Jooseppi Sajaniemi
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Category:Ihmisiä Etelä-Savosta]]Mikkelin Yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori ja kulttuurivaikuttaja Jooseppi Aleksanteri Sajaniemi (alunp. Dahl) syntyi Lopella 21.3.1872 ja kuoli Mikkelissä 10.2.1945. Osallistuttuaan aktiivisesti kulttuurielämään ja luotuaan uraa opettajana ja rehtorina hänet kutsuttiin Mikkelin Yhteiskoulun johtajaksi 1907. | [[Category:Ihmisiä Etelä-Savosta]]Mikkelin Yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori ja kulttuurivaikuttaja Jooseppi Aleksanteri Sajaniemi (alunp. Dahl) syntyi Lopella 21.3.1872 ja kuoli Mikkelissä 10.2.1945. Osallistuttuaan aktiivisesti kulttuurielämään ja luotuaan uraa opettajana ja rehtorina hänet kutsuttiin Mikkelin Yhteiskoulun johtajaksi 1907. | ||
| − | Ensimmäisinä | + | Ensimmäisinä tehtävinään hänellä oli kannatusyhdistyksen varain kartuttaminen ja koulutalon rakennuttaminen. Oman toimensa ohella hän toimi mm. toverikunnan kuraattorina 1097-1940, ohjaten oppilaitten taiteellisia harrastuksia. Mikkelin musiikinystäväin Yhdistyksen ylläpitämän Mikkelin amatööriorkesterin riveissä hän soitti vuodesta 1908 lähtien, toimien e.m. yhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuodesta 1938. Perustuslaillisen sanomalehti Suur-Savon (sittemmin Länsi-Savo) ja sen kirjapainon osakeyhtiön johtokunnan jäsen vuodesta 1908, saman yhtiön omistaman kaunokirjallisen viikkolehti Vipusen päävoimittaja 1910-1916, jolloin sensuuriviranomaiset sen lakkauttivat. Mikkelin Kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja 1913-1918, kotiteollisuusmyymälä Osakeyhtiö Kotipajan perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1914-1918. Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1928, toimittuaan sitä ennen valtuuston ja sen arikoisvaliokuntien sihteerinä, Mikkelin läänin kuntien yhteisen piirimielisairaalan rakennustoimikunnan sihteeri 1914-27, laatien piirimielisairaalain rakentamista käsittelevän historiikin sekä läänin mielisairaanhoitoa koskevan mietinnön. Edelleen Sajaniemi toimi kaupungin kansakoulun johtokunnan jäsenenä, Mikkelin läänin vaalipiirin keskuslautakunnan jäsenenä ja sihteerinä sekä presidentin valitsijamiehenä. Yksityisoppikoulujen opettajain järjestön keskushallituksen jäsen vuodesta 1912, opettajaneuvoston oppikouluosaston yksityisoppikoulujen valitsema edustaja, Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseuran johtokunnan jäsen, edellisen perustaman Mikkelin museon johtokunnan jäsen. Suomen Nuoriso-opiston johtokunnan jäsen vuodesta 1936, Mikkelin kansalaisopiston johtaja vuodesta 1921, ohjaten itse sen taiteellisten harrastuspiirien toimintaa. Vuodesta 1918 oli Sajaniemi myös kesänviettopaikkansa, Mikkelin Vanhamäen harrastustoiminnan johtava hahmo. |
| − | Jooseppi Sajaniemen runsas kirjallinen tuotanto koostuu enimmäksi osaksi puheista, lauluista, runoista ja sanomalehtikirjoituksista. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut mm. kirjasen "Suomen sodan aikaisia | + | Jooseppi Sajaniemen runsas kirjallinen tuotanto koostuu enimmäksi osaksi puheista, lauluista, runoista ja sanomalehtikirjoituksista. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut mm. kirjasen "Suomen sodan aikaisia sotatietoja Tammelan pitäjästä", katkelmia Jokioisten ja Tammelan pitäjäin sukuoikeustilojen vaiheista sekä osia Kalevalan selitysten nimiluettelosta. Kalevala oli muutoinkin hänen suuren kiinnostuksensa kohteena. Jooseppi Sajaniemi opittiin tuntemaan isänmaanystävänä, joka suurella innolla opetti nuorisoa rakastamaan maatansa, sen kieltä, kulttuuria ja historiaa, sekä myös tinkimättömänä raittiusmiehenä. |
Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2014 kello 20.33
Mikkelin Yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori ja kulttuurivaikuttaja Jooseppi Aleksanteri Sajaniemi (alunp. Dahl) syntyi Lopella 21.3.1872 ja kuoli Mikkelissä 10.2.1945. Osallistuttuaan aktiivisesti kulttuurielämään ja luotuaan uraa opettajana ja rehtorina hänet kutsuttiin Mikkelin Yhteiskoulun johtajaksi 1907.
Ensimmäisinä tehtävinään hänellä oli kannatusyhdistyksen varain kartuttaminen ja koulutalon rakennuttaminen. Oman toimensa ohella hän toimi mm. toverikunnan kuraattorina 1097-1940, ohjaten oppilaitten taiteellisia harrastuksia. Mikkelin musiikinystäväin Yhdistyksen ylläpitämän Mikkelin amatööriorkesterin riveissä hän soitti vuodesta 1908 lähtien, toimien e.m. yhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuodesta 1938. Perustuslaillisen sanomalehti Suur-Savon (sittemmin Länsi-Savo) ja sen kirjapainon osakeyhtiön johtokunnan jäsen vuodesta 1908, saman yhtiön omistaman kaunokirjallisen viikkolehti Vipusen päävoimittaja 1910-1916, jolloin sensuuriviranomaiset sen lakkauttivat. Mikkelin Kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja 1913-1918, kotiteollisuusmyymälä Osakeyhtiö Kotipajan perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1914-1918. Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1928, toimittuaan sitä ennen valtuuston ja sen arikoisvaliokuntien sihteerinä, Mikkelin läänin kuntien yhteisen piirimielisairaalan rakennustoimikunnan sihteeri 1914-27, laatien piirimielisairaalain rakentamista käsittelevän historiikin sekä läänin mielisairaanhoitoa koskevan mietinnön. Edelleen Sajaniemi toimi kaupungin kansakoulun johtokunnan jäsenenä, Mikkelin läänin vaalipiirin keskuslautakunnan jäsenenä ja sihteerinä sekä presidentin valitsijamiehenä. Yksityisoppikoulujen opettajain järjestön keskushallituksen jäsen vuodesta 1912, opettajaneuvoston oppikouluosaston yksityisoppikoulujen valitsema edustaja, Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseuran johtokunnan jäsen, edellisen perustaman Mikkelin museon johtokunnan jäsen. Suomen Nuoriso-opiston johtokunnan jäsen vuodesta 1936, Mikkelin kansalaisopiston johtaja vuodesta 1921, ohjaten itse sen taiteellisten harrastuspiirien toimintaa. Vuodesta 1918 oli Sajaniemi myös kesänviettopaikkansa, Mikkelin Vanhamäen harrastustoiminnan johtava hahmo.
Jooseppi Sajaniemen runsas kirjallinen tuotanto koostuu enimmäksi osaksi puheista, lauluista, runoista ja sanomalehtikirjoituksista. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut mm. kirjasen "Suomen sodan aikaisia sotatietoja Tammelan pitäjästä", katkelmia Jokioisten ja Tammelan pitäjäin sukuoikeustilojen vaiheista sekä osia Kalevalan selitysten nimiluettelosta. Kalevala oli muutoinkin hänen suuren kiinnostuksensa kohteena. Jooseppi Sajaniemi opittiin tuntemaan isänmaanystävänä, joka suurella innolla opetti nuorisoa rakastamaan maatansa, sen kieltä, kulttuuria ja historiaa, sekä myös tinkimättömänä raittiusmiehenä.
