Ekomaakunta Etelä-Savo

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 13.42

Mikkelin lääni tuli viimeisinä vuosinaan tunnetuksi ekolääninä. Vuonna 1997 tapahtuneen lääninhallintouudistuksen jälkeen voidaan puhua Etelä-Savon ekomaakunnasta. Ekoläänihankkeen syntysanat lausui maaherra Uki Voutilainen uudenvuoden puheessaan YK:n ympäristövuonna 1980. Ekolääni-ajattelussa nähtiin koko Mikkelin läänin tulevaisuuden mahdollisuus.

Alkuaskeleita ekoläänihankkeessa olivat :

• vuonna 1983 valmistunut Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö, jossa oli noin 200 ehdotusta luonnon ja rakennetun ympäristön ottamiseksi paremmin huomioon ihmisen toiminnassa. Mietintö sisälsi myös tavoitteet Mikkelin ekoläänille vuosiksi 1983-89.
• Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasema Partala Juvalla aloitti toimintansa vuonna 1985 luonnonmukaisen maatalouden tutkimuksen ja kehittämistyön.
• "Mikkelin ekoläänin tutkimusohjelma" julkaistiin vuonna 1987 Mikkelin lääninhallituksen, ympäristöministeriön ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.
• Helsingin yliopiston Mikkelin maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus perustettiin vuonna 1988.
• Joensuun yliopiston ekotieteiden tutkimusyksikkö SAIMA perustettiin Savonlinnaan vuonna 1989.
• Saimaan tutkimuksen tutkimusalus Muikku kotiutui Savonlinnaan vuonna 1989.
• ympäristöteknologiaan erikoistuneita yrityksiä alkoi 1980-luvulla syntyä Mikkelin seudulle.

Vuonna 1989 ekoläänihanke organisoitui, kun Mikkelin läänissä asetettiin ekoläänityöryhmä edistämään ihmisen ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Ekoläänihankkeen painoalueet olivat:

• kestävä elämäntapa
• ekologinen maankäyttö
• säästävä teknologia

Vuosina 1991-94 ekolääninhankkeella oli kokopäivätoiminen projektipäällikkö. Ekolääninhanke perustui "sateenvarjomalliin" ja määrittyi yhteistyöorganisaatioiden toteuttamien organisaatioiden kautta. Projekteissa on ollut mukana sekä julkinen että yksityinen sektori. Yhteistyötä projekteissa on tehty läänintason organisaatioiden ja kuntien kanssa. Yhtenä periaatteena oli myös kansalaisjärjestöjen kannustaminen uusiin toimintamalleihin, joiden avulla voidaan turvata tulevien sukupolvien laadukkaat elinmahdollisuudet Mikkelin läänin alueella. Erilaisia ekolääninhankkeeseen sitoutuneiden yhteistyöorganisaatioiden toteuttamia projekteja oli vuosina 1991-94 yhteensä 50-60 kappaletta. Yhteistyöorganisaatiot rahoittivat ja toteuttivat projektinsa itse.

Koulutukseen ja kasvatukseen liittyneistä projekteista merkittävimmät olivat "Ympäristökasvatus- ja koulutusprojekti " ja ala-asteiden "Ekokouluverkostoprojekti". Ekokouluverkostoon kuuluu Etelä-Savossa 35 ala-asteen koulua. Mikkelin läänin mallin pohjalta aloitettiin valtakunnallinen ekokouluverkostojen luominen.

Kierrätyksen sekä ympäristö- ja jätehuollon kehittämiseen keskittyneitä projekteja oli muutamia. Esimerkiksi Mikkelin Ekotorilla on alkujuurensa ekoläänihankkeessa.

Elämäntapaprojekteista voi mainita mm. LUOMU-93 - Kestävän elämäntavan perhemessuihin liittyneen "Kestävän elämäntavan perhekokeilun", jossa oli mukana 30 perhettä. Kokeilun tarkoituksena oli välittää perheiden avulla tietoa kestävästä elämäntavasta. Kokeiluperheet tarkkailivat omaa kulutustaan ja elämäntapojaan sekä opiskelivat ja opettelivat samalla kestävämmän elämäntavan muotoja. LUOMU-messut uudistuivat ja niiden toiminta laajeni huomattavasti. Nykyisin ne ovat valtakunnallisesti merkittävimmät LUOMU-alan messut.

Merkittävä oli myös "Eko-Osuuspankki -toiminnan kehittämisprojekti", jonka tavoitteena oli tehdä tunnetuksi ja kehittää ekopankkitoimintaa. Etelä-Savon Osuuspankin yhteydessä toimineen eko-osuuspankin tavoitteena on ollut saada Suomeen itsenäinen Eko-Osuuspankki. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu.

