Torilla ja kaupanteossa

Versio 28. tammikuuta 2013 kello 15.55

Mikkelin markkinat 1930-luvulla. Kuva: MKM.

Mikkeli perustettiin paitsi hallinnon myös kaupan kaupungiksi. Kauppaa täällä on käyty jo vuodesta 1744, jolloin kirkonkylä sai markkinaoikeudet. Markkinat ja tori ovat elävää kulttuuriperintöämme parhaimmillaan. Valtakunnallisesti merkittävässä toriympäristössä kohtaavat kaupunki ja maaseutu, Etelä-Savo ja Eurooppa.

Markkinaoikeudet vuonna 1744

Mikkelin torikaupan perinteet juontavat 1700-luvulle, kun Turun rauhan (1743) jälkeen rajan taakse jääneen Lappeenrannan markkinaoikeudet siirrettiin Mikkelin kirkonkylälle. Kaupan kehitys koko Etelä-Savossa vauhdittui. Mikkelin syys- ja kevätmarkkinoilla paikalle kokoontui tuhansittain ihmisiä, ympäröivän maakunnan ja kauempaakin tulleita talonpoikia kauppaamaan tuotteitaan ja kaupunkien porvareita niitä ostamaan. Markkinapaikka oli tuolloin Naisvuoren kupeessa kirkkopuiston pohjoispuolella. Syysmarkkinoilla – Mikko-markkinoilla – kaupattiin karjaa ja kevätmarkkinoilla erityisesti hevosia. Edelleen järjestettävät maalis- ja Mikko-markkinat ovat harvinaisen elävää perinnettä alueellamme – vaikka sisältö on muuttunut, perinne säilyy.

Lue: Martti Varsta 1946: Mikkelin kaupungin amrkkinat loistokautenaan 1838-1867.

Nykyään Mikkelin tori on yksi Suomen tunnetuimpia kesätoreja. Kulttuuriympäristönä alue on monikerroksinen. Ennen kaupungin perustamista Savon Prikaati harjoitteli Mikkelin malmiksi kutsutulla aukiolla. Kaupungin perustamisen myötä siitä tuli Hallitustori, monumentaaliaukio, jonka varrelle rakennettiin kaupungin tärkeimmät rakennukset: Engelin suunnittelema lääninhallitus ja Selim A. Lindqvistin kaupungintalo, kauppiastalot ja tukkipuodit, joiden tilalla ovat nykyisin Aarre Ekmanin vuonna 1929 suunnittelemat porttirakennukset ja niiden kumminkin puolin funkkistyyliset Suur-Savon Osuuskaupan ja Säästöpankin talot. Mikkelin Hallitustori ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö.

Kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla

Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. Maakauppaa sai alkaa harjoittaa kaupungin perustamisen jälkeen 1838. 1800−1900-lukujen kolme suurkauppiasta Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, sekä rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. 1900-luvun kauppiaista Aatu Toivakka perillisineen ja Suur-Savon Osuuskauppa ovat jättäneet jälkensä paitsi rakennettuun ympäristöömme, myös kaupungin kehittymisen tarinaan.

Suomen paras kaupunkikeskusta 2012

Kaksi viimeistä ovat osallisina myös Mikkelin nykypäivässä - Vuoden kaupunkikeskusta 2012 palkinnon voittajaksi Mikkeli pääsi keskustauudistuksella, jossa syntyi matkakeskus, kolme kauppakeskusta ja toriparkki sekä kävelykatu-uudistus.