Äidinkieli
(→Savon murre) |
|||
| (Näytettyjen versioiden välissä on 6 versiota, jotka ovat 2 eri käyttäjän tekemiä.) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Savon murre == | == Savon murre == | ||
| − | Savon murteen lähtökohtana pidetään itäistä kantasuomea, jota puhuttiin erityisesti Karjalassa. Vaikutteita on tullut Hämeestä, Länsi-Suomesta ja Etelä-Karjalasta. | + | Savon murteen lähtökohtana pidetään [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli#Muita_murteita_tai_merkitt.C3.A4vi.C3.A4_suomen_kielen_muotoja itäistä kantasuomea], jota puhuttiin erityisesti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli Karjalassa.] Vaikutteita on tullut [http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4ismurteet Hämeestä,] Länsi-Suomesta ja Etelä-Karjalasta. |
<br /> | <br /> | ||
| − | Erityisesti runonlaulajat ovat pitäneet yllä Savonmaan kieliperintöä. Kalevalamittainen runous on säilyttänyt ikivanhaa myyttistä ja uskomuksellista ainesta. Vanhat runot kuvaavat maailmankaikkeuden rakennetta ja sen eri osien syntyä. | + | Erityisesti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Runonlaulaja runonlaulajat] ovat pitäneet yllä Savonmaan kieliperintöä. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalamitta Kalevalamittainen] runous on säilyttänyt ikivanhaa myyttistä ja uskomuksellista ainesta. Vanhat runot kuvaavat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeus maailmankaikkeuden] rakennetta ja sen eri osien syntyä. |
<br /> | <br /> | ||
| − | |||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
| + | '''Mikkelin murretta''' (Aake Kalliala Pulttibois-sarjassa) | ||
| + | {{#ev:youtube| cpwo8CAJ778}} | ||
| + | <br /> | ||
| + | <br /> | ||
| + | |||
== Tehtäviä == | == Tehtäviä == | ||
Alleviivaa oheisesta luomisrunosta savolaiset murreilmaisut. | Alleviivaa oheisesta luomisrunosta savolaiset murreilmaisut. | ||
| Rivi 119: | Rivi 122: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | [[Category:Rautakausi | + | [[Category:Rautakausi 5. lk.]] |
Nykyinen versio 13. maaliskuuta 2013 kello 12.55
Äidinkieli
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Savon murre
Savon murteen lähtökohtana pidetään itäistä kantasuomea, jota puhuttiin erityisesti Karjalassa. Vaikutteita on tullut Hämeestä, Länsi-Suomesta ja Etelä-Karjalasta.
Erityisesti runonlaulajat ovat pitäneet yllä Savonmaan kieliperintöä. Kalevalamittainen runous on säilyttänyt ikivanhaa myyttistä ja uskomuksellista ainesta. Vanhat runot kuvaavat maailmankaikkeuden rakennetta ja sen eri osien syntyä.
Mikkelin murretta (Aake Kalliala Pulttibois-sarjassa)
[muokkaa] Tehtäviä
Alleviivaa oheisesta luomisrunosta savolaiset murreilmaisut.
Mistä savolaiset murreilmaisut voi tunnistaa? Mistä runossa kerrotaan?
Mitä yhteistä runoilla on?
Kirjoita omaan arkeesi liittyvä savolaismurretta käyttävä runo.
[muokkaa] Savolainen luomisruno
Piäskyläinen päivälintu
Ehti muata muatakseen,
Lehtoa levätäkseen.
Lenti vuoren kukkulalle.
Näki laivasen merellä,
Punamaston purjehtivan.
Lenti laivan mastoon.
Valoi vaskesta pesänsä,
Teki kultaisen munansa.
Tuli tuulonen mereltä,
Kuas’ laivan kallelleen.
Muna vierähti vetteen.
Siihen kasvoi kaunis suar’,
Suaren piäle kaunis nurmi,
Nurmen piäle kaunis neiti.
Neiti poikia tekköö
Siihen suureen sottaan,
Joss’ on verta piäle poloven,
Joss’ on hiusta kuin kulloo.
Lähde: Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen, Tampere 2008
[muokkaa] Lyhennelmä Kalevalan luomiskertomuksesta
Tuli sotka, suora lintu;
lenteä lekuttelevi
etsien pesän sijoa,
asuinmaata arvaellen.
Keksi polven veen emosen
sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi,
tuoreheksi turpeheksi.
Lentelevi, liitelevi,
päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä,
muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa,
rautamunan seitsemännen.
Alkoi hautoa munia,
päätä polven lämmitellä.
Vavahutti polveansa,
järkytti jäseniänsä:
munat vierähti vetehen,
meren aaltohon ajaikse;
karskahti munat muruiksi,
katkieli kappaleiksi.
Kussa kättä käännähytti,
siihen niemet siivoeli;
kussa pohjasi jalalla,
kalahauat kaivaeli;
