Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 12 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 1: Rivi 1:
<br />
 
'''Noin 6500-4200 eKr'''
 
* ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa
 
<br />
 
'''Noin 4000-2000 eKr'''
 
* esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta
 
<br />
 
----------------------------------------------------------------------------
 
 
<br />
 
<br />
 
'''Noin 10 000 eKr.'''
 
'''Noin 10 000 eKr.'''
 
+
* sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.
- sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 8000 eKr.'''
 
'''Noin 8000 eKr.'''
 
+
* jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
- jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 7000-4200 eKr.'''
 
'''Noin 7000-4200 eKr.'''
 
+
* vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.
- vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 6500-4200 eKr.'''
 
'''Noin 6500-4200 eKr.'''
 
+
* Suomusjärven kulttuuri.
- Suomusjärven kulttuuri.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 4000-2000 eKr.'''
 
'''Noin 4000-2000 eKr.'''
 
+
* kampakeraaminen aika.
- kampakeraaminen aika.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 1500-500 eKr.'''
 
'''Noin 1500-500 eKr.'''
 
+
* pronssikausi.
- pronssikausi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.'''
 
'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.'''
 
+
* rautakausi.
- rautakausi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 800-1000'''
 
'''Noin 800-1000'''
 
+
* viikinkiretket.
- viikinkiretket.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 1000'''
 
'''Noin 1000'''
 
+
* kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 1050-1150/1300'''
 
'''Noin 1050-1150/1300'''
 
+
* ristiretkiaika.
- ristiretkiaika.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1155'''
 
'''1155'''
 
+
* ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1164'''
 
'''1164'''
 
+
* perustettiin Upsalan piispanistuin.
- perustettiin Upsalan piispanistuin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1227'''
 
'''1227'''
 
+
* Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
+
* Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
- Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1238/39 tai 1258-59'''
 
'''1238/39 tai 1258-59'''
 
+
* ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''Noin 1250'''
 
'''Noin 1250'''
 
+
* ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1277'''
 
'''1277'''
 
+
* pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1293'''
 
'''1293'''
 
+
* Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1323'''
 
'''1323'''
 
+
* Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1344'''
 
'''1344'''
 
+
* Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1347'''
 
'''1347'''
 
+
* maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1362'''
 
'''1362'''
 
+
* suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1397-1521'''
 
'''1397-1521'''
 
+
* pohjoismainen Kalmarin unioni.
- pohjoismainen Kalmarin unioni.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1412-52'''
 
'''1412-52'''
 
+
* Maunu II Tavast Turun piispana.
- Maunu II Tavast Turun piispana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1435'''
 
'''1435'''
 
+
* Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1480'''
 
'''1480'''
 
+
* Iivana III yhdisti Venäjän.
- Iivana III yhdisti Venäjän.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1496-97'''
 
'''1496-97'''
 
+
* nk. vanha viha.
- nk. vanha viha.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1520'''
 
'''1520'''
 
+
* Tukholman verilöyly.
- Tukholman verilöyly.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1523-1560'''
 
'''1523-1560'''
 
+
* Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1527'''
 
'''1527'''
 
+
* Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1543'''
 
'''1543'''
 
+
* ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1544'''
 
'''1544'''
 
+
* kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1548'''
 
'''1548'''
 
+
* ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1550'''
 
'''1550'''
 
+
* perustettiin Helsinki.
- perustettiin Helsinki.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1554'''
 
'''1554'''
 
+
* Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1555-1557'''
 
'''1555-1557'''
 
+
* sota Venäjää vastaan.
- sota Venäjää vastaan.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1556-63'''
 
'''1556-63'''
 
+
* Juhana Suomen herttuna.
- Juhana Suomen herttuna.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1560-68'''
 
'''1560-68'''
 
+
* Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1568-94'''
 
'''1568-94'''
 
+
* Juhana III Ruotsin kuninkaana.
- Juhana III Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1570-1595'''
 
'''1570-1595'''
 
+
* ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1593'''
 
'''1593'''
 
+
* luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1594-99'''
 
'''1594-99'''
 
+
* katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1595'''
 
'''1595'''
 
+
* Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1596-1597'''
 
'''1596-1597'''
 
+
* nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1599-1617'''
 
