jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
 
−
- Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
 
−
- Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
 
−
 
−
 
−
1935
 
−
 
−
- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
 
−
 
−
 
−
1937-40
 
−
 
−
- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1939
 
−
 
−
- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
 
−
 
−
 
−
1939-1940
 
−
 
−
- Suomen talvisota.
 
−
 
−
 
−
1940
 
−
 
−
- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
 
−
- Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
 
−
 
−
 
−
1940-44
 
−
 
−
- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1941-44
 
−
 
−
- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
 
−
 
−
 
−
1944
 
−
 
−
- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
 
−
- Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
 
−
 
−
 
−
1944-46
 
−
 
−
- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1945
 
−
 
−
- asekätkentä paljastui.
 
−
- Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
 
−
- A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
 
−
 
−
 
−
1946
 
−
 
−
- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
 
−
 
−
 
−
1946-1956
 
−
 
−
- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1947
 
−
 
−
- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
 
−
- Valvontakomissio poistui Suomesta.
 
−
- Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
 
−
 
−
 
−
1948
 
−
 
−
- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
 
−
 
−
 
−
1951
 
−
 
−
- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
 
−
 
−
 
−
1952
 
−
 
−
- sotakorvaukset maksettiin loppuun.
 
−
- Helsingissä pidettiin olympialaiset.
 
−
 
−
 
−
1954
 
−
 
−
- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
 
−
- Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
 
−
 
−
 
−
1955
 
−
 
−
- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
 
−
- Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
 
−
- Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
 
−
 
−
 
−
1956
 
−
 
−
- yleislakko kesti kolme viikkoa.
 
−
 
−
 
−
1956-81
 
−
 
−
- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1958
 
−
 
−
- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
 
−
 
−
 
−
1960
 
−
 
−
- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
 
−
 
−
 
−
1961
 
−
 
−
- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
 
−
- Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
 
−
 
−
 
−
1963
 
−
 
−
- otettiin käyttöön nykymarkka.
 
−
 
−
 
−
1964
 
−
 
−
- sairausvakuutuslaki.
 
−
 
−
 
−
1967
 
−
 
−
- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
 
−
 
−
 
−
1968
 
−
 
−
- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
 
−
 
−
 
−
1969
 
−
 
−
- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
 
−
 
−
 
−
1972
 
−
 
−
- kansanterveyslaki.
 
−
 
−
 
−
1973
 
−
 
−
- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
 
−
 
−
 
−
1975
 
−
 
−
- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
 
−
- Uusi vaalilaki annettiin.
 
−
 
−
 
−
1978
 
−
 
−
- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
 
−
 
−
 
−
1982-1994
 
−
 
−
- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
 
−
 
−
 
−
1983
 
−
 
−
- koko koululainsäädäntö uudistettiin.
 
−
 
−
 
−
1985
 
−
 
−
- annettiin sukunimilaki.
 
−
 
−
 
−
1993
 
−
 
−
- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
 
−
 
−
 
−
1994
 
−
 
−
- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
 
−
- Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
 
−
 
−
 
−
1995
 
−
 
−
- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
 
−
 
−
 
−
1997
 
−
 
−
- lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).
 
−
 
−
 
−
Lähteet:
 
−
 
−
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
 
−
 
−
Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
 
−
 
−
 
−
 
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
−
 
+
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
[[Category:Aikajana]]
 
[[Category:Aikajana]]

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.14


Noin 10 000 eKr.

  • sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.


Noin 8000 eKr.

  • jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.


Noin 7000-4200 eKr.

  • vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.


Noin 6500-4200 eKr.

  • Suomusjärven kulttuuri.


Noin 4000-2000 eKr.

  • kampakeraaminen aika.


Noin 1500-500 eKr.

  • pronssikausi.


Noin 500 eKr.-1300 jKr.

  • rautakausi.


Noin 800-1000

  • viikinkiretket.


Noin 1000

  • kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.


Noin 1050-1150/1300

  • ristiretkiaika.


1155

  • ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.


1164

  • perustettiin Upsalan piispanistuin.


1227

  • Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
  • Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.


1238/39 tai 1258-59

  • ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.


Noin 1250

  • ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.


1277

  • pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.


1293

  • Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.


1323

  • Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.


1344

  • Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).


1347

  • maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.


1362

  • suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.


1397-1521

  • pohjoismainen Kalmarin unioni.


1412-52

  • Maunu II Tavast Turun piispana.


1435

  • Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.


1480

  • Iivana III yhdisti Venäjän.


1496-97

  • nk. vanha viha.


1520

  • Tukholman verilöyly.


1523-1560

  • Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.


1527

  • Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.


1543

  • ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.


1544

  • kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.


1548

  • ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).


1550

  • perustettiin Helsinki.


1554

  • Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.


1555-1557

  • sota Venäjää vastaan.


1556-63

  • Juhana Suomen herttuna.


1560-68

  • Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.


1568-94

  • Juhana III Ruotsin kuninkaana.


1570-1595

  • ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.


1593

  • luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.


1594-99

  • katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.


1595

  • Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.


1596-1597

  • nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.


1599-1617

  • Venäjän sota.


1611-32

  • Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.


1614

  • Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.


1617

  • Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
  • Säädettiin valtiopäiväjärjestys.


1623 perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

  • Kristiina Ruotsin kuningattarena.


1634

  • säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.


1637-40 ja 1648-51

  • Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.


1638

  • järjestettiin Suomen postilaitos.


1640

  • Turun akatemia perustettiin.


1642

  • koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.