Erilaisia luonnonsuojelu- ja luontoharrastusprojekteja suoritettiin. Vuonna 1994 valmistui esimerkiksi Mikkelin seudulle "Luonnonkävijän opaskartta", jossa esitellään Mikkelin seudun tärkeimmät luontokohteet ja annetaan ohjeita luonnossa liikkumiseen.

Ekologinen maankäyttö tarkoittaa ekologisten tekijöiden ja esteettisten ympäristöarvojen ottamista huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Ekoläänihankkeessa oli aika vähän kaavoitukseen, rakentamiseen ja muuhun maankäytön ohjaukseen liittyviä projekteja. LUOMU-talouden kehittämishankkeet ovat olleet perustuotantovaltaisessa Etelä-Savossa keskeisiä. Helsingin yliopiston Mikkelin maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa on kehitetty ja toteutettu useita valtakunnallisia luonnonmukaisen maataloustuotannon koulutusohjelmia. Etelä-Savo on ollut jatkuvasti edelläkävijänä luomutuotannon alueella. Myös metsien monikäyttöön on suunnattu huomiota. Samoin kuin suojelu- ja virkistysalueiden oikeantyyppiseen käyttöön.

Säästävällä teknologialla tarkoitetaan teknisiä ratkaisuja, joilla ennalta ehkäisevästi vähennetään raaka-aineiden ja energian hävikkiä sekä jätteitä ja muita päästöjä ympäristöön. Ekoläänihankkeessa pääpaino tällä alueella oli ennalta ehkäisevien ratkaisujen kehittäminen. Esimerkiksi säästävään teknologiaan, jätehuoltoon sekä elintarvike- ja puunjalostusteollisuuteen on tuotettu monenlaisia kehittämishankkeita ja sovelluksia. Myös vuosina 1993-95 Mikkelissä toteutettu energiapuun hankintaprojekti, jossa selvitettiin onko hakkeella valtakunnallista merkitystä energialähteenä ja onko se kilpailukykyinen lähde, kannattaa tässä yhteydessä mainita. Muita säästävän teknologian työkohteita olivat ekorakentamiseen liittyvät projektit.

Osa ekoläänihankkeen projekteista oli kertaluonteisia (esim. seminaarit, luontopolkujen laadinta), jotkut taas jatkuvat ja ovat laajentuneet pysyväksi toiminnaksi (esim. ympäristökasvatusprojektit, Savonlinnan jätevesipuhdistamon kehittämishanke). Ekoläänihankkeesta oltiin hyvin kiinnostuneita. Vuosina 1991-94 siitä ja siihen liittyvistä projekteista tehtiin arviolta 350 lehtiartikkelia ja 20 TV- ja radio-ohjelmaa. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä ympäristönsuojeluun liittyvien ohjelmien ja ekoläänihankkeen tiimoilta on virinnyt Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Vuonna 1994 Etelä-Savoon valmistuivat ympäristökasvatukselle ja -koulutukselle tärkeät kohteet Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus LUSTO sekä Rantasalmen Järviluonnon keskus. Juvan Tirrolan entisessä vanhainkodissa toimi vuosina 1993-96 Suomen Mehiläismuseo, joka teki yhteistyötä Juvan Partalan luonnonmukaisen tutkimusaseman kanssa. Kesällä 1998 Mehiläismuseon esineistöä on näytteillä Juvan Partalan päärakennukseen vuonna 1992 avatussa museossa. Mehiläismuseosta pyrittiin tekemään monipuolinen mehiläisalan koulutus- ja tietokeskus. Mikkelin Vihertietokeskusta ollaan suunniteltu perustettavaksi Mikkelin Kenkäveroon, jota on kehitetty kestävän elämäntavan periaatteiden mukaisesti. Tällä hetkellä Kenkäverossa toimii Järvi-Suomen Vihertietokeskuksen opastuspiste.

Vaikka ekoläänihanke päättyi vuonna 1994, ei kiinnostus siihen lakannut, vaan kestävään elämäntapaan tullaan jatkossakin kiinnittämään huomiota erilaisilla tavoilla. Kestävä elämäntapa on jatkuva haaste kaikille.

[muokkaa] Lähteet

• Luonnollisesti. Mikkelin ekoläänihanke 1980-1994. Ekoläänityöryhmä. Mikkeli 1994.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ekoneum - Etelä-Savon elintarviketalouden osaamiskeskus
• Mikkelin Toimintakeskus ry:n omistama kierrätys- ja työllistämiskeskus Ekotori
• Kenkävero
• Luontokeskus Oskari Rantasalmella
• Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus LUSTO Punkaharjulla
• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
• Suomen Ekoyrittäjät - SEY ry
• Tutkimusalus R/V Muikku kotisatamanaan Savonlinna
• Ympäristötekniikan instituutti

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998