'''1599-1617'''
 
+
* Venäjän sota.
- Venäjän sota.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1611-32'''
 
'''1611-32'''
 
+
* Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1614'''
 
'''1614'''
 
+
* Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1617'''
 
'''1617'''
 
+
* Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
+
* Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
- Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1623'''
 
'''1623'''
 
+
perustettiin Turun hovioikeus.
- perustettiin Turun hovioikeus.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1632-54'''
 
'''1632-54'''
 
+
* Kristiina Ruotsin kuningattarena.
- Kristiina Ruotsin kuningattarena.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1634'''
 
'''1634'''
 
+
* säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.
- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan
+
<br />
Suomi jaettiin viiteen lääniin.
+
 
+
 
+
 
'''1637-40 ja 1648-51'''
 
'''1637-40 ja 1648-51'''
 
+
* Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1638'''
 
'''1638'''
 
+
* järjestettiin Suomen postilaitos.
- järjestettiin Suomen postilaitos.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1640'''
 
'''1640'''
 
+
* Turun akatemia perustettiin.
- Turun akatemia perustettiin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1642'''
 
'''1642'''
 
+
* koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.
- koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1654-60'''
 
'''1654-60'''
 
+
* Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
- Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1660-97'''
 
'''1660-97'''
 
+
* Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.
- Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1682'''
 
'''1682'''
 
+
* Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
+
* Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
- Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
+
* Ruotujakolaitos perustettiin.
- Ruotujakolaitos perustettiin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1686'''
 
'''1686'''
 
+
* vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1695-97'''
 
'''1695-97'''
 
+
* suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1697-1718'''
 
'''1697-1718'''
 
+
* Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1700-21'''
 
'''1700-21'''
 
+
* suuri Pohjan sota.
- suuri Pohjan sota.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1709'''
 
'''1709'''
 
+
Pultavan tappio.
- Pultavan tappio.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1710-21'''
 
'''1710-21'''
 
+
* isoviha.
- isoviha.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1719-72'''
 
'''1719-72'''
 
+
* vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1721'''
 
'''1721'''
 
+
* Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1723'''
 
'''1723'''
 
+
* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1734'''
 
'''1734'''
 
+
* valtakunnan yleinen laki.
- valtakunnan yleinen laki.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1741-43'''
 
'''1741-43'''
 
+
* hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1743'''
 
'''1743'''
 
+
* Turun rauha.
- Turun rauha.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1749'''
 
'''1749'''
 
+
* tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
+
* Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
- Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1753'''
 
'''1753'''
 
+
* Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1757'''
 
'''1757'''
 
+
* Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1765'''
 
'''1765'''
 
+
* Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1771'''
 
'''1771'''
 
+
* alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1771-92'''
 
'''1771-92'''
 
+
* Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1772'''
 
'''1772'''
 
+
* Kustaa III:n vallankaappaus.
- Kustaa III:n vallankaappaus.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1775'''
 
'''1775'''
 
+
* läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1775'''
 
'''1775'''
 
+
* Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
+
* Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
- Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
+
<br />
 
+
 
+
 
'''1780'''
 
'''1780'''
 
+
* eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
+
<br />
 
+
'''1788-90'''
 
+
* käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
1788-90
+
<br />
 
+
'''1789'''
- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
+
* valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
 
+
* Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
 
+
<br />
1789
+
'''1792-1809'''
 
+
* Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
+
<br />
- Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
+
'''1797'''
 
+
* perustettiin Suomen talousseura.
 
+
<br />
1792-1809
+
'''1808'''
 
+
* alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
+
<br />
 
+
'''1809'''
 
+
* Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
1797
+
* Haminan rauha 17.9.
 
