Kestikievarin sisustus 1800-luvulla
(→Lähteet) |
|||
| (Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| − | + | * Wirilander, Kaarlo, Savo kaskisawujen kautena 1721-1870. Savon historia III. Toimituskunta Ilmari Salomies, Kauko Pirinen, Martti Ruutu, Heikki Waris, Kaarlo Wirilander. Savon Säätiö. Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1960. s. 562.; Wirilander on käyttänyt ylläolevassa katkelmassa lähteinään Topeliuksen Matkustus Suomessa (1873) -teosta ja 'Mikkelin Wiikko-Sanomia' N:o 8 /1864, "Seka-sanomia". | |
| − | Wirilander, Kaarlo, Savo kaskisawujen kautena 1721-1870. Savon historia III. Toimituskunta Ilmari Salomies, Kauko Pirinen, Martti Ruutu, Heikki Waris, Kaarlo Wirilander. Savon Säätiö. Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1960. s. 562.; Wirilander on käyttänyt ylläolevassa katkelmassa lähteinään Topeliuksen Matkustus Suomessa (1873) -teosta ja 'Mikkelin Wiikko-Sanomia' N:o 8 /1864, "Seka-sanomia". | + | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 13.46
Kaarlo Wirilander antaa teoksessa Savo kaskisawujen kautena 1721-1870. Savon historia III (1960) seuraavanlaisen kuvauksen 1800-luvun kestikievareista:
Kievarikamarin sisustus oli (...) melko vaatimaton: perälasin alla enimmäkseen maalaamaton tai punaisenruskealla kotitekovärillä sivelty pöytä, siinä levällänsä kievarijärjestyksen edellyttämä päiväkirja matkalaisten nimi- ja moitemerkintöjä varten, pöydän vaiheilla muutama tuolinpahanen, seinän varressa pari laidasta levitettävää sänkyä, myöhemmin jo nurkassa myös jykevätekoinen "komotti" siihen kuuluvine pesu- ja muine astioineen, uunin edessä räkimistä varten havuilla katettu hiekkakuppi, seinällä maaherran säätämä taksa matkamiesten erilaisten tarpeiden hinnoista ja sitten paikkapaikoin vielä kaiken tämän tarpeellisimman sisustuksen lisänä, ikään kuin kievarinpitäjän hyväntahtoisina kaupanpäällisinä ohikulkijain iloksi, kamarin seinillä lähellä katonrajaa pientä alkavaa taiteenkin tavoittelua, "koreilla väreillä maalattuja puupiirroksia, joissa ilmautuva vapaa kuvaustaito olisi kunniaksi Egyptin muumia-hautojenkin maalareille: keisareita ja kuninkaita ratsain, jäykkänä kuin puupölkyt, eriskummallisia Raamatusta otettuja tapauksia, ja niiden rinnalla onnen-toivotuksia nimipäiviin, joissa nähdään palavia sydämiä sekä pöyhkeitä värssyjä" - siis juuri sitä "kuwaaja-taidetta" ja "kauneuden tuntoa", jota oli esimerkiksi Juvan pitäjän Paloksen kievarin vierasten huoneen seinällä vuonna 1864: "Maalaus kuwailee yhtä rakastawaista paria. Neidolla on punaset kengät, keltanen hame, musta kaulawaate ja ruosteenkarwanen tukka. Sulhaspoika on yhtä kummallisesti waatetettu. Molemmilla on ylen rakastawa näkö. He käsitteleewät toisiansa, käweleewät siew'sti warpaisillaan ja katseleewat suloisesti taiwasta kohden. Maalauksen alle on se mainio maalari kirjottanut näin: 'Sit' ei taita werrata, eikä oikein kerrata, kuinga nuoruuden rakkaus ombi ihana aika mailmassa kahden ystäwän wälillä'."
[muokkaa] Lähteet
- Wirilander, Kaarlo, Savo kaskisawujen kautena 1721-1870. Savon historia III. Toimituskunta Ilmari Salomies, Kauko Pirinen, Martti Ruutu, Heikki Waris, Kaarlo Wirilander. Savon Säätiö. Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1960. s. 562.; Wirilander on käyttänyt ylläolevassa katkelmassa lähteinään Topeliuksen Matkustus Suomessa (1873) -teosta ja 'Mikkelin Wiikko-Sanomia' N:o 8 /1864, "Seka-sanomia".
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
