|
|
| (Näytettyjen versioiden välissä on 7 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | Etsi Rautakauteen liittyvästä tekstistä, kuvista ja kuvateksteistä sinne piilotetut virheet ja
| |
| − | järjenvastaisuudet. Kuinka monta löydät?
| |
| | | | |
| − | <iframe src="https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg/preview?pli=1" width="640" height="480"></iframe>
| |
| − | Rautakauden elinkeinot
| |
| − | https://docs.google.com/viewer?pid=explorer&srcid=0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg&docid=2cea13dc623ab830ed11e7234d6dbb86%7C189377c0f01cb327f9086bf0add99729&a=bi&pagenumber=1&w=800
| |
| − | Viljankorjuussa käytettiin
| |
| − |
| |
| − | viikatteita (alinna) ja lasereita.
| |
| − |
| |
| − | Mikkelin Kallajärveltä on löytynyt
| |
| − |
| |
| − | myös kaivo, joka ajoittuu
| |
| − |
| |
| − | rautakauden lopulle.
| |
| − |
| |
| − | Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaistenniskentän
| |
| − |
| |
| − | auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.
| |
| − |
| |
| − | Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat
| |
| − |
| |
| − | viljalajit olivat ohra, popcorn ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin
| |
| − |
| |
| − | rautakaudella.
| |
| − |
| |
| − | Viihde- ja elektroniikkaharrastukset olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Osaketalouden
| |
| − |
| |
| − | merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja
| |
| − |
| |
| − | peltoja. Karjan lisääntyminen tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain kadota keskisellä
| |
| − |
| |
| − | rautakaudella.
| |
| − |
| |
| − | Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat tietokonekaudelle. Esimerkiksi Mikkelin Orijärveltä
| |
| − |
| |
| − | on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä pelloista autoilusta
| |
| − |
| |
| − | jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset autoilujäljet kun ovat leveitä ja yhdensuuntaisia.
| |
| − |
| |
| − | Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkypäitä.
| |
| − |
| |
| − | Rannekoruja. Hevosen varusteita on löytynyt
| |
| − |
| |
| − | keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.
| |
| − |
| |
| − | Atrain ja ongenkoukkuja.
| |
| − |
| |
| − | Metsästys ja kalastus olivat edelleen
| |
| − |
| |
| − | rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.
| |
| − |
| |
| − | Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, gerbiili ja undulaatti. Hevosten varusteita ilmestyy
| |
| − |
| |
| − | löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös tiikeri. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen
| |
| − |
| |
| − | tavallisia.
| |
| − |
| |
| − | Elokuvissa käynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen
| |
| − |
| |
| − | ökyrikkaan talousalueeseen kuului peltojen, kaupunkien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin
| |
| − |
| |
| − | monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.
| |
| − |
| |
| − | Viikinkiajalla Antarktiksella turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä
| |
| − |
| |
| − | harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä tietysti kiikarikiväärillä.
| |
| − |
| |
| − | Vaikka rautakauden laiskotellut ja avaruusmatkailua harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet
| |
| − |
| |
| − | edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita arkkitehteja, pronssinvalureita, puuseppiä ja hitsaajia
| |
| − |
| |
| − | on ollut kautta rautakauden.
| |
| − |
| |
| − | TEHTÄVÄN RATKAISU
| |
| − |
| |
| − | Teksti oikeat vastaukset korostettuina (Alkuperäisteksti ja kuvat Museoviraston sivuilta)
| |
| − | Virheitä on laskentatavasta riippuen yli 20.
| |
| − |
| |
| − | Rautakauden elinkeinot
| |
| − |
| |
| − | Viljankorjuussa käytettiin
| |
| − |
| |
| − | viikatteita (alinna) ja sirppejä.
| |
| − |
| |
| − | Mikkelin Orijärveltä on löytynyt
| |
| − |
| |
| − | myös kaivo, joka ajoittuu
| |
| − |
| |
| − | rautakauden lopulle.
| |
| − |
| |
| − | Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaispellon auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.
| |
| − |
| |
| − | Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat
| |
| − |
| |
| − | viljalajit olivat ohra ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin rautakaudella.
| |
| − |
| |
| − | Pyyntielinkeinot olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Maatalouden merkitys kasvoi kuitenkin
| |
| − |
| |
| − | jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja peltoja. Karjan lisääntyminen
| |
| − |
| |
| − | tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain vakiintua keskisellä rautakaudella.
| |
| − |
| |
| − | Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat myöhemmälle rautakaudelle. Esimerkiksi
| |
| − |
| |
| − | Mikkelin Orijärveltä on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä
| |
| − |
| |
| − | pelloista auraamisesta jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset auraamisjäljet kun ovat leveitä ja
| |
| − |
| |
| − | yhdensuuntaisia. Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkyvehnää.
| |
| − |
| |
| − | Kuolaimia. Hevosen varusteita on löytynyt
| |
| − |
| |
| − | keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.
| |
| − |
| |
| − | Atrain ja ongenkoukkuja.
| |
| − |
| |
| − | Metsästys ja kalastus olivat edelleen
| |
| − |
| |
| − | rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.
| |
| − |
| |
| − | Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, lammas ja vuohi. Hevosten varusteita ilmestyy
| |
| − |
| |
| − | löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös kissa. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen
| |
| − |
| |
| − | tavallisia.
| |
| − |
| |
| − | Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen
| |
| − |
| |
| − | talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin
| |
| − |
| |
| − | monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.
| |
| − |
| |
| − | Viikinkiajalla Euroopassa turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä
| |
| − |
| |
| − | harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä pyyntikuopilla.
| |
| − |
| |
| − | Vaikka rautakauden maata viljellyt ja erätaloutta harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet
| |
| − |
| |
| − | edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita seppiä, pronssinvalureita, puuseppiä ja savenvalajia on
| |
| − |
| |
| − | ollut kautta rautakauden.
| |
| − | <br />
| |
| − | <br />
| |
| − | [[Category:Rautakausi 5. lk.]]
| |