Oppikoulun käynti Mikkelin maalaiskunnasta

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 12.53

Maaseudulla oli hyvin pitkään kansakoulua täydentävän opin saaminen ongelmallista, sillä ensimmäiset maalaisoppikoulut perustettiin vasta 1900-luvulle siirryttäessä.

Mikkelin maalaiskuntalaiset joutuivat käymään oppikoulunsa 1960-luvun loppuun saakka kuntansa ulkopuolella.

Kansakoulun käynti alkoi Mikkelin maalaiskunnassa syksyllä 1872. Tämän jälkeen maalaiskuntalaiset alkoivat enenevässä määrin haluta jatkaa koulunkäyntiään kansakoulun jälkeenkin.

Mikkelin kaupunkiin oli vuonna 1872 perustettu ruotsinkielinen lyseo, ja maalaiskuntalaiset paheksuivat sitä, että vain harvalukuiset virkasäätyä ja muuta sivistyneistöä edustavat saattoivat saada lyseossa opetusta. Tavallisen kansan, jonka varallisuus oli niukka, oli lähetettävä lapsensa kauemmas sivistystä saamaan. Suomenkielisen opetuksen puutteessa Mikkelin maalaiskunnasta lähetettiin poikia mm. Jyväskylän lyseoon, jossa esimerkiksi lukuvuonna 1873-74 kävi 23 eteläsavolaista oppilasta. Heistä 5 oli kotoisin Mikkelin maalaiskunnasta. Mikkelin lyseon muututtua kokonaan suomenkieliseksi vuonna 1903 myös yhä suurempi osa maalaiskuntalaisista saattoi saada siellä kansakoulua korkeampaa sivistystä, ja jatkaa korkeakouluopintoihin Helsinkiin. Vuonna 1896 Mikkelin lyseon oppilaista vähän yli 10 % oli maalaiskunnasta. 1920-luvulla maalaiskuntalaisten osuus lyseon oppilasmäärästä oli suurimmillaan pysytellen jatkuvasti yli 30 %:n. 1920-luvun jälkeen maalaiskuntalaisten osuus lyseon oppilasmäärästä on jonkin verran laskenut.

Vuodesta 1879 Mikkelissä toimi yksityinen suomenkielinen tyttökoulu, jossa oppia saatettiin jakaa keskikoulun oppimäärän verran. Vuonna 1907 koulusta tuli täydellinen yliopistoon johtava oppikoulu. 1800-luvun lopulla Mikkelin maalaiskunnan osuus tyttökoulun oppilaista oli noin 15 % ja lukuvuosina 1960-79 runsaat 21 %.

Vuonna 1905 aloitti toimintansa Mikkelin yhteiskoulu suomenkielisenä. Sen ensimmäiselle luokalle otetuista oppilaista noin neljännes oli kotoisin Mikkelin maalaiskunnasta. Myöhemminkin maalaiskuntalaisten osuus yhteiskoulun oppilaista on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla.

Myös Mikkelin keskikoulun (nyk. Kalevankankaan yläaste) perustamisessa vuonna 1956 oli Mikkelin maalaiskuntalaisia mukana. Mikkelin keskikoulun perustamisen johdosta maalaiskunnassa alettiin suunnitella keskikoulun perustamista Otavaan, mutta osan maalaiskuntalaisista vastustaessa hanketta, koska koulu Otavassa ei olisi sopiva paikka syrjäkylien kouluolojen kehittämiseen, hankkeesta luovuttiin.

Syksyllä 1967 aloitti toimintansa Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu, joka oli maksuton ja tarjosi oppilailleen ilmaisen kuljetuksen, aterian ja koulutarvikkeet. Tämän jälkeen maalaiskuntalaisten osuus kaupungin keskikouluissa väheni. Koulu sijoitettiin väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloihin. Koulun tarpeesta on osoituksena se, että jo ensimmäisenä keväänä kouluun pyrki 119 oppilasta, joista 79 suoritti pääsytutkinnon hyväksyttävästi.

Syksyllä 1969 keski- ja kansalaiskoululle valmistuivat vakinaiset tilat Rantakylään. Syyslukukaudesta 1974 alkaen keski- ja kansalaiskoulu on yhdistetty Rantakylän peruskoulun yläasteeksi.

Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan osaliitos vuonna 1985 edellytti, että kaupunki lakkauttaa yhden lukioistaan ja maalaiskunta perustaa lukion Rantakylään. Rantakylään ei kuitenkaan olla lukiota perustettu, vaan suurin osa maalaiskuntalaisista käy yhä lukionsa Mikkelin kaupungin lukioissa. Kalvitsan kylästä lukiota käydään myös Haukivuorella.

[muokkaa] Lähteet

• Mikkelin lyseo 1872-1947. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. Kirjapaino Oy, Savo. Kuopio 1948. s. 95-96.
• Mikkelin lyseo 1872-1972. Mikkelin lyseon seniorit r.y. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1972. 68 ja 75.
• Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. S. 444-446 ja 448.
• Mikkelin tyttökoulu 1879-1979. Muistokirja. Juhlajulkaisun toimittaja Marja Myyryläinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1979. s. 46.
• Mikkelin yhteiskoulu 1905-1985. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1985. s. 34, 40-41, 59 ja 65.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998