Lääninsairaala
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä to...) |
|||
| (Näytettyjen versioiden välissä on 3 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | <br /> | ||
| + | Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel Carl Ludvig Engel] intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen. | ||
| + | <br /> | ||
| + | <br /> | ||
| + | Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinnan_keskussairaala Savonlinnan keskussairaala.] Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus. | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa. | Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton. | Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | == Lähteet == | |
| − | Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120 | + | * Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120 |
| − | + | * Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179. | |
| − | Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179. | + | * Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449. |
| − | + | <br /> | |
| − | Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449. | + | <br /> |
| − | + | <br /> | |
| − | + | ||
| − | + | ||
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Hallintohistoriaa]] | [[Category:Hallintohistoriaa]] | ||
Nykyinen versio 2. huhtikuuta 2013 kello 11.35
Lääninhallituksen ohella toinen tärkeä keskushallinnon laitos Mikkelissä oli lääninsairaala, joka rakennettiin Kirkkopuiston reunalle vuonna 1843. Keskellä tonttia sijaitsi itse päärakennus, kahdella reunalla sivurakennukset, joista toisesta oli varattu muutama huone mielisairaille, ja Nikolainkadun (nyk. Porrassalmenkatu) varrella taloudenhoitajan rakennus. Empiretyyliset rakennukset oli suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel intendentin konttorissa. Vuosina 1881-82 rakennettiin puusta mielisairaiden vastaanottolaitos. Ylilääkäreitä ennen itsenäisyyttä olivat mm. Anders Cajander (1846-56), Pirttiniemen kylpylaitoksen perustaja J. I. Björksten (1862-68) ja Naisvuoren rakennushankkeessa lahjoittajana ansioitunut R. Salingre (1869-882). Vuonna 1905 sairaalaan perustettiin apulääkärin virka. Sairaalan käyttöön vuokrattiin vuonna 1883 entinen kasakkakasarmi potilasmäärän kasvusta johtuen.
Lääninsairaalaa laajennettiin vuonna 1934. Vuoden 1965 alusta Mikkelin lääninsairaala muutettiin kuntainliiton omistamaksi keskussairaalaksi. Kuntainliittoon tuli yhteensä 16 kuntaa. Keskussairaaloita Mikkelin lääniin tuli kaksi, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaala. Vuonna 1985 valmistui Mikkelin keskussairaalan laajennusvaiheen uudisrakennusosa ja myöhemmin vanhemman osan peruskorjaus.
Lasaretinlääkärin lisäksi Mikkelin kaupungissa toimi 1840-luvulta alkaen piirilääkäri. Ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin vuonna 1840 Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844. Höglundin seuraajana piirilääkärinä toimi Herrbed Hällström (1858-96), joka kuoli vuonna 1911. Hän oli monipuolisesti mukana kaupungin kunnallisessa ja kirkollisessa elämässä, ja vieläkin monet muistavat ns. Hällströmin talon nykyisten Vuori- ja Maaherrankadun kulmauksessa.
Nykyään monista terveydenhuoltoon kuuluvista asioista huolehditaan kuntainliittojen kautta. Ensimmäinen kuntainliitto, johon Mikkelin kaupunki liittyi, oli mielisairaanhoidon alalla vuonna 1927. Tällöin 30 kuntaa perustivat Mikkelin maalaiskuntaan valtiolta ostetulle Moision tilalle rakennetun piirimielisairaalan ylläpitämiseksi kuntainliiton.
[muokkaa] Lähteet
- Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984. s. 119-120
- Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 178-179.
- Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 64 ja 445-449.
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
