Neljäs oppikoulu Mikkeliin
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> 1950-luvun puolivälissä Mikkeliin perustettiin neljäs oppikoulu. Tammikuun 1956 lopulla Mikkelin Keskikoulun kannatusyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin. Koulu...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
1950-luvun puolivälissä Mikkeliin perustettiin neljäs oppikoulu. Tammikuun 1956 lopulla Mikkelin Keskikoulun kannatusyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin. Koulutyö aloitettiin saman vuoden syyskuun alussa Mikkelin kauppaoppilaitoksen tiloissa. Koulun ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Mikkelin tuomiokapitulin notaari, rovasti Heimo Kortesniemi. Toiminnan alussa koululla ei ollut omaa koulurakennusta, ja veisto-, voimistelu- ja käsityötunteja pidettiin Mikkelin Keskuskoululla ja myös Urheilutalolla. | 1950-luvun puolivälissä Mikkeliin perustettiin neljäs oppikoulu. Tammikuun 1956 lopulla Mikkelin Keskikoulun kannatusyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin. Koulutyö aloitettiin saman vuoden syyskuun alussa Mikkelin kauppaoppilaitoksen tiloissa. Koulun ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Mikkelin tuomiokapitulin notaari, rovasti Heimo Kortesniemi. Toiminnan alussa koululla ei ollut omaa koulurakennusta, ja veisto-, voimistelu- ja käsityötunteja pidettiin Mikkelin Keskuskoululla ja myös Urheilutalolla. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Huhtikuussa 1957 käynnistyi oman koulutalon rakennushanke. Kaupunki luovutti koulun tontiksi alueen Hanhikankaalta (Metsolankatu 34). Kouluhallitus hyväksyi arkkitehti Martti Riihelän johdolla kaupungin rakennustoimistossa laaditut piirustukset talvella 1959 ja rakennus saatiin valmiiksi jo tammikuun 1960 alussa, niin että kevätlukukausi 1960 voitiin aloittaa uudessa koulurakennuksessa. | Huhtikuussa 1957 käynnistyi oman koulutalon rakennushanke. Kaupunki luovutti koulun tontiksi alueen Hanhikankaalta (Metsolankatu 34). Kouluhallitus hyväksyi arkkitehti Martti Riihelän johdolla kaupungin rakennustoimistossa laaditut piirustukset talvella 1959 ja rakennus saatiin valmiiksi jo tammikuun 1960 alussa, niin että kevätlukukausi 1960 voitiin aloittaa uudessa koulurakennuksessa. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Keväällä 1963 valtioneuvosto antoi Mikkelin Keskikoululle oikeuden lukion perustamiseen. Ensimmäinen lukioluokka aloitti seuraavana syksynä toimintansa laajentuneessa oppilaitoksessa, jonka nimeksi tuli tässä yhteydessä Porrassalmen yhteislyseo. | Keväällä 1963 valtioneuvosto antoi Mikkelin Keskikoululle oikeuden lukion perustamiseen. Ensimmäinen lukioluokka aloitti seuraavana syksynä toimintansa laajentuneessa oppilaitoksessa, jonka nimeksi tuli tässä yhteydessä Porrassalmen yhteislyseo. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Koulujärjestelmän muuttuessa 1.8.1974 koulu siirtyi Mikkelin koululaitokseen ja nimeksi tuli Kalevankankaan yläaste ja lukio. Nykyään koulussa annetaan vain yläasteen opetusta ja nimeksi on vakiintunut Kalevankankaan yläaste. | Koulujärjestelmän muuttuessa 1.8.1974 koulu siirtyi Mikkelin koululaitokseen ja nimeksi tuli Kalevankankaan yläaste ja lukio. Nykyään koulussa annetaan vain yläasteen opetusta ja nimeksi on vakiintunut Kalevankankaan yläaste. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | Lähde: | + | <br /> |
| + | '''Lähde:''' | ||
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 513-515. | Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 513-515. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Kouluhistoriaa]] | [[Category:Kouluhistoriaa]] | ||
Versio 30. tammikuuta 2013 kello 12.55
1950-luvun puolivälissä Mikkeliin perustettiin neljäs oppikoulu. Tammikuun 1956 lopulla Mikkelin Keskikoulun kannatusyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin. Koulutyö aloitettiin saman vuoden syyskuun alussa Mikkelin kauppaoppilaitoksen tiloissa. Koulun ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Mikkelin tuomiokapitulin notaari, rovasti Heimo Kortesniemi. Toiminnan alussa koululla ei ollut omaa koulurakennusta, ja veisto-, voimistelu- ja käsityötunteja pidettiin Mikkelin Keskuskoululla ja myös Urheilutalolla.
Huhtikuussa 1957 käynnistyi oman koulutalon rakennushanke. Kaupunki luovutti koulun tontiksi alueen Hanhikankaalta (Metsolankatu 34). Kouluhallitus hyväksyi arkkitehti Martti Riihelän johdolla kaupungin rakennustoimistossa laaditut piirustukset talvella 1959 ja rakennus saatiin valmiiksi jo tammikuun 1960 alussa, niin että kevätlukukausi 1960 voitiin aloittaa uudessa koulurakennuksessa.
Keväällä 1963 valtioneuvosto antoi Mikkelin Keskikoululle oikeuden lukion perustamiseen. Ensimmäinen lukioluokka aloitti seuraavana syksynä toimintansa laajentuneessa oppilaitoksessa, jonka nimeksi tuli tässä yhteydessä Porrassalmen yhteislyseo.
Koulujärjestelmän muuttuessa 1.8.1974 koulu siirtyi Mikkelin koululaitokseen ja nimeksi tuli Kalevankankaan yläaste ja lukio. Nykyään koulussa annetaan vain yläasteen opetusta ja nimeksi on vakiintunut Kalevankankaan yläaste.
Lähde:
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 513-515.
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