+
<br />
- perustettiin Suomen talousseura.
+
'''1809-1825'''
 
+
* Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
 
+
<br />
1808
+
'''1811'''
 
+
* perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
+
<br />
 
+
'''1812'''
 
+
* Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
1809
+
* Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
 
+
<br />
- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
+
'''1816'''
- Haminan rauha 17.9.
+
* hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
 
+
<br />
 
+
'''1822'''
1809-1825
+
* tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
 
+
<br />
- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
+
'''1825-55'''
 
+
* Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
 
+
<br />
1811
+
'''1827'''
 
+
* Turku paloi.
- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
+
<br />
 
+
'''1828'''
 
+
* yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
1812
+
<br />
 
+
'''1831'''
- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
+
* uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
- Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
+
<br />
 
+
'''1831'''
 
+
* perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
1816
+
<br />
 
+
'''1835'''
- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
+
* ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
 
+
<br />
 
+
'''1840'''
1822
+
* Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
 
+
* Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
+
<br />
 
+
'''1843'''
 
+
* annettiin uusi koulujärjestys.
1825-55
+
<br />
 
+
'''1844-1846'''
- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
+
* ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
 
+
<br />
 
+
'''1848'''
1827
+
* Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
 
+
* J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
- Turku paloi.
+
<br />
 
+
'''1854'''
 
+
* perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
1828
+
<br />
 
+
'''1854 ja 1855'''
- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
+
* Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
 
+
<br />
 
+
'''1855-81'''
1831
+
* Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
 
+
<br />
- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
+
'''1856'''
 
+
* Saimaan kanava valmistui.
 
+
* Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
1831
+
* Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
 
+
<br />
- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
+
'''1857'''
 
+
* sallittiin höyrysahojen perustaminen.
 
+
<br />
1835
+
'''1858'''
 
+
* ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
+
* Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
 
+
<br />
 
+
'''1859'''
1840
+
* sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
 
+
<br />
- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
+
'''1860'''
- Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
+
* Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
 
+
<br />
 
+
'''1862'''
1843
+
* Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
 
+
<br />
- annettiin uusi koulujärjestys.
+
'''1863'''
 
+
* Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
 
+
* Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
1844-1846
+
<br />
 
+
'''1865'''
- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
+
* asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
 
+
* Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
 
+
<br />
1848
+
'''1866'''
 
+
* kansakouluasetus.
- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
+
* Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
- J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
+
<br />
 
+
'''1867'''
 
+
* ruotujakolaitos lakkautettiin.
1854
+
<br />
 
+
'''1867-68'''
- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
+
* viimeiset suuret nälkävuodet.
 
+
<br />
 
+
'''1868'''
1854 ja 1855
+
* ammattikuntalaitos lakkautettiin.
 
+
<br />
- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
+
'''1869'''
 
+
* uusi valtiopäiväjärjestys.
 
+
* Uusi kirkkolaki säädettiin.
1855-81
+
<br />
 
+
'''1870'''
- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
+
* Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
 
+
<br />
 
+
'''1872'''
1856
+
* annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
 
+
<br />
- Saimaan kanava valmistui.
+
'''1873'''
- Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
+
* asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
- Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
+
<br />
 
+
'''1874'''
 
+
* asetus ylioppilastutkinnosta.
1857
+
<br />
 
+
'''1877'''
- sallittiin höyrysahojen perustaminen.
+
* Suomen markka siirtyi kultakantaan.
 
+
<br />
 
+
'''1877-1878'''
1858
+
* Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
 
+
<br />
- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
+
'''1878'''
- Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
+
* asevelvollisuuslaki.
 
+
<br />
 
+
'''1879'''
1859
+
* täydellinen elinkeinovapaus.
 
+
<br />
- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
+
'''1881-94'''
 
+
* Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
 
+
<br />
1860
+
'''1890'''
 
+
* Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
+
<br />
 
+
'''1894-1917'''
 
+
* Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
1862
+
<br />
 
+
'''1898'''
- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
+
* piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
 
+
<br />
 
+
'''1898-1905'''
1863
+
* ensimmäinen sortokausi
 
+
<br />
- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
+
'''1898'''
- Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
+
* Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
 
+
<br />
 
+
'''1899'''
1865
+
* Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
 
+
* Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
+
* Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
- Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
+
* Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
 
+
<br />
 
+
'''1900'''
1866
+
* venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
 
+
* Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
- kansakouluasetus.
+
<br />
- Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
+
'''1901'''
 
+
* hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
 
+
<br />
1867
+
'''1902'''
 
+
* suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
- ruotujakolaitos lakkautettiin.
+
<br />
 
+
'''1904'''
 
+
* Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
1867-68
+
<br />
 
+
'''1905'''
- viimeiset suuret nälkävuodet.
+
* Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
 
+
* Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
 
+
<br />
1868
+
'''1906'''
 
+
* hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
- ammattikuntalaitos lakkautettiin.
+
* 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
 
+
<br />
 
+
'''1907'''
1869
+
* ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
 
+
<br />
- uusi valtiopäiväjärjestys.
+
'''1908-1917'''
- Uusi kirkkolaki säädettiin.
+
* toinen sortokausi.
 