1654-60

  • Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1660-97

  • Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1682

  • Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
  • Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
  • Ruotujakolaitos perustettiin.


1686

  • vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.


1695-97

  • suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.


1697-1718

  • Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.


1700-21

  • suuri Pohjan sota.


1709 Pultavan tappio.
1710-21

  • isoviha.


1719-72

  • vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.


1721

  • Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.


1723

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1734

  • valtakunnan yleinen laki.


1741-43

  • hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.


1743

  • Turun rauha.


1749

  • tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
  • Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.


1753

  • Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.


1757

  • Ruotsissa annettiin isojakoasetus.


1765

  • Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.


1771

  • alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.


1771-92

  • Kustaa III Ruotsin kuninkaana.


1772

  • Kustaa III:n vallankaappaus.


1775

  • läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.


1775

  • Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
  • Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.


1780

  • eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.


1788-90

  • käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.


1789

  • valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
  • Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.


1792-1809

  • Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.


1797

  • perustettiin Suomen talousseura.


1808

  • alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.


1809

  • Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
  • Haminan rauha 17.9.


1809-1825

  • Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.


1811

  • perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.


1812

  • Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
  • Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.


1816

  • hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.


1822

  • tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.


1825-55

  • Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.


1827

  • Turku paloi.


1828

  • yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.


1831

  • uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.


1831

  • perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.


1835

  • ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.


1840

  • Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
  • Perustettiin Mustialan maatalousopisto.


1843

  • annettiin uusi koulujärjestys.


1844-1846

  • ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.


1848

  • Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
  • J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.


1854

  • perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)


1854 ja 1855

  • Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).


1855-81

  • Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.


1856

  • Saimaan kanava valmistui.
  • Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
  • Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.


1857

  • sallittiin höyrysahojen perustaminen.


1858

  • ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
  • Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.


1859

  • sallittiin kaupankäynti maaseudulla.


1860

  • Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.


1862

  • Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.


1863

  • Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
  • Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.


1865

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
  • Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.


1866

  • kansakouluasetus.
  • Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.


1867

  • ruotujakolaitos lakkautettiin.


1867-68

  • viimeiset suuret nälkävuodet.


1868

  • ammattikuntalaitos lakkautettiin.


1869

  • uusi valtiopäiväjärjestys.
  • Uusi kirkkolaki säädettiin.


1870

  • Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.


1872

  • annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.


1873

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta.


1874

  • asetus ylioppilastutkinnosta.


1877

  • Suomen markka siirtyi kultakantaan.


1877-1878

  • Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.


1878

  • asevelvollisuuslaki.


1879

  • täydellinen elinkeinovapaus.


1881-94

  • Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.


1890

  • Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.


1894-1917

  • Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.


1898

  • piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.


1898-1905

  • ensimmäinen sortokausi


1898

  • Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.


1899

  • Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
  • Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
  • Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
  • Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.


1900

  • venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
  • Postimerkit muutettiin venäläisiksi.


1901

  • hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.


1902

  • suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.


1904

  • Eugen Schauman ampui Bobrikovin.


1905

  • Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
  • Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.


1906

  • hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
  • 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.


1907

  • ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.


1908-1917

  • toinen sortokausi.


1908

  • hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.


1909

  • maanvuokra-asetus.


1910

  • Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.


1912

  • venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
  • Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".


1914

  • Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.


1916

  • alkoi jääkäriliike.


1917

  • Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
  • Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
  • Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
  • Suurlakko marraskuussa.
  • Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
  • Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.


1918

  • sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
  • Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
  • Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
  • Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.


1919

  • tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
  • Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.


1920

  • annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
  • Suomi liittyi Kansainliittoon.
  • Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.


1921

  • annettiin oppivelvollisuuslaki.


1922

  • säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.


1923

  • säännölliset radiolähetykset alkoivat.


1925-31

  • Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.


1928

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1929

  • kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.


1930

  • lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.


1931-1937

  • Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.


1932

  • edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
  • Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
  • Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.


1935

  • Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.


1937-40

  • Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.


1939

  • F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.


1939-1940

  • Suomen talvisota.


1940

  • "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
  • Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.


1940-44

  • Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.


1941-44

  • jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.


1944

  • allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
  • Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.


1944-46

  • Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.


1945

  • asekätkentä paljastui.
  • Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
  • A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.


1946

  • langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.


1946-1956

  • Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.


1947

  • liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
  • Valvontakomissio poistui Suomesta.
  • Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.


1948

  • Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.


1951

  • ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.


1952

  • sotakorvaukset maksettiin loppuun.
  • Helsingissä pidettiin olympialaiset.


1954

  • elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
  • Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.


1955

  • Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
  • Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
  • Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.


1956

  • yleislakko kesti kolme viikkoa.


1956-81

  • Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.


1958

  • Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".


1960

  • työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.


1961

  • Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
  • Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.


1963

  • otettiin käyttöön nykymarkka.


1964

  • sairausvakuutuslaki.


1967

  • puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.


1968

  • säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.


1969

  • keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.


1972

  • kansanterveyslaki.


1973

  • vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.


1975

  • Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
  • Uusi vaalilaki annettiin.


1978

  • säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.


1982-1994

  • Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.


1983

  • koko koululainsäädäntö uudistettiin.


1985

  • annettiin sukunimilaki.


1993

  • Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).


1994

  • Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
  • Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.


1995

  • Suomi liittyi Euroopan Unioniin.


1997

  • lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).



[muokkaa] Lähteet

  • Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
  • Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.




© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Haettu osoitteesta http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=T%C3%A4rkeit%C3%A4_tapahtumia_Suomen_historiassa&oldid=6858
Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma