A. G. Koranterin pitäjänhistoriassaan (1848) esittämät käsitykset Savon ja Savilahden nimien alkuperästä
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> "Eräs wanhan-aikuinen, vaan wieläkin nykysen wä'estön muistissa oleva, satu juttelee Suomalaisien tulleen wenein wettä myöten. Koska he - jotka eantoin ja saare...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
"Eräs wanhan-aikuinen, vaan wieläkin nykysen wä'estön muistissa oleva, satu juttelee Suomalaisien tulleen wenein wettä myöten. Koska he - jotka eantoin ja saareston synkeyden tähden, kussa eivät elävätä tawanneet, jos ei karhuja, susia ja muita metsän-petoja, täytyiwät wiettää monen kolkon ja hirmuisen yön luotujen keralla aaltojen wälillä - wiimen, myrskyltä ajeltuina, äkkäsivät sawun, joka kiekuroissa kohosi pieneltä niemekkeellä olewasta pirtistä eli majasta: niin sanotaan heidän silloin ilomielin huutaneen: Sawu! Sawu! Nämät matka-miehet, innotetut riemulta kontioin keskellä ihmisiä tawata', riensiwät kohta sawua kohden niemekkeelleen, johon myöskin, maallen noustuansa, rakensiwat ensimmäiset pirttinsä. Tältä niemeltä ja tästä pirtistä tuumitaan ens-tulleiden lapset ja lasten-lapset aikaa woittain lewittäineen ympäri lahtea Saimaan kauniillen kukoistawillen rannoillen. Muistiksi tästä, nimittää wielä tarina, näiden kutsuneen niemekkeen Pirttiniemeksi , jonka nimen hän tänäkin päiwänä kantaa, ja lahden, johon niemi pistäikseen, Sawu-lahdeksi: waan tätä nimeä ei mikään muu muistuta, kun tarina, sillä sama lahti, joka lainehtii nykysän kaupunnin laal, wieretellen aaltonsa entisen kirkon-kylän rannoillen, sanotaan ainoastaan kirkon-kylän lahdeksi. Kuitenik löysi Turun Ajan-sanoman toimittaja, wuona 1791 numerossansa 15, syytä lausua: ensimäisen kirkon - Ristin-opin aikoa myöden tänne' jouduttua - olleen rakennetun mainitun Sawolahden rannallen, jossa kirkko-kunta sitten nimitettiin "Sawujaks eli Sawolaks". Mutta olkoon miten tahaansa Suomalaisien tänne' tulon laita: kuin tietty on, pidettiin ne järvistä ja wesistä rikkaat maat pohois-puolla Päijännettä wielä kuudennessa-toista wuosisadassa kala-paikkoina Hämäläisiltä, ja varmaan oli myös Pirttiniemen mainittu pirtti samankalttainen kalastajien kotos täällä, ehkä ensimäinen, joka lähdetti sawunsa sinertäwän lahden ylitse. Waan joskin todeksi ottasimme, lahden wanhuudestaan Sawulahden nimeä kantaneen, waikka, niinkun jo sanottiin, ei yhtään, joka tätä nimeä muistuttaisi, ole löydettäwänä, - niin se, jotta tämän laajan kirkko-kunnan nimi olisi tästä Sawulahdesta otettu, ei ole millään wahwistettu, ja siis kawala ja erhehdyttäwäinen. Tätä wastaan, - nimittämättä todistuksia myöhemmistä ajoista, - kutsuu KuningasMaunu Liehakka seurakuntaa Sawilahdeksi kirjassansa, XII. Kal.Sept.1330, kussa hän käskee nimitetyn seurakunnan jäseniä seuraamaan "eundem modum decimandi seu tributandi", kun naapurinsa Hämäläiset. | "Eräs wanhan-aikuinen, vaan wieläkin nykysen wä'estön muistissa oleva, satu juttelee Suomalaisien tulleen wenein wettä myöten. Koska he - jotka eantoin ja saareston synkeyden tähden, kussa eivät elävätä tawanneet, jos ei karhuja, susia ja muita metsän-petoja, täytyiwät wiettää monen kolkon ja hirmuisen yön luotujen keralla aaltojen wälillä - wiimen, myrskyltä ajeltuina, äkkäsivät sawun, joka kiekuroissa kohosi pieneltä niemekkeellä olewasta pirtistä eli majasta: niin sanotaan heidän silloin ilomielin huutaneen: Sawu! Sawu! Nämät matka-miehet, innotetut riemulta kontioin keskellä ihmisiä tawata', riensiwät kohta sawua kohden niemekkeelleen, johon myöskin, maallen noustuansa, rakensiwat ensimmäiset pirttinsä. Tältä niemeltä ja tästä pirtistä tuumitaan ens-tulleiden lapset ja lasten-lapset aikaa woittain lewittäineen ympäri lahtea Saimaan kauniillen kukoistawillen rannoillen. Muistiksi tästä, nimittää wielä tarina, näiden kutsuneen niemekkeen Pirttiniemeksi , jonka nimen hän tänäkin päiwänä kantaa, ja lahden, johon niemi pistäikseen, Sawu-lahdeksi: waan tätä nimeä ei mikään muu muistuta, kun tarina, sillä sama lahti, joka lainehtii nykysän kaupunnin laal, wieretellen aaltonsa entisen kirkon-kylän rannoillen, sanotaan ainoastaan kirkon-kylän lahdeksi. Kuitenik löysi Turun Ajan-sanoman toimittaja, wuona 1791 numerossansa 15, syytä lausua: ensimäisen kirkon - Ristin-opin aikoa myöden tänne' jouduttua - olleen rakennetun mainitun Sawolahden rannallen, jossa kirkko-kunta sitten nimitettiin "Sawujaks eli Sawolaks". Mutta olkoon miten tahaansa Suomalaisien tänne' tulon laita: kuin tietty on, pidettiin ne järvistä ja wesistä rikkaat maat pohois-puolla Päijännettä wielä kuudennessa-toista wuosisadassa kala-paikkoina Hämäläisiltä, ja varmaan oli myös Pirttiniemen mainittu pirtti samankalttainen kalastajien kotos täällä, ehkä ensimäinen, joka lähdetti sawunsa sinertäwän lahden ylitse. Waan joskin todeksi ottasimme, lahden wanhuudestaan Sawulahden nimeä kantaneen, waikka, niinkun jo sanottiin, ei yhtään, joka tätä nimeä muistuttaisi, ole löydettäwänä, - niin se, jotta tämän laajan kirkko-kunnan nimi olisi tästä Sawulahdesta otettu, ei ole millään wahwistettu, ja siis kawala ja erhehdyttäwäinen. Tätä wastaan, - nimittämättä todistuksia myöhemmistä ajoista, - kutsuu KuningasMaunu Liehakka seurakuntaa Sawilahdeksi kirjassansa, XII. Kal.Sept.1330, kussa hän käskee nimitetyn seurakunnan jäseniä seuraamaan "eundem modum decimandi seu tributandi", kun naapurinsa Hämäläiset. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Todella olemme tulleet määrätyn piirimme yli, waan asian arvoisuuden tähden, emme tahtona katkaista jouhea, jos kestikin wähä pitemmältä: sillä aikomuksemme on ollut selittää, ensimäisen nimen tutkittawalla kirkko-kunnalla olleen Sawilahti, eikä - Sawolahti. Milloin ja kuinka tämä wiimeinen nimi pääsi wallan päällem, emme warmaan tunne', jos ei se tapahtuna wasta myöhempinä aikona, josta me myös, niihin ehdittyä, tahdomme lausua, Mitä taas kummalliseen johdattamiseen tulee, joka saapi Sawolahden siitä Wenäjän Ajan-tieto nimitetyssä sukukunnassa Sawolatschit, joka olisi rakentanut asunto-asiansa toiselle puolla Wolokkia: niin tämä katoaa itsestään, muistutteleidessamme, jotta Sawolahti on etsittävä myöhemmin kuin Sawilahti, jos emme tietäsikkään tällä Wenäjän tarinalla ei olewan enmpätä ja tukewampata perustusta, kun koko Suomalaisen sukukunnan sikiämisellä Asyyriaan laitetuista 10 Israëlin sukukunnista. Että nykynen Kuopion kirkko 16:nellä wuosi-sadalla mainittiin Pien- eli Wähä-Sawolahdenkirkko, emme tahdo' heittää nimittämättä, vaan eipä tuokaan wastusta mitä tähän saakka sanottu on, sillä jotta Mikkeli erotukseksi nimitettiin Suur-Sawolahti, todistaa Wähä-Sawon nimen ha'etuksi viimeksi nimitetystä kirkosta, jonka laajaa aluetta aikaa myöden luonnollisesti täytyi jakaa, ja loh'aistiin ehkä ensiksi kahteen palstoon, eli Kihlakunnan Rovastikuntaan." | Todella olemme tulleet määrätyn piirimme yli, waan asian arvoisuuden tähden, emme tahtona katkaista jouhea, jos kestikin wähä pitemmältä: sillä aikomuksemme on ollut selittää, ensimäisen nimen tutkittawalla kirkko-kunnalla olleen Sawilahti, eikä - Sawolahti. Milloin ja kuinka tämä wiimeinen nimi pääsi wallan päällem, emme warmaan tunne', jos ei se tapahtuna wasta myöhempinä aikona, josta me myös, niihin ehdittyä, tahdomme lausua, Mitä taas kummalliseen johdattamiseen tulee, joka saapi Sawolahden siitä Wenäjän Ajan-tieto nimitetyssä sukukunnassa Sawolatschit, joka olisi rakentanut asunto-asiansa toiselle puolla Wolokkia: niin tämä katoaa itsestään, muistutteleidessamme, jotta Sawolahti on etsittävä myöhemmin kuin Sawilahti, jos emme tietäsikkään tällä Wenäjän tarinalla ei olewan enmpätä ja tukewampata perustusta, kun koko Suomalaisen sukukunnan sikiämisellä Asyyriaan laitetuista 10 Israëlin sukukunnista. Että nykynen Kuopion kirkko 16:nellä wuosi-sadalla mainittiin Pien- eli Wähä-Sawolahdenkirkko, emme tahdo' heittää nimittämättä, vaan eipä tuokaan wastusta mitä tähän saakka sanottu on, sillä jotta Mikkeli erotukseksi nimitettiin Suur-Sawolahti, todistaa Wähä-Sawon nimen ha'etuksi viimeksi nimitetystä kirkosta, jonka laajaa aluetta aikaa myöden luonnollisesti täytyi jakaa, ja loh'aistiin ehkä ensiksi kahteen palstoon, eli Kihlakunnan Rovastikuntaan." | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | Lähde: | + | <br /> |
| + | '''Lähde:''' | ||
Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948. S. 7-10. | Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948. S. 7-10. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | © Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998 | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Nimihistoriaa]] | [[Category:Nimihistoriaa]] | ||
Versio 4. maaliskuuta 2013 kello 13.41
"Eräs wanhan-aikuinen, vaan wieläkin nykysen wä'estön muistissa oleva, satu juttelee Suomalaisien tulleen wenein wettä myöten. Koska he - jotka eantoin ja saareston synkeyden tähden, kussa eivät elävätä tawanneet, jos ei karhuja, susia ja muita metsän-petoja, täytyiwät wiettää monen kolkon ja hirmuisen yön luotujen keralla aaltojen wälillä - wiimen, myrskyltä ajeltuina, äkkäsivät sawun, joka kiekuroissa kohosi pieneltä niemekkeellä olewasta pirtistä eli majasta: niin sanotaan heidän silloin ilomielin huutaneen: Sawu! Sawu! Nämät matka-miehet, innotetut riemulta kontioin keskellä ihmisiä tawata', riensiwät kohta sawua kohden niemekkeelleen, johon myöskin, maallen noustuansa, rakensiwat ensimmäiset pirttinsä. Tältä niemeltä ja tästä pirtistä tuumitaan ens-tulleiden lapset ja lasten-lapset aikaa woittain lewittäineen ympäri lahtea Saimaan kauniillen kukoistawillen rannoillen. Muistiksi tästä, nimittää wielä tarina, näiden kutsuneen niemekkeen Pirttiniemeksi , jonka nimen hän tänäkin päiwänä kantaa, ja lahden, johon niemi pistäikseen, Sawu-lahdeksi: waan tätä nimeä ei mikään muu muistuta, kun tarina, sillä sama lahti, joka lainehtii nykysän kaupunnin laal, wieretellen aaltonsa entisen kirkon-kylän rannoillen, sanotaan ainoastaan kirkon-kylän lahdeksi. Kuitenik löysi Turun Ajan-sanoman toimittaja, wuona 1791 numerossansa 15, syytä lausua: ensimäisen kirkon - Ristin-opin aikoa myöden tänne' jouduttua - olleen rakennetun mainitun Sawolahden rannallen, jossa kirkko-kunta sitten nimitettiin "Sawujaks eli Sawolaks". Mutta olkoon miten tahaansa Suomalaisien tänne' tulon laita: kuin tietty on, pidettiin ne järvistä ja wesistä rikkaat maat pohois-puolla Päijännettä wielä kuudennessa-toista wuosisadassa kala-paikkoina Hämäläisiltä, ja varmaan oli myös Pirttiniemen mainittu pirtti samankalttainen kalastajien kotos täällä, ehkä ensimäinen, joka lähdetti sawunsa sinertäwän lahden ylitse. Waan joskin todeksi ottasimme, lahden wanhuudestaan Sawulahden nimeä kantaneen, waikka, niinkun jo sanottiin, ei yhtään, joka tätä nimeä muistuttaisi, ole löydettäwänä, - niin se, jotta tämän laajan kirkko-kunnan nimi olisi tästä Sawulahdesta otettu, ei ole millään wahwistettu, ja siis kawala ja erhehdyttäwäinen. Tätä wastaan, - nimittämättä todistuksia myöhemmistä ajoista, - kutsuu KuningasMaunu Liehakka seurakuntaa Sawilahdeksi kirjassansa, XII. Kal.Sept.1330, kussa hän käskee nimitetyn seurakunnan jäseniä seuraamaan "eundem modum decimandi seu tributandi", kun naapurinsa Hämäläiset.
Todella olemme tulleet määrätyn piirimme yli, waan asian arvoisuuden tähden, emme tahtona katkaista jouhea, jos kestikin wähä pitemmältä: sillä aikomuksemme on ollut selittää, ensimäisen nimen tutkittawalla kirkko-kunnalla olleen Sawilahti, eikä - Sawolahti. Milloin ja kuinka tämä wiimeinen nimi pääsi wallan päällem, emme warmaan tunne', jos ei se tapahtuna wasta myöhempinä aikona, josta me myös, niihin ehdittyä, tahdomme lausua, Mitä taas kummalliseen johdattamiseen tulee, joka saapi Sawolahden siitä Wenäjän Ajan-tieto nimitetyssä sukukunnassa Sawolatschit, joka olisi rakentanut asunto-asiansa toiselle puolla Wolokkia: niin tämä katoaa itsestään, muistutteleidessamme, jotta Sawolahti on etsittävä myöhemmin kuin Sawilahti, jos emme tietäsikkään tällä Wenäjän tarinalla ei olewan enmpätä ja tukewampata perustusta, kun koko Suomalaisen sukukunnan sikiämisellä Asyyriaan laitetuista 10 Israëlin sukukunnista. Että nykynen Kuopion kirkko 16:nellä wuosi-sadalla mainittiin Pien- eli Wähä-Sawolahdenkirkko, emme tahdo' heittää nimittämättä, vaan eipä tuokaan wastusta mitä tähän saakka sanottu on, sillä jotta Mikkeli erotukseksi nimitettiin Suur-Sawolahti, todistaa Wähä-Sawon nimen ha'etuksi viimeksi nimitetystä kirkosta, jonka laajaa aluetta aikaa myöden luonnollisesti täytyi jakaa, ja loh'aistiin ehkä ensiksi kahteen palstoon, eli Kihlakunnan Rovastikuntaan."
Lähde:
Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948. S. 7-10.
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
