Astuvansalmen retkipäivä - Opettajalle

Versio 25. lokakuuta 2012 kello 08.05

Oppiaineet: Liikunta, historia, kuvataide, käsityöt, biologia, äidinkieli

Retki sopii erityisesti 5. vuosiluokan ohjelmaan.

Päivän toteuttaminen: Linja-autokuljetus, keittolasta eväät

Päivän kesto: Vähintään 3 tuntia + matkat

Retki tehtävineen on sovellettavissa muihinkin luontokohteisiin tai vaikka oman koulun lähipiirin tutkimiseen. Tehtävistä voi valita vain osan tai muunnella tarkoituksen mukaan. Vain kalliomaalauksiin liittyvät tehtävät on sidottuja Astuvansalmeen. Toki ne voi tehdä myös kuvien avulla.

Suur-Savon museo, Brahelinna ja Pien-Toijalan talomuseo sopivat erityisesti 6. vuosiluokan vierailukohteiksi.

Ennakkoon

Kuvataide

Käydään valokuvaamisen perusteita (sommittelu tms.) kuvataiteen tunnilla.

Historia

Keräily- ja metsästyskulttuuriin tutustuminen, shamaanit, uskomukset saalisonnesta ja hedelmällisyydestä. Katsellaan kuvia kalliomaalauksista, esim.:

http://internetix.fi/tutkimus/muinaistaide/kalliojumala/seinama.htm

http://internetix.fi/tutkimus/muinaistaide/kalliojumala/galleria.htm

http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa_esihistoriasta

Biologia ja maantieto

Etsitään Astuvansalmi kartalta. Puhutaan luonnossa liikkumisesta ja korostetaan hiljaisuutta, jotta myös elävä luonto uskaltaa olla esillä.

Äidinkieli

Tutustutaan loitsuihin ja manauksiin.

Luontopolulla

Kuvataide

Oppilaat kuvaavat luontokohteita omien mieltymystensä mukaan.

Biologia ja maantieto

Esittelytaulut ja opettajan kertoma

Kalliomaalauksilla

Historia

(kysymyksiä paikan päällä tai jälkikäteen pohdittavaksi) Miksi? Merkitys? Miten on maalattu käytännössä? Miksi maalaukset ovat luettavissa vielä nykypäivänäkin? Käytetään apuna kalliomaalausten luona olevaa materiaalia.

Kuvataide / käsityö

Kopioidaan omiin luonnoslehtiöihin kuvia kalliosta. Tuotetaan luonnoksia ”nykyajan kalliomaalauksista” (oppilaan oma elämä),

Syödään eväät maastossa.

Koulussa retken jälkeen

Kuvataide/käsityöt

Oppilaiden omat kalliomaalaukset toteutetaan vaihtoehtoisesti luokassa yhdistettynä johonkin toiseen tekniikkaan (esim perspektiivipiirtäminen – oma huone, koulun piha jne.) tai tuotetaan pitkälle paperille luokan yhteinen ”kalliomaalaus” esim akvarellilla tai käsityön tunnilla tehdään neulahuovutuksella kangas (tai valmistetaan paperia), pingotetaan kangas kehykseen kiinni ja maalataan luonnosten pohjalta luolamaalauksia. Järjestetään koulun käytävälle tai kirjastoon näyttely kuvista.

Kuvataide

valokuvat (kännykkäkamerat/koulun kamerat) – valokuvanäyttely /- kollaasi (koko ryhmä tai pareittain tai jokainen omansa).

Historia

Katsellaan yhdessä oppilaiden ”nykyajan luolamaalauksia”. Ovatko luolamaalaukset parhaiten verrattavissa nykyajan graffiteihin, taidemaalauksiin vai kenties käyttöohjeisiin? Biologia / maantieto: Jäsennetään luontohavaintoja keskustelemalla ja oppilaiden ottamia kuvia katsellen. Valokuvista tehdään yhteinen iso seinäpaperi tai parin kanssa oma posteri, jossa kuvateksteinä kasvien nimiä, metsätyyppejä jne. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä powerpoint-esityksiä.

Lisävinkkejä

Lähde: http://edu.fi/kulttuuri-identiteetti_ja_kansainvalisyys/aikapolku/tehtavat/oppiaineiden_yhteiset_tehtavat/muinaistaide

Biologia

Verratkaa ihmisen ja luonnon suhdetta kivikaudella ja tänä päivänä. Pohtikaa jokamiehenoikeuksia maailmanlaajuisesti erityislaatuisina oikeuksina: Suomessa voimme oleskella luonnossa sekä marjastaa, sienestää ja metsästää. Mitä jokamiehenoikeudet ovat ja mitä ne edellyttävät ihmiseltä?

Valmistakaa omat puu-ongenkoukut ja käykää kokeilemassa, tuleeko kalaa.

Kemia ja kotitalous

Tutustukaa esihistoriassa käytettyjen luonnonmateriaalien ominaisuuksiin: väriin, rakeisuuteen, kovuuteen, tuoksuun, painoon. Pohtikaa, millaisesta kivestä tulee hyvä kirves. Mitä muita mahdollisesti parempia aineita nykyään käytetään? Miten materiaalit reagoivat erilaisiin tapoihin käsitellä niitä? Mitä luonnonmateriaaleja osaisitte etsiä luonnosta, ja miten voisitte niitä hyödyntää?
Tutustukaa kivikaudella käytettyihin ruoka-aineksiin ja menetelmiin ja valmistakaa ateria esihistorialliseen tyyliin. Selvittäkää, miten ravinto hankittiin ja pyydystettiin ja miten sitä säilöttiin. Kuivaaminen on esimerkki esihistorialliselta ajalta peräisin olevasta säilytyskeinosta, joka on käytössä edelleen (esim. retkimuonat).
Mitä ruokia ja juomia kivikautinen ihminen säilytti saviastioissa?

Maantieto

Laatikaa kartta, johon on merkitty, mistä kalliomaalauksia, -piirroksia ja muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ja -esineitä on löydetty Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja mahdollisesti myös muista maista. Laatikaa kartta symboleineen ja ajankohtineen. Asettakaa sen jälkeen aikajanalle esihistoriallisen ajan kulttuureita ja tarkkailkaa, miten ja milloin kulttuurit ovat syntyneet, levinneet ja hävinneet. Verratkaa asuttamista, kulttuureiden ajoittumista, samankaltaisuutta ja eroavuutta sekä elinkeinojen syntyä Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Uskonto

Mitä kalliomaalaukset ja kulttiesineet kertovat muinaisuskonnosta? Syventykää Suomen alkuperäiskansojen luonnonuskontoon ja šamanismiin. Perehtykää myös hautaamiseen: mitä koukkupolviset ja pää alaspäin olevat ihmishahmot viestivät kalliomaalauksissa? Ottakaa selvää muinaisesta hautauskulttuurista, esimerkiksi punamultahaudoista ja polttohautauksesta. Jo neandertalilaiset hautasivat vainajansa ja antoivat heille mukaan eväitä, aseita ja muita tavaroita. Hautauksissa käytettiin myös punamultaa, jolla vainaja osittain tai kokonaan peitettiin. Punainen oli veren ja elämän väri, ja punamullan uskottiin ehkä vähentävän kuoleman valtaa.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Harjoitelkaa luovaa kirjoittamista kalliomaalauksesta tai keraamisesta esineestä. Kun on tutustuttu siihen elämäntapaan, joka vallitsi kalliomaalausten tekoaikana, voidaan kirjoittaa esineestä tai maalauksesta tarina, jonka kontekstina on maalauksen tai esineen tekijöiden elämäntapa, elinpaikka ja elämän ajankohta. Voitte myös ottaa lähtökohdaksi jonkin muun vanhan esineen. Kysykää esineeltä kysymyksiä ja vastatkaa niihin ottamalla selvää esineen historiasta.

Hanna Lämsä