Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa
Seutuwiki
Versioiden väliset erot
| (Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.) | |||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
<br /> | <br /> | ||
'''Noin 1500-500 eKr.''' | '''Noin 1500-500 eKr.''' | ||
| − | * | + | * pronssikausi. |
| − | pronssikausi. | + | |
<br /> | <br /> | ||
'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.''' | '''Noin 500 eKr.-1300 jKr.''' | ||
| − | + | * rautakausi. | |
| − | + | ||
<br /> | <br /> | ||
'''Noin 800-1000''' | '''Noin 800-1000''' | ||
| − | + | * viikinkiretket. | |
| − | + | ||
<br /> | <br /> | ||
'''Noin 1000''' | '''Noin 1000''' | ||
| − | + | * kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa. | |
| − | + | ||
<br /> | <br /> | ||
'''Noin 1050-1150/1300''' | '''Noin 1050-1150/1300''' | ||
| − | + | * ristiretkiaika. | |
| − | + | ||
<br /> | <br /> | ||
'''1155''' | '''1155''' | ||
| − | + | * ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan. | |
| − | + | ||
<br /> | <br /> | ||
'''1164''' | '''1164''' | ||
| Rivi 649: | Rivi 643: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| − | + | * Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia. | |
| − | + | * Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s. | |
| − | Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia. | + | |
| − | + | ||
| − | Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s. | + | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.14
Noin 10 000 eKr.
- sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.
Noin 8000 eKr.
- jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.
Noin 7000-4200 eKr.
- vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.
Noin 6500-4200 eKr.
- Suomusjärven kulttuuri.
Noin 4000-2000 eKr.
- kampakeraaminen aika.
Noin 1500-500 eKr.
- pronssikausi.
Noin 500 eKr.-1300 jKr.
- rautakausi.
Noin 800-1000
- viikinkiretket.
Noin 1000
- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
Noin 1050-1150/1300
- ristiretkiaika.
1155
- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
1164
- perustettiin Upsalan piispanistuin.
1227
- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
- Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
1238/39 tai 1258-59
- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
Noin 1250
- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
1277
- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
1293
- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
1323
- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
1344
- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
1347
- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
1362
- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
1397-1521
- pohjoismainen Kalmarin unioni.
1412-52
- Maunu II Tavast Turun piispana.
1435
- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
1480
- Iivana III yhdisti Venäjän.
1496-97
- nk. vanha viha.
1520
- Tukholman verilöyly.
1523-1560
- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
1527
- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
1543
- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
1544
- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
1548
- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
1550
- perustettiin Helsinki.
1554
- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
1555-1557
- sota Venäjää vastaan.
1556-63
- Juhana Suomen herttuna.
1560-68
- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
1568-94
- Juhana III Ruotsin kuninkaana.
1570-1595
- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
1593
- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
1594-99
- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
1595
- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
1596-1597
- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
1599-1617
- Venäjän sota.
1611-32
- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
1614
- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
1617
- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
- Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
1623
perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54
- Kristiina Ruotsin kuningattarena.
1634
- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.
1637-40 ja 1648-51
- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
1638
- järjestettiin Suomen postilaitos.
1640
- Turun akatemia perustettiin.
1642
- koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.
1654-60
- Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
1660-97
- Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.
1682
- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
- Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
- Ruotujakolaitos perustettiin.
1686
- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
1695-97
- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
1697-1718
- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
1700-21
- suuri Pohjan sota.
1709
Pultavan tappio.
1710-21
- isoviha.
1719-72
- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
1721
- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
1723
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
1734
- valtakunnan yleinen laki.
1741-43
- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
1743
- Turun rauha.
1749
- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
- Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
1753
- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
1757
- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
1765
- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
1771
- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
1771-92
- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
1772
- Kustaa III:n vallankaappaus.
1775
- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
1775
- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
- Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
1780
- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
1788-90
- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
1789
- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
- Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
1792-1809
- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
1797
- perustettiin Suomen talousseura.
1808
- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
1809
- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
- Haminan rauha 17.9.
1809-1825
- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
1811
- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
1812
- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
- Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
1816
- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
1822
- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
1825-55
- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
1827
- Turku paloi.
1828
- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
1831
- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
1831
- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
1835
- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
1840
- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
- Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
1843
- annettiin uusi koulujärjestys.
1844-1846
- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
1848
- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
- J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
1854
- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
1854 ja 1855
- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
1855-81
- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
1856
- Saimaan kanava valmistui.
- Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
- Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
1857
- sallittiin höyrysahojen perustaminen.
1858
- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
- Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
1859
- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
1860
- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
1862
- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
1863
- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
- Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
1865
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
- Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
1866
- kansakouluasetus.
- Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
1867
- ruotujakolaitos lakkautettiin.
1867-68
- viimeiset suuret nälkävuodet.
1868
- ammattikuntalaitos lakkautettiin.
1869
- uusi valtiopäiväjärjestys.
- Uusi kirkkolaki säädettiin.
1870
- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
1872
- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
1873
- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
1874
- asetus ylioppilastutkinnosta.
1877
- Suomen markka siirtyi kultakantaan.
1877-1878
- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
1878
- asevelvollisuuslaki.
1879
- täydellinen elinkeinovapaus.
1881-94
- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
1890
- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
1894-1917
- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
1898
- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
1898-1905
- ensimmäinen sortokausi
1898
- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
1899
- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
- Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
- Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
- Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
1900
- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
- Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
1901
- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
1902
- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
1904
- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
1905
- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
- Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
1906
- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
- 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
1907
- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
1908-1917
- toinen sortokausi.
1908
- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
1909
- maanvuokra-asetus.
1910
- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
1912
- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
- Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
1914
- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
1916
- alkoi jääkäriliike.
1917
- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
- Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
- Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
- Suurlakko marraskuussa.
- Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
- Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
1918
- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
- Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
- Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
- Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
1919
- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
- Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
1920
- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
- Suomi liittyi Kansainliittoon.
- Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
1921
- annettiin oppivelvollisuuslaki.
1922
- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
1923
- säännölliset radiolähetykset alkoivat.
1925-31
- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
1928
- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
1929
- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
1930
- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
1931-1937
- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
1932
- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
- Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
- Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
1935
- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
1937-40
- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
1939
- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
1939-1940
- Suomen talvisota.
1940
- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
- Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
1940-44
- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
1941-44
- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
1944
- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
- Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
1944-46
- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
1945
- asekätkentä paljastui.
- Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
- A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
1946
- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
1946-1956
- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
1947
- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
- Valvontakomissio poistui Suomesta.
- Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
1948
- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
1951
- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
1952
- sotakorvaukset maksettiin loppuun.
- Helsingissä pidettiin olympialaiset.
1954
- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
- Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
1955
- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
- Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
- Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
1956
- yleislakko kesti kolme viikkoa.
1956-81
- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
1958
- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
1960
- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
1961
- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
- Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
1963
- otettiin käyttöön nykymarkka.
1964
- sairausvakuutuslaki.
1967
- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
1968
- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
1969
- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
1972
- kansanterveyslaki.
1973
- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
1975
- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
- Uusi vaalilaki annettiin.
1978
- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
1982-1994
- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
1983
- koko koululainsäädäntö uudistettiin.
1985
- annettiin sukunimilaki.
1993
- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
1994
- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
1995
- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
1997
- lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).
[muokkaa] Lähteet
- Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
- Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