+
<br />
 
+
'''1908'''
1870
+
* hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
 
+
<br />
- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
+
'''1909'''
 
+
* maanvuokra-asetus.
 
+
<br />
1872
+
'''1910'''
 
+
* Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
+
<br />
 
+
'''1912'''
 
+
* venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
1873
+
* Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
 
+
<br />
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
+
'''1914'''
 
+
* Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
 
+
<br />
1874
+
'''1916'''
 
+
* alkoi jääkäriliike.
- asetus ylioppilastutkinnosta.
+
<br />
 
+
'''1917'''
 
+
* Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
1877
+
* Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
 
+
* Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
- Suomen markka siirtyi kultakantaan.
+
* Suurlakko marraskuussa.
 
+
* Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
 
+
* Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
1877-1878
+
<br />
 
+
'''1918'''
- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
+
* sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
 
+
* Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
 
+
* Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
1878
+
* Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
 
+
<br />
- asevelvollisuuslaki.
+
'''1919'''
 
+
* tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
 
+
* Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
1879
+
<br />
 
+
'''1920'''
- täydellinen elinkeinovapaus.
+
* annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
 
+
* Suomi liittyi Kansainliittoon.
 
+
* Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
1881-94
+
<br />
 
+
'''1921'''
- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
+
* annettiin oppivelvollisuuslaki.
 
+
<br />
 
+
'''1922'''
1890
+
* säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
 
+
<br />
- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
+
'''1923'''
 
+
* säännölliset radiolähetykset alkoivat.
 
+
<br />
1894-1917
+
'''1925-31'''
 
+
* Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
+
<br />
 
+
'''1928'''
 
+
* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
1898
+
<br />
 
+
'''1929'''
- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
+
* kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
 
+
<br />
 
+
'''1930'''
1898-1905
+
* lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
 
+
<br />
- ensimmäinen sortokausi
+
'''1931-1937'''
 
+
* Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
 
+
<br />
1898
+
'''1932'''
 
+
* edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
+
* Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
 
+
* Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
 
+
<br />
1899
+
'''1935'''
 
+
* Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
+
<br />
- Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
+
'''1937-40'''
- Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
+
* Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
- Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
+
<br />
 
+
'''1939'''
 
+
* F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
1900
+
<br />
 
+
'''1939-1940'''
- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
+
* Suomen talvisota.
- Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
+
<br />
 
+
'''1940'''
 
+
* "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
1901
+
* Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
 
+
<br />
- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
+
'''1940-44'''
 
+
* Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
 
+
<br />
1902
+
'''1941-44'''
 
+
* jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
+
<br />
 
+
'''1944'''
 
+
* allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
1904
+
* Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
 
+
<br />
- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
+
'''1944-46'''
 
+
* Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
 
+
<br />
1905
+
'''1945'''
 
+
* asekätkentä paljastui.
- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
+
* Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
- Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
+
* A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
 
+
<br />
 
+
'''1946'''
1906
+
* langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
 
+
<br />
- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
+
'''1946-1956'''
- 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
+
* Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
 
+
<br />
 
+
'''1947'''
1907
+
* liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
 
+
* Valvontakomissio poistui Suomesta.
- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
+
* Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
 
+
<br />
 
+
'''1948'''
1908-1917
+
* Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
 
+
<br />
- toinen sortokausi.
+
'''1951'''
 
+
* ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
 
+
<br />
1908
+
'''1952'''
 
+
* sotakorvaukset maksettiin loppuun.
- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
+
* Helsingissä pidettiin olympialaiset.
 
+
<br />
 
+
'''1954'''
1909
+
* elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
 
+
* Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
- maanvuokra-asetus.
+
<br />
 
+
'''1955'''
 
+
* Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
1910
+
* Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
 
+
* Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
+
<br />
 
+
'''1956'''
 
+
* yleislakko kesti kolme viikkoa.
1912
+
<br />
 
+
'''1956-81'''
- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
+
* Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
- Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
+
<br />
 
+
'''1958'''
 
+
* Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
1914
+
<br />
 
+
'''1960'''
- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
+
* työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
 
+
<br />
 
+
'''1961'''
1916
+
* Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
 
+
* Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
- alkoi jääkäriliike.
+
<br />
 
+
'''1963'''
 
+
* otettiin käyttöön nykymarkka.
1917
+
<br />
 
+
'''1964'''
- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
+
* sairausvakuutuslaki.
- Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
+
<br />
- Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
+
'''1967'''
- Suurlakko marraskuussa.
+
* puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
- Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
+
<br />
- Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
+
'''1968'''
 
+
* säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
 
+
<br />
1918
+
'''1969'''
 
+
* keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
+
<br />
- Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
+
'''1972'''
- Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
+
* kansanterveyslaki.
- Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
+
<br />
 
+
'''1973'''
 
+
* vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
1919
+
<br />
 
+
'''1975'''
- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
+
* Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
- Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
+
* Uusi vaalilaki annettiin.
 
+
<br />
 
+
'''1978'''
1920
+
* säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
 
+
<br />
- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
+
'''1982-1994'''
- Suomi liittyi Kansainliittoon.
+
* Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
- Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
+
<br />
 
+
'''1983'''
 
+
* koko koululainsäädäntö uudistettiin.
1921
+
<br />
 
+
'''1985'''
- annettiin oppivelvollisuuslaki.
+
* annettiin sukunimilaki.
 
+
<br />
 
+
'''1993'''
1922
+
* Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
 
+
<br />
- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
+
'''1994'''
 
+
* Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
 
+
* Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
1923
+
<br />
 
+
'''1995'''
- säännölliset radiolähetykset alkoivat.
+
* Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
 
+
<br />
 
+
'''1997'''
1925-31
+
* lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).
 
+
<br />
- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
+
<br />
 
+
== Lähteet ==
 
+
* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
1928
+
* Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
 
+
<br />
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
+
<br />
 
+
<br />
 
+
1929
+
 
+
- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
+
 
+
 
+
1930
+
 
+
- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
+
 
+
 
+
1931-1937
+
 
+
- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1932
+
 
+
- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen
+
jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
+
- Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
+
- Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
+
 
+
 
+
1935
+
 
+
- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
+
 
+
 
+
1937-40
+
 
+
- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1939
+
 
+
- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
+
 
+
 
+
1939-1940
+
 
+
- Suomen talvisota.
+
 
+
 
+
1940
+
 
+
- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
+
- Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
+
 
+
 
+
1940-44
+
 
+
- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1941-44
+
 
+
- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
+
 
+
 
+
1944
+
 
+
- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
+
- Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
+
 
+
 
+
1944-46
+
 
+
- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1945
+
 
+
- asekätkentä paljastui.
+
- Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
+
- A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
+
 
+
 
+
1946
+
 
+
- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
+
 
+
 
+
1946-1956
+
 
+
- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1947
+
 
+
- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
+
- Valvontakomissio poistui Suomesta.
+
- Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
+
 
+
 
+
1948
+
 
+
- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
+
 
+
 
+
1951
+
 
+
- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
+
 
+
 
+
1952
+
 
+
- sotakorvaukset maksettiin loppuun.
+
- Helsingissä pidettiin olympialaiset.
+
 
+
 
+
1954
+
 
+
- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
+
- Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
+
 
+
 
+
1955
+
 
+
- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
+
- Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
+
- Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
+
 
+
 
+
1956
+
 
+
- yleislakko kesti kolme viikkoa.
+
 
+
 
+
1956-81
+
 
+
- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1958
+
 
+
- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
+
 
+
 
+
1960
+
 
+
- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
+
 
+
 
+
1961
+
 
+
- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
+
- Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
+
 
+
 
+
1963
+
 
+
- otettiin käyttöön nykymarkka.
+
 
+
 
+
1964
+
 
+
- sairausvakuutuslaki.
+
 
+
 
+
1967
+
 
+
- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
+
 
+
 
+
1968
+
 
+
- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
+
 
+
 
+
1969
+
 
+
- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
+
 
+
 
+
1972
+
 
+
- kansanterveyslaki.
+
 
+
 
+
1973
+
 
+
- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
+
 
+
 
+
1975
+
 
+
- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
+
- Uusi vaalilaki annettiin.
+
 
+
 
+
1978
+
 
+
- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
+
 
+
 
+
1982-1994
+
 
+
- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
+
 
+
 
+
1983
+
 
+
- koko koululainsäädäntö uudistettiin.
+
 
+
 
+
1985
+
 
+
- annettiin sukunimilaki.
+
 
+
 
+
1993
+
 
+
- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
+
 
+
 
+
1994
+
 
+
- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
+
- Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
+
 
+
 
+
1995
+
 
+
- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
+
 
+
 
+
1997
+
 
+
- lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).
+
 
+
 
+
Lähteet:
+
 
+
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
+
 
+
Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
+
 
+
 
+
 
+
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
 
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
 
+
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
[[Category:Aikajana]]
 
[[Category:Aikajana]]

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.14


Noin 10 000 eKr.

  • sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.


Noin 8000 eKr.

  • jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.


Noin 7000-4200 eKr.

  • vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.


Noin 6500-4200 eKr.

  • Suomusjärven kulttuuri.


Noin 4000-2000 eKr.

  • kampakeraaminen aika.


Noin 1500-500 eKr.

  • pronssikausi.


Noin 500 eKr.-1300 jKr.

  • rautakausi.


Noin 800-1000

  • viikinkiretket.


Noin 1000

  • kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.


Noin 1050-1150/1300

  • ristiretkiaika.


1155

  • ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.


1164

  • perustettiin Upsalan piispanistuin.


1227

  • Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
  • Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.


1238/39 tai 1258-59

  • ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.


Noin 1250

  • ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.


1277

  • pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.


1293

  • Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.


1323

  • Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.


1344

  • Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).


1347

  • maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.


1362

  • suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.


1397-1521

  • pohjoismainen Kalmarin unioni.


1412-52

  • Maunu II Tavast Turun piispana.


1435

  • Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.


1480

  • Iivana III yhdisti Venäjän.


1496-97

  • nk. vanha viha.


1520

  • Tukholman verilöyly.


1523-1560

  • Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.


1527

  • Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.


1543

  • ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.


1544

  • kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.


1548

  • ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).


1550

  • perustettiin Helsinki.


1554

  • Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.


1555-1557

  • sota Venäjää vastaan.


1556-63

  • Juhana Suomen herttuna.


1560-68

  • Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.


1568-94

  • Juhana III Ruotsin kuninkaana.


1570-1595

  • ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.


1593

  • luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.


1594-99

  • katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.


1595

  • Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.


1596-1597

  • nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.


1599-1617

  • Venäjän sota.


1611-32

  • Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.


1614

  • Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.


1617

  • Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
  • Säädettiin valtiopäiväjärjestys.


1623 perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

  • Kristiina Ruotsin kuningattarena.


1634

  • säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.


1637-40 ja 1648-51

  • Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.


1638

  • järjestettiin Suomen postilaitos.


1640

  • Turun akatemia perustettiin.


1642

  • koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.


1654-60

  • Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1660-97

  • Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1682

  • Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
  • Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
  • Ruotujakolaitos perustettiin.


1686

  • vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.


1695-97

  • suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.


1697-1718

  • Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.


1700-21

  • suuri Pohjan sota.


1709 Pultavan tappio.
1710-21

  • isoviha.


1719-72

  • vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.


1721

  • Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.


1723

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1734

  • valtakunnan yleinen laki.


1741-43

  • hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.


1743

  • Turun rauha.


1749

  • tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
  • Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.


1753

  • Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.


1757

  • Ruotsissa annettiin isojakoasetus.


1765

  • Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.


1771

  • alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.


1771-92

  • Kustaa III Ruotsin kuninkaana.


1772

  • Kustaa III:n vallankaappaus.


1775

  • läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.


1775

  • Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
  • Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.


1780

  • eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.


1788-90

  • käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.


1789

  • valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
  • Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.


1792-1809

  • Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.


1797

  • perustettiin Suomen talousseura.


1808

  • alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.


1809

  • Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
  • Haminan rauha 17.9.


1809-1825

  • Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.


1811

  • perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.


1812

  • Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
  • Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.


1816

  • hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.


1822

  • tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.


1825-55

  • Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.


1827

  • Turku paloi.


1828

  • yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.


1831

  • uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.


1831

  • perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.


1835

  • ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.


1840

  • Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
  • Perustettiin Mustialan maatalousopisto.


1843

  • annettiin uusi koulujärjestys.


1844-1846

  • ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.


1848

  • Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
  • J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.


1854

  • perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)


1854 ja 1855

  • Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).


1855-81

  • Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.


1856

  • Saimaan kanava valmistui.
  • Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
  • Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.


1857

  • sallittiin höyrysahojen perustaminen.


1858

  • ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
  • Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.


1859

  • sallittiin kaupankäynti maaseudulla.


1860

  • Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.


1862

  • Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.


1863

  • Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
  • Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.


1865

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
  • Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.


1866

  • kansakouluasetus.
  • Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.


1867

  • ruotujakolaitos lakkautettiin.


1867-68

  • viimeiset suuret nälkävuodet.


1868

  • ammattikuntalaitos lakkautettiin.


1869

  • uusi valtiopäiväjärjestys.
  • Uusi kirkkolaki säädettiin.


1870

  • Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.


1872

  • annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.


1873

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta.


1874

  • asetus ylioppilastutkinnosta.


1877

  • Suomen markka siirtyi kultakantaan.


1877-1878

  • Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.


1878

  • asevelvollisuuslaki.


1879

  • täydellinen elinkeinovapaus.


1881-94

  • Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.


1890

  • Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.


1894-1917

  • Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.


1898

  • piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.


1898-1905

  • ensimmäinen sortokausi


1898

  • Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.


1899

  • Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
  • Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
  • Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
  • Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.


1900

  • venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
  • Postimerkit muutettiin venäläisiksi.


1901

  • hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.


1902

  • suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.


1904

  • Eugen Schauman ampui Bobrikovin.


1905

  • Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
  • Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.


1906

  • hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
  • 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.


1907

  • ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.


1908-1917

  • toinen sortokausi.


1908

  • hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.


1909

  • maanvuokra-asetus.


1910

  • Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.


1912

  • venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
  • Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".


1914

  • Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.


1916

  • alkoi jääkäriliike.


1917

  • Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
  • Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
  • Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
  • Suurlakko marraskuussa.
  • Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
  • Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.


1918

  • sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
  • Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
  • Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
  • Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.


1919

  • tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
  • Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.


1920

  • annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
  • Suomi liittyi Kansainliittoon.
  • Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.


1921

  • annettiin oppivelvollisuuslaki.


1922

  • säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.


1923

  • säännölliset radiolähetykset alkoivat.


1925-31

  • Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.


1928

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1929

  • kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.


1930

  • lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.


1931-1937

  • Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.


1932

  • edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
  • Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
  • Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.


1935

  • Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.


1937-40

  • Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.


1939

  • F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.


1939-1940

  • Suomen talvisota.


1940

  • "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
  • Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.


1940-44

  • Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.


1941-44

  • jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.


1944

  • allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
  • Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.


1944-46

  • Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.


1945

  • asekätkentä paljastui.
  • Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
  • A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.


1946

  • langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.


1946-1956

  • Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.


1947

  • liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
  • Valvontakomissio poistui Suomesta.
  • Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.


1948

  • Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.


1951

  • ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.


1952

  • sotakorvaukset maksettiin loppuun.
  • Helsingissä pidettiin olympialaiset.


1954

  • elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
  • Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.


1955

  • Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
  • Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
  • Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.


1956

  • yleislakko kesti kolme viikkoa.


1956-81

  • Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.


1958

  • Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".


1960

  • työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.


1961

  • Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
  • Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.


1963

  • otettiin käyttöön nykymarkka.


1964

  • sairausvakuutuslaki.


1967

  • puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.


1968

  • säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.


1969

  • keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.


1972

  • kansanterveyslaki.


1973

  • vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.


1975

  • Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
  • Uusi vaalilaki annettiin.


1978

  • säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.


1982-1994

  • Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.


1983

  • koko koululainsäädäntö uudistettiin.


1985

  • annettiin sukunimilaki.


1993

  • Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).


1994

  • Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
  • Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.


1995

  • Suomi liittyi Euroopan Unioniin.


1997

  • lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).



[muokkaa] Lähteet

  • Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
  • Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.




© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma