Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.03 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.14 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset)
(Näytettyjen versioiden välissä on 5 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 16:		Rivi 16:
	<br />		<br />
	'''Noin 1500-500 eKr.'''		'''Noin 1500-500 eKr.'''
−	* Luettelon kohta	+	* pronssikausi.
−	pronssikausi.	+
	<br />		<br />
	'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.'''		'''Noin 500 eKr.-1300 jKr.'''
−		+	* rautakausi.
−	- rautakausi.	+
	<br />		<br />
	'''Noin 800-1000'''		'''Noin 800-1000'''
−		+	* viikinkiretket.
−	- viikinkiretket.	+
	<br />		<br />
	'''Noin 1000'''		'''Noin 1000'''
−		+	* kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
−	- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.	+
	<br />		<br />
	'''Noin 1050-1150/1300'''		'''Noin 1050-1150/1300'''
−		+	* ristiretkiaika.
−	- ristiretkiaika.	+
	<br />		<br />
	'''1155'''		'''1155'''
−		+	* ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
−	- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.	+
	<br />		<br />
	'''1164'''		'''1164'''
−		+	* perustettiin Upsalan piispanistuin.
−	- perustettiin Upsalan piispanistuin.	+
	<br />		<br />
	'''1227'''		'''1227'''
−		+	* Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
−	- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.	+	* Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
−	- Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.	+
	<br />		<br />
	'''1238/39 tai 1258-59'''		'''1238/39 tai 1258-59'''
−		+	* ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
−	- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.	+
	<br />		<br />
	'''Noin 1250'''		'''Noin 1250'''
−		+	* ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
−	- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.	+
	<br />		<br />
	'''1277'''		'''1277'''
−		+	* pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
−	- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.	+
	<br />		<br />
	'''1293'''		'''1293'''
−		+	* Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
−	- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.	+
	<br />		<br />
	'''1323'''		'''1323'''
−		+	* Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
−	- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.	+
	<br />		<br />
	'''1344'''		'''1344'''
−		+	* Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
−	- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).	+
	<br />		<br />
	'''1347'''		'''1347'''
−		+	* maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
−	- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.	+
	<br />		<br />
	'''1362'''		'''1362'''
−		+	* suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
−	- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.	+
	<br />		<br />
	'''1397-1521'''		'''1397-1521'''
−		+	* pohjoismainen Kalmarin unioni.
−	- pohjoismainen Kalmarin unioni.	+
	<br />		<br />
	'''1412-52'''		'''1412-52'''
−		+	* Maunu II Tavast Turun piispana.
−	- Maunu II Tavast Turun piispana.	+
	<br />		<br />
	'''1435'''		'''1435'''
−		+	* Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
−	- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.	+
	<br />		<br />
	'''1480'''		'''1480'''
−		+	* Iivana III yhdisti Venäjän.
−	- Iivana III yhdisti Venäjän.	+
	<br />		<br />
	'''1496-97'''		'''1496-97'''
−		+	* nk. vanha viha.
−	- nk. vanha viha.	+
	<br />		<br />
	'''1520'''		'''1520'''
−		+	* Tukholman verilöyly.
−	- Tukholman verilöyly.	+
	<br />		<br />
	'''1523-1560'''		'''1523-1560'''
−		+	* Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
−	- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1527'''		'''1527'''
−		+	* Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
−	- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.	+
	<br />		<br />
	'''1543'''		'''1543'''
−		+	* ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
−	- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.	+
	<br />		<br />
	'''1544'''		'''1544'''
−		+	* kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
−	- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.	+
	<br />		<br />
	'''1548'''		'''1548'''
−		+	* ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
−	- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).	+
	<br />		<br />
	'''1550'''		'''1550'''
−		+	* perustettiin Helsinki.
−	- perustettiin Helsinki.	+
	<br />		<br />
	'''1554'''		'''1554'''
−		+	* Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
−	- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.	+
	<br />		<br />
	'''1555-1557'''		'''1555-1557'''
−		+	* sota Venäjää vastaan.
−	- sota Venäjää vastaan.	+
	<br />		<br />
	'''1556-63'''		'''1556-63'''
−		+	* Juhana Suomen herttuna.
−	- Juhana Suomen herttuna.	+
	<br />		<br />
	'''1560-68'''		'''1560-68'''
−		+	* Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
−	- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1568-94'''		'''1568-94'''
−		+	* Juhana III Ruotsin kuninkaana.
−	- Juhana III Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1570-1595'''		'''1570-1595'''
−		+	* ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
−	- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.	+
	<br />		<br />
	'''1593'''		'''1593'''
−		+	* luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
−	- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.	+
	<br />		<br />
	'''1594-99'''		'''1594-99'''
−		+	* katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
−	- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.	+
	<br />		<br />
	'''1595'''		'''1595'''
−		+	* Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
−	- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.	+
	<br />		<br />
	'''1596-1597'''		'''1596-1597'''
−		+	* nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
−	- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.	+
	<br />		<br />
	'''1599-1617'''		'''1599-1617'''
−		+	* Venäjän sota.
−	- Venäjän sota.	+
	<br />		<br />
	'''1611-32'''		'''1611-32'''
−		+	* Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
−	- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1614'''		'''1614'''
−		+	* Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
−	- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.	+
	<br />		<br />
	'''1617'''		'''1617'''
−		+	* Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
−	- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).	+	* Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
−	- Säädettiin valtiopäiväjärjestys.	+
	<br />		<br />
	'''1623'''		'''1623'''
−		+	perustettiin Turun hovioikeus.
−	- perustettiin Turun hovioikeus.	+
	<br />		<br />
	'''1632-54'''		'''1632-54'''
−		+	* Kristiina Ruotsin kuningattarena.
−	- Kristiina Ruotsin kuningattarena.	+
	<br />		<br />
	'''1634'''		'''1634'''
−		+	* säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.
−	- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan	+
−	Suomi jaettiin viiteen lääniin.	+
	<br />		<br />
	'''1637-40 ja 1648-51'''		'''1637-40 ja 1648-51'''
−		+	* Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
−	- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.	+
	<br />		<br />
	'''1638'''		'''1638'''
−		+	* järjestettiin Suomen postilaitos.
−	- järjestettiin Suomen postilaitos.	+
	<br />		<br />
	'''1640'''		'''1640'''
−		+	* Turun akatemia perustettiin.
−	- Turun akatemia perustettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1642'''		'''1642'''
Rivi 220:		Rivi 171:
	<br />		<br />
	'''1682'''		'''1682'''
−		+	* Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
−	- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.	+	* Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
−	- Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.	+	* Ruotujakolaitos perustettiin.
−	- Ruotujakolaitos perustettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1686'''		'''1686'''
−		+	* vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
−	- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.	+
	<br />		<br />
	'''1695-97'''		'''1695-97'''
−		+	* suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
−	- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.	+
	<br />		<br />
	'''1697-1718'''		'''1697-1718'''
−		+	* Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
−	- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1700-21'''		'''1700-21'''
−		+	* suuri Pohjan sota.
−	- suuri Pohjan sota.	+
	<br />		<br />
	'''1709'''		'''1709'''
−		+	Pultavan tappio.
−	- Pultavan tappio.	+
	<br />		<br />
	'''1710-21'''		'''1710-21'''
−		+	* isoviha.
−	- isoviha.	+
	<br />		<br />
	'''1719-72'''		'''1719-72'''
−		+	* vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
−	- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.	+
	<br />		<br />
	'''1721'''		'''1721'''
−		+	* Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
−	- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.	+
	<br />		<br />
	'''1723'''		'''1723'''
−		+	* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
−	- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.	+
	<br />		<br />
	'''1734'''		'''1734'''
−		+	* valtakunnan yleinen laki.
−	- valtakunnan yleinen laki.	+
	<br />		<br />
	'''1741-43'''		'''1741-43'''
−		+	* hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
−	- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.	+
	<br />		<br />
	'''1743'''		'''1743'''
−		+	* Turun rauha.
−	- Turun rauha.	+
	<br />		<br />
	'''1749'''		'''1749'''
−		+	* tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
−	- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).	+	* Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
−	- Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.	+
	<br />		<br />
	'''1753'''		'''1753'''
−		+	* Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
−	- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.	+
	<br />		<br />
	'''1757'''		'''1757'''
−		+	* Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
−	- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.	+
	<br />		<br />
	'''1765'''		'''1765'''
−		+	* Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
−	- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.	+
	<br />		<br />
	'''1771'''		'''1771'''
−		+	* alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
−	- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.	+
	<br />		<br />
	'''1771-92'''		'''1771-92'''
−		+	* Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
−	- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1772'''		'''1772'''
−		+	* Kustaa III:n vallankaappaus.
−	- Kustaa III:n vallankaappaus.	+
	<br />		<br />
	'''1775'''		'''1775'''
−		+	* läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
−	- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.	+
	<br />		<br />
	'''1775'''		'''1775'''
−		+	* Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
−	- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.	+	* Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
−	- Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.	+
	<br />		<br />
	'''1780'''		'''1780'''
−		+	* eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
−	- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.	+
	<br />		<br />
	'''1788-90'''		'''1788-90'''
−		+	* käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
−	- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.	+
	<br />		<br />
	'''1789'''		'''1789'''
−		+	* valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
−	- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.	+	* Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
−	- Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.	+
	<br />		<br />
	'''1792-1809'''		'''1792-1809'''
−		+	* Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
−	- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.	+
	<br />		<br />
	'''1797'''		'''1797'''
−		+	* perustettiin Suomen talousseura.
−	- perustettiin Suomen talousseura.	+
	<br />		<br />
	'''1808'''		'''1808'''
−		+	* alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
−	- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.	+
	<br />		<br />
	'''1809'''		'''1809'''
−		+	* Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
−	- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.	+	* Haminan rauha 17.9.
−	- Haminan rauha 17.9.	+
	<br />		<br />
	'''1809-1825'''		'''1809-1825'''
−		+	* Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
−	- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.	+
	<br />		<br />
	'''1811'''		'''1811'''
−		+	* perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
−	- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.	+
	<br />		<br />
	'''1812'''		'''1812'''
−		+	* Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
−	- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.	+	* Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
−	- Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.	+
	<br />		<br />
	'''1816'''		'''1816'''
−		+	* hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
−	- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.	+
	<br />		<br />
	'''1822'''		'''1822'''
−		+	* tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
−	- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.	+
	<br />		<br />
	'''1825-55'''		'''1825-55'''
−		+	* Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
−	- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.	+
	<br />		<br />
	'''1827'''		'''1827'''
−		+	* Turku paloi.
−	- Turku paloi.	+
	<br />		<br />
	'''1828'''		'''1828'''
−		+	* yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
−	- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.	+
	<br />		<br />
	'''1831'''		'''1831'''
−		+	* uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
−	- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.	+
	<br />		<br />
	'''1831'''		'''1831'''
−		+	* perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
−	- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.	+
	<br />		<br />
	'''1835'''		'''1835'''
−		+	* ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
−	- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.	+
	<br />		<br />
	'''1840'''		'''1840'''
−		+	* Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
−	- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.	+	* Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
−	- Perustettiin Mustialan maatalousopisto.	+
	<br />		<br />
	'''1843'''		'''1843'''
−		+	* annettiin uusi koulujärjestys.
−	- annettiin uusi koulujärjestys.	+
	<br />		<br />
	'''1844-1846'''		'''1844-1846'''
−		+	* ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
−	- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.	+
	<br />		<br />
	'''1848'''		'''1848'''
−		+	* Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
−	- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.	+	* J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
−	- J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.	+
	<br />		<br />
	'''1854'''		'''1854'''
−		+	* perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
−	- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)	+
	<br />		<br />
	'''1854 ja 1855'''		'''1854 ja 1855'''
−		+	* Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
−	- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).	+
	<br />		<br />
	'''1855-81'''		'''1855-81'''
−		+	* Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
−	- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.	+
	<br />		<br />
	'''1856'''		'''1856'''
−		+	* Saimaan kanava valmistui.
−	- Saimaan kanava valmistui.	+	* Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
−	- Suomi sai ensimmäiset postimerkit.	+	* Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
−	- Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.	+
	<br />		<br />
	'''1857'''		'''1857'''
−		+	* sallittiin höyrysahojen perustaminen.
−	- sallittiin höyrysahojen perustaminen.	+
	<br />		<br />
	'''1858'''		'''1858'''
−		+	* ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
−	- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.	+	* Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
−	- Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.	+
	<br />		<br />
	'''1859'''		'''1859'''
−		+	* sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
−	- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.	+
	<br />		<br />
	'''1860'''		'''1860'''
−		+	* Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
−	- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.	+
	<br />		<br />
	'''1862'''		'''1862'''
−		+	* Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
−	- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.	+
	<br />		<br />
	'''1863'''		'''1863'''
−		+	* Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
−	- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.	+	* Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
−	- Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.	+
	<br />		<br />
	'''1865'''		'''1865'''
−		+	* asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
−	- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.	+	* Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
−	- Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.	+
	<br />		<br />
	'''1866'''		'''1866'''
−		+	* kansakouluasetus.
−	- kansakouluasetus.	+	* Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
−	- Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1867'''		'''1867'''
−		+	* ruotujakolaitos lakkautettiin.
−	- ruotujakolaitos lakkautettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1867-68'''		'''1867-68'''
−		+	* viimeiset suuret nälkävuodet.
−	- viimeiset suuret nälkävuodet.	+
	<br />		<br />
	'''1868'''		'''1868'''
−		+	* ammattikuntalaitos lakkautettiin.
−	- ammattikuntalaitos lakkautettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1869'''		'''1869'''
−		+	* uusi valtiopäiväjärjestys.
−	- uusi valtiopäiväjärjestys.	+	* Uusi kirkkolaki säädettiin.
−	- Uusi kirkkolaki säädettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1870'''		'''1870'''
−		+	* Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
−	- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.	+
	<br />		<br />
	'''1872'''		'''1872'''
−		+	* annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
−	- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.	+
	<br />		<br />
	'''1873'''		'''1873'''
−		+	* asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
−	- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.	+
	<br />		<br />
	'''1874'''		'''1874'''
−		+	* asetus ylioppilastutkinnosta.
−	- asetus ylioppilastutkinnosta.	+
	<br />		<br />
	'''1877'''		'''1877'''
−		+	* Suomen markka siirtyi kultakantaan.
−	- Suomen markka siirtyi kultakantaan.	+
	<br />		<br />
	'''1877-1878'''		'''1877-1878'''
−		+	* Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
−	- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.	+
	<br />		<br />
	'''1878'''		'''1878'''
−		+	* asevelvollisuuslaki.
−	- asevelvollisuuslaki.	+
	<br />		<br />
	'''1879'''		'''1879'''
−		+	* täydellinen elinkeinovapaus.
−	- täydellinen elinkeinovapaus.	+
	<br />		<br />
	'''1881-94'''		'''1881-94'''
−		+	* Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
−	- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.	+
	<br />		<br />
	'''1890'''		'''1890'''
−		+	* Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
−	- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.	+
	<br />		<br />
	'''1894-1917'''		'''1894-1917'''
−		+	* Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
−	- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.	+
	<br />		<br />
	'''1898'''		'''1898'''
−		+	* piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
−	- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.	+
	<br />		<br />
	'''1898-1905'''		'''1898-1905'''
−		+	* ensimmäinen sortokausi
−	- ensimmäinen sortokausi	+
	<br />		<br />
	'''1898'''		'''1898'''
−		+	* Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
−	- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.	+
	<br />		<br />
	'''1899'''		'''1899'''
−		+	* Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
−	- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.	+	* Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
−	- Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.	+	* Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
−	- Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".	+	* Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
−	- Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.	+
	<br />		<br />
	'''1900'''		'''1900'''
−		+	* venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
−	- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.	+	* Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
−	- Postimerkit muutettiin venäläisiksi.	+
	<br />		<br />
	'''1901'''		'''1901'''
−		+	* hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
−	- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.	+
	<br />		<br />
	'''1902'''		'''1902'''
−		+	* suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
−	- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.	+
	<br />		<br />
	'''1904'''		'''1904'''
−		+	* Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
−	- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.	+
	<br />		<br />
	'''1905'''		'''1905'''
−		+	* Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
−	- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.	+	* Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
−	- Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.	+
	<br />		<br />
	'''1906'''		'''1906'''
−		+	* hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
−	- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.	+	* 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
−	- 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.	+
	<br />		<br />
	'''1907'''		'''1907'''
−		+	* ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
−	- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.	+
	<br />		<br />
	'''1908-1917'''		'''1908-1917'''
−		+	* toinen sortokausi.
−	- toinen sortokausi.	+
	<br />		<br />
	'''1908'''		'''1908'''
−		+	* hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
−	- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.	+
	<br />		<br />
	'''1909'''		'''1909'''
−		+	* maanvuokra-asetus.
−	- maanvuokra-asetus.	+
	<br />		<br />
	'''1910'''		'''1910'''
−		+	* Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
−	- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.	+
	<br />		<br />
	'''1912'''		'''1912'''
−		+	* venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
−	- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.	+	* Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
−	- Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".	+
	<br />		<br />
	'''1914'''		'''1914'''
−		+	* Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
−	- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.	+
	<br />		<br />
	'''1916'''		'''1916'''
−		+	* alkoi jääkäriliike.
−	- alkoi jääkäriliike.	+
	<br />		<br />
	'''1917'''		'''1917'''
−		+	* Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
−	- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.	+	* Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
−	- Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.	+	* Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
−	- Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.	+	* Suurlakko marraskuussa.
−	- Suurlakko marraskuussa.	+	* Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
−	- Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.	+	* Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
−	- Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.	+
	<br />		<br />
	'''1918'''		'''1918'''
−		+	* sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
−	- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.	+	* Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
−	- Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.	+	* Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
−	- Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.	+	* Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
−	- Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.	+
	<br />		<br />
	'''1919'''		'''1919'''
−		+	* tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
−	- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.	+	* Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
−	- Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.	+
	<br />		<br />
	'''1920'''		'''1920'''
−		+	* annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
−	- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.	+	* Suomi liittyi Kansainliittoon.
−	- Suomi liittyi Kansainliittoon.	+	* Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
−	- Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.	+
	<br />		<br />
	'''1921'''		'''1921'''
−		+	* annettiin oppivelvollisuuslaki.
−	- annettiin oppivelvollisuuslaki.	+
	<br />		<br />
	'''1922'''		'''1922'''
−		+	* säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
−	- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.	+
	<br />		<br />
	'''1923'''		'''1923'''
−		+	* säännölliset radiolähetykset alkoivat.
−	- säännölliset radiolähetykset alkoivat.	+
	<br />		<br />
	'''1925-31'''		'''1925-31'''
−		+	* Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
−	- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.	+
	<br />		<br />
	'''1928'''		'''1928'''
−		+	* säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
−	- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.	+
	<br />		<br />
	'''1929'''		'''1929'''
−		+	* kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
−	- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.	+
	<br />		<br />
	'''1930'''		'''1930'''
−		+	* lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
−	- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.	+
	<br />		<br />
	'''1931-1937'''		'''1931-1937'''
−		+	* Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
−	- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.	+
	<br />		<br />
	'''1932'''		'''1932'''
−		+	* edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
−	- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen	+	* Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
−	jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.	+	* Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
−	- Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.	+
−	- Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.	+
	<br />		<br />
	'''1935'''		'''1935'''
−		+	* Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
−	- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.	+
	<br />		<br />
	'''1937-40'''		'''1937-40'''
−		+	* Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
−	- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.	+
	<br />		<br />
	'''1939'''		'''1939'''
−		+	* F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
−	- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.	+
	<br />		<br />
	'''1939-1940'''		'''1939-1940'''
Rivi 798:		Rivi 643:
	<br />		<br />
	<br />		<br />
−	<br />	+	== Lähteet ==
−	'''Lähteet:'''	+	* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
−		+	* Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.
−	Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.	+
−		+
−	Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.	+
	<br />		<br />
	<br />		<br />

---

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.14

Noin 10 000 eKr.

• sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.

Noin 8000 eKr.

• jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.

Noin 7000-4200 eKr.

• vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.

Noin 6500-4200 eKr.

• Suomusjärven kulttuuri.

Noin 4000-2000 eKr.

• kampakeraaminen aika.

Noin 1500-500 eKr.

• pronssikausi.

Noin 500 eKr.-1300 jKr.

• rautakausi.

Noin 800-1000

• viikinkiretket.

Noin 1000

• kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.

Noin 1050-1150/1300

• ristiretkiaika.

1155

• ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.

1164

• perustettiin Upsalan piispanistuin.

1227

• Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
• Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.

1238/39 tai 1258-59

• ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.

Noin 1250

• ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.

1277

• pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.

1293

• Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.

1323

• Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.

1344

• Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).

1347

• maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.

1362

• suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.

1397-1521

• pohjoismainen Kalmarin unioni.

1412-52

• Maunu II Tavast Turun piispana.

1435

• Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.

1480

• Iivana III yhdisti Venäjän.

1496-97

• nk. vanha viha.

1520

• Tukholman verilöyly.

1523-1560

• Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.

1527

• Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.

1543

• ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.

1544

• kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.

1548

• ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).

1550

• perustettiin Helsinki.

1554

• Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.

1555-1557

• sota Venäjää vastaan.

1556-63

• Juhana Suomen herttuna.

1560-68

• Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.

1568-94

• Juhana III Ruotsin kuninkaana.

1570-1595

• ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.

1593

• luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.

1594-99

• katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.

1595

• Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.

1596-1597

• nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.

1599-1617

• Venäjän sota.

1611-32

• Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.

1614

• Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.

1617

• Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
• Säädettiin valtiopäiväjärjestys.

1623 perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

• Kristiina Ruotsin kuningattarena.

1634

• säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.

1637-40 ja 1648-51

• Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.

1638

• järjestettiin Suomen postilaitos.

1640

• Turun akatemia perustettiin.

1642

• koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.

1654-60

• Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1660-97

• Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1682

• Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
• Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
• Ruotujakolaitos perustettiin.

1686

• vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.

1695-97

• suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.

1697-1718

• Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.

1700-21

• suuri Pohjan sota.

1709 Pultavan tappio.
1710-21

• isoviha.

1719-72

• vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.

1721

• Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.

1723

• säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1734

• valtakunnan yleinen laki.

1741-43

• hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.

1743

• Turun rauha.

1749

• tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
• Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.

1753

• Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.

1757

• Ruotsissa annettiin isojakoasetus.

1765

• Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.

1771

• alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.

1771-92

• Kustaa III Ruotsin kuninkaana.

1772

• Kustaa III:n vallankaappaus.

1775

• läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.

1775

• Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
• Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.

1780

• eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.

1788-90

• käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.

1789

• valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
• Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.

1792-1809

• Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.

1797

• perustettiin Suomen talousseura.

1808

• alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.

1809

• Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
• Haminan rauha 17.9.

1809-1825

• Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.

1811

• perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.

1812

• Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
• Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.

1816

• hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.

1822

• tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.

1825-55

• Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.

1827

• Turku paloi.

1828

• yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.

1831

• uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.

1831

• perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.

1835

• ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.

1840

• Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
• Perustettiin Mustialan maatalousopisto.

1843

• annettiin uusi koulujärjestys.

1844-1846

• ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.

1848

• Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
• J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.

1854

• perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)

1854 ja 1855

• Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).

1855-81

• Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.

1856

• Saimaan kanava valmistui.
• Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
• Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.

1857

• sallittiin höyrysahojen perustaminen.

1858

• ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
• Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.

1859

• sallittiin kaupankäynti maaseudulla.

1860

• Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.

1862

• Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.

1863

• Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
• Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.

1865

• asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
• Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.

1866

• kansakouluasetus.
• Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.

1867

• ruotujakolaitos lakkautettiin.

1867-68

• viimeiset suuret nälkävuodet.

1868

• ammattikuntalaitos lakkautettiin.

1869

• uusi valtiopäiväjärjestys.
• Uusi kirkkolaki säädettiin.

1870

• Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.

1872

• annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.

1873

• asetus kunnallisesta itsehallinnosta.

1874

• asetus ylioppilastutkinnosta.

1877

• Suomen markka siirtyi kultakantaan.

1877-1878

• Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.

1878

• asevelvollisuuslaki.

1879

• täydellinen elinkeinovapaus.

1881-94

• Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.

1890

• Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.

1894-1917

• Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.

1898

• piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.

1898-1905

• ensimmäinen sortokausi

1898

• Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

1899

• Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
• Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
• Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
• Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.

1900

• venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
• Postimerkit muutettiin venäläisiksi.

1901

• hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.

1902

• suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.

1904

• Eugen Schauman ampui Bobrikovin.

1905

• Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
• Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.

1906

• hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
• 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.

1907

• ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.

1908-1917

• toinen sortokausi.

1908

• hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.

1909

• maanvuokra-asetus.

1910

• Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.

1912

• venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
• Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".

1914

• Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.

1916

• alkoi jääkäriliike.

1917

• Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
• Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
• Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
• Suurlakko marraskuussa.
• Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
• Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.

1918

• sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
• Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
• Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
• Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.

1919

• tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
• Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.

1920

• annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
• Suomi liittyi Kansainliittoon.
• Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.

1921

• annettiin oppivelvollisuuslaki.

1922

• säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.

1923

• säännölliset radiolähetykset alkoivat.

1925-31

• Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.

1928

• säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1929

• kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.

1930

• lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.

1931-1937

• Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.

1932

• edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
• Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
• Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.

1935

• Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.

1937-40

• Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.

1939

• F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.

1939-1940

• Suomen talvisota.

1940

• "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
• Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.

1940-44

• Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.

1941-44

• jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.

1944

• allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
• Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.

1944-46

• Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.

1945

• asekätkentä paljastui.
• Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
• A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.

1946

• langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.

1946-1956

• Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.

1947

• liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
• Valvontakomissio poistui Suomesta.
• Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.

1948

• Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.

1951

• ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.

1952

• sotakorvaukset maksettiin loppuun.
• Helsingissä pidettiin olympialaiset.

1954

• elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
• Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.

1955

• Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
• Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
• Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.

1956

• yleislakko kesti kolme viikkoa.

1956-81

• Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.

1958

• Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".

1960

• työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.

1961

• Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
• Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.

1963

• otettiin käyttöön nykymarkka.

1964

• sairausvakuutuslaki.

1967

• puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.

1968

• säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.

1969

• keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.

1972

• kansanterveyslaki.

1973

• vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.

1975

• Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
• Uusi vaalilaki annettiin.

1978

• säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.

1982-1994

• Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.

1983

• koko koululainsäädäntö uudistettiin.

1985

• annettiin sukunimilaki.

1993

• Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).

1994

• Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
• Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.

1995

• Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

1997

• lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).

[muokkaa] Lähteet

• Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
• Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura