Mikä kulttuuriperintö?
(→Hyödyntäminen yritystoiminnassa – pilotit ja taustamateriaalit) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
SeutuWikin osion "Mikkelin seudun kulttuuriperintö" on laatinut EU-rahoitteinen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, jonka taustalla on ollut visio Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä alueen kulttuuriperintöä. Yhtenä tavoitteena on ollut kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen, tiedon lisääminen ja säilyminen. Sivusto on syntynyt osaltaan täyttämään tätä tarvetta. Kyseessä on portaalityyppinen kokonaisuus, johon on eri teemojen alle kerätty keskeisiä alueemme kulttuuriperinnön osasia. Linkit johdattavat eteenpäin tiedon lähteille. | SeutuWikin osion "Mikkelin seudun kulttuuriperintö" on laatinut EU-rahoitteinen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, jonka taustalla on ollut visio Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä alueen kulttuuriperintöä. Yhtenä tavoitteena on ollut kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen, tiedon lisääminen ja säilyminen. Sivusto on syntynyt osaltaan täyttämään tätä tarvetta. Kyseessä on portaalityyppinen kokonaisuus, johon on eri teemojen alle kerätty keskeisiä alueemme kulttuuriperinnön osasia. Linkit johdattavat eteenpäin tiedon lähteille. | ||
[[Tiedosto:Eu-logo.jpg|200px|right]] | [[Tiedosto:Eu-logo.jpg|200px|right]] | ||
| − | [[Tiedosto:Kenkaveron_pappila_2012.jpg|400px|thumb|right|[http://www.kenkavero.fi/monivaiheinen_historia | + | [[Tiedosto:Kenkaveron_pappila_2012.jpg|400px|thumb|right|[http://www.kenkavero.fi/monivaiheinen_historia Kenkäveronniemessä] on sijainnut pappila jo 1400-luvulla. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1869. Kenkävero on yksi Mikkelin 15:stä valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta ympäristöstä. Kuva: Harri Heinonen 2012.]] |
== Kulttuuriperintö = perinne + kulttuurin osaset + arvot == | == Kulttuuriperintö = perinne + kulttuurin osaset + arvot == | ||
[[Tiedosto:Mikkelin_markkinat_1930-luku_pieni.jpg|400px|thumb|right|Mikkelin torilla yhdistyvät aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö monella tasolla. Kuva Mikkelin markkinoilta 1930-luvulta, MKM.]] | [[Tiedosto:Mikkelin_markkinat_1930-luku_pieni.jpg|400px|thumb|right|Mikkelin torilla yhdistyvät aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö monella tasolla. Kuva Mikkelin markkinoilta 1930-luvulta, MKM.]] | ||
Versio 22. helmikuuta 2013 kello 12.50
SeutuWikin osion "Mikkelin seudun kulttuuriperintö" on laatinut EU-rahoitteinen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, jonka taustalla on ollut visio Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä alueen kulttuuriperintöä. Yhtenä tavoitteena on ollut kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen, tiedon lisääminen ja säilyminen. Sivusto on syntynyt osaltaan täyttämään tätä tarvetta. Kyseessä on portaalityyppinen kokonaisuus, johon on eri teemojen alle kerätty keskeisiä alueemme kulttuuriperinnön osasia. Linkit johdattavat eteenpäin tiedon lähteille.
Kulttuuriperintö = perinne + kulttuurin osaset + arvot
Kulttuuriperintö on käsitteenä monitahoinen. Siihen liittyy arvoja, eettisiä valintoja ja valtaa. Siksi käsitteen määritteleminen on tärkeää, etenkin silloin kun on kyse kulttuuriperinnön hyödyntämisestä. Käsite muodostuu sanoista kulttuuri ja perintö. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma –hankkeessa kulttuuri on käsitetty sen laajimmassa mahdollisessa merkityksessä kaikkena toimintana, mitä ihminen yhteisönsä jäsenenä tekee - arjen merkityksinä ja merkityksenantoina. Kulttuuri ei ole selvärajainen ja pysyvä kokonaisuus, vaan alati muuntuva prosessi. Niinpä kulttuurin elävyys ja jatkuvuudet niin ajallisessa, paikallisessa kuin sosiaalisessa kentässä on haluttu ottaa huomioon.
Hankkeessa kulttuuriperintö on siis määritelty laajan kulttuurikäsityksen pohjalta. Kulttuuriperintöohjelmaan sopii käsitys kulttuurista konstruktiona eli rakennelmana. Kulttuuri on niin sanotusti tuotettu ja sitä tuotetaan koko ajan. Esimerkiksi käsityksemme kansakunnasta on luotu tiettyjen näkemysten pohjalta. Ajan mukaan konstruktiosta on tullut ”tosi”, se on alettu mieltää itsestään selväksi. Samalla tavoin voidaan ajatella, että esimerkiksi paikallisuus ja kotiseutu ovat luotuja, tuotettuja, eli konstruoituja. Hankkeessa on kartoitettu, mistä alueemme kulttuuriperintö on konstruoitunut. Samalla on tiedostettu se, että ohjelmassa tehtävillä valinnoilla ja painotuksilla olemme olleet itse konstruoimassa (koti)seudun paikallisuutta ja alueellista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintö-käsitteen taustalla on perinteen käsite. Perinnettä ja kulttuuriperintöä käytetään usein sekaisin ja synonyymeina. Kulttuuritieteellisinä termeinä niillä kuitenkin on eroa. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa perinne on ymmärretty kuten perinnetieteissä nykyään: perinne on prosessi. Se on suullisia ja aineellisia kulttuurituotteita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Perinneprosesseille on ominaista muuttuvuus eli jokainen sukupolvi jättää jollakin tavalla jälkensä perinteeseen jatkaessaan sitä. Perinne ei siis ole pysyvää, vaan se elää ja muuttuu, sitä synnytetään ja elätetään, perinteitä myös kuolee ja häviää. Perinteen ominaisuuksia ovat jatkuvuus ja kollektiivisuus, mutta sitä luonnehtii myös yksilöllisyys, omalaatuisuus, vaihtuvuus ja muuntuvuus. Perinne elää konkreettisissa asioissa ja esineissä, mutta myös mentaalitasolla arvoina ja merkityksinä.
Perinne liittyy aikaan ja paikkaan. Se siirtyy ajassa sukupolvelta toiselle, ja on luomassa jatkuvuutta muutoksessa. Perinteen kautta myös rajataan alueita ja vedetään rajaa tutun ja vieraan välille; perinne on aina jossakin mielessä kiinni alkuperänsä ja tärkeiden paikkojensa viitekehyksessä. Perinne on tärkeä paikallisidentiteetin rakennuspuu – sillä on paljon tunneperäistä merkitystä kantajalleen.
Perinne elää kuntalaisten arjessa. Kulttuuriperintö taas muotoutuu tarkoituksella tästä perinteestä ja historiasta valituista, merkittäviksi katsotuista elementeistä, joita käytetään julkisiin poliittisiin ja taloudellisiin tarkoituksiin. Kulttuuriperintö on siis historiallisen ja nykypäivän perinteen pohjalta muodostuneita kohteita tai käytäntöjä, joita pidetään säilyttämisen arvoisina, ja joiden kautta tarjotaan ja tuotetaan tietoisen valitusti hyvinvointia ja identiteetin ja paikallisuuden kiinnittymiskohtia kuntalaisille, sekä kiinnostavuutta ja vetovoimaa ulkopuolisille ja matkailijoille. Kulttuuriperinnön käsitteen kansainvälisessä määrittämisessä on UNESCOlla(Yhdistyneiden kansa-kuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, perustettu 1945) ollut merkittävä rooli. Unesco hyväksyi 1972 maailmanperintösopimuksen, joka on kansainvälinen yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Sen luomisen taustalla oli huoli uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Unescon määritelmät ovat vaikuttaneet sen jäsenmaiden, kuten Suomen, toimintaan. Suomen perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Kulttuuriperintö jaetaan aineelliseen ja aineettomaan perinteeseen. Aineellinen kulttuuriperintö on joko kiinteää, kuten esim. rakennukset, taideteokset, kulttuurimaisemat, muistomerkit ja muinaisjäännökset, tai irtainta, esim. esineet, arkistoaineistot ja museokokoelmat. Aineettoman kulttuuriperinnön laajaan ryhmään sisältyvät esimerkiksi filosofia, uskonto, runous, kansanperinne, kirjallisuus, historia, tavat, musiikki, elokuvat, kuvataide jne. Jako aineelliseen ja aineettomaan perinteeseen on kuitenkin teoreettinen – ne kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Jokaisella aineellisen kulttuurin ilmentymällä on aineettomia merkityksiä. Samaten aineetonta kulttuuria ei voi ilmentää ilman aineellisia elementtejä. Kulttuuriperintöä tulee tallettaa ja vaalia tulevien sukupolvien saataville. Kulttuuriperintöohjelmatyössä on katsottu, että paitsi mennyttä, kulttuuriperintö on myös ajassamme elävää ja hyvinvoivaa perinnettä, jolla on merkitystä alueen omaleimaisuuden ja vetovoiman kannalta.
Kulttuuriperintökäsitteeseen liittyvät arvot. Kun puhutaan tahdosta säilyttää, vaalia tai edistää jotakin, sitä pidetään yleensä arvokkaana. Tällöin tehdään arvovalintoja. Kulttuuriperinnön vaalijoita on Suomessa monia yksityishenkilöistä ja yhdistyksistä aina valtion virastoihin, jolloin arvokkaina pidettyjen asioiden kirjo on myös laaja. Vaikka kulttuuriperinnön perusta muodostuu valinnasta riippumattomista sisällöistä, olemassa oleva yhteiskunta päättää, mitä se valitsee ja miten se tulkitsee kulttuuriperintöä. Peruslähtökohtana on, että kulttuuriperinnön tulee aina pohjautua olemassa olleisiin tai oleviin asioihin, sitä ei voi keksiä. Kulttuuriperinnön valikoitumiseen sisältyy vahvasti vallan kysymys. Kenellä on valta määrittää kulttuuriperinnön sisältö ja arvo?
Vallan käsitteen kautta kulttuuriperintöön liittyy eettisiä kysymyksiä koskien mm. ihmisten identiteettiä ja julkisen ja yksityisyyden rajoja. Ideaalitapauksessa vahva kulttuurinen identiteetti tukee taloudellisia toimia ja tarjoaa niin materiaalista kuin aineetonta hedelmällistä perustaa erilaisille tuotteille ja palveluille.
Kulttuuriperintö on
- periytyvään kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa
- aineellista tai aineetonta
- monien toimijoiden leikkauspiste
- arvolähtöisesti valikoitunutta
- taloudellisesti ja henkisesti hyödynnettävissä, eli tuotteistettavissa
Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmahanke
Vuonna 2009 hyväksytyssä Mikkelin kaupungin strategiassa nähtiin ”vetovoimaisen kasvukeskuksen hyödyntävän kulttuuriperintöään”. Välineeksi tuolle visiolle päätettiin laatia kulttuuriperintöohjelma, jossa käsiteltäisiin kulttuuriperinnön sisältöjä sekä niitä tehtäviä, toimintatapoja ja vastuita, joita kulttuuriperinnön hyödyntäminen edellyttää.
Kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke alkoi huhtikuun alussa 2011. Hankkeessa työskentelivät projektipäällikkö FM Pia Puntanen ja asiantuntija-assistentti FL Leena Hangasmaa; lisäksi yhteensä kahdeksan henkilöä teki joko lyhyissä määräaikaisuuksissa tai ostopalveluna hankkeen sisältöön liittyviä töitä. Hankkeen kotipesä oli Mikkelin kaupungin keskushallinnossa, Elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa. Lisäksi Ristiinan ja HIrvensalmen kunnat osallistuivat osuuksillaan.
Kulttuuriperintöohjelman hankesuunnitelmassa oli kuusi kokonaisuutta:
Alueen kulttuuriperinnön systemaattinen kartoitus
Kulttuuriperinnön systemaattista tarkastelua on tehty historian- ja kulttuurintutkimuksen asiantuntijavoimin, sekä myös kyselemällä yleistöltä heidän mielipiteitään heille tärkeästä kulttuuriperinnöstä. Näillä keinoin kerätty kulttuuriperintö hahmoittui kuuteen eri teemaan: Savon syntyseutu, Rajalla, Kaskikansan perilliset, Kaupunki ja kaupunkilaiset, Torilla ja kaupanteossa sekä Modernin Mikkelin merkit. Teemojen sisältöä on esitelty näillä sivuilla sekä julkaisussa LINKKI
Kulttuuriperintökasvatus – oppimateriaalit
Hankkeessa toimi kulttuuriperintökasvatustyöryhmä, joka pohti kulttuuriperintö- ja kotiseutukasvatuksen roolia ja käytäntöjä alueen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa sekä aikuiskasvatuksessa. Kulttuuriperintökasvatus on tärkeää asukkaiden identiteetin kehittymisen kannalta - on hyvä tuntea juurensa, jotta voi kurottaa maailmalle. Perusopetukseen syntyi oppimateriaalia sekä toimintamalli kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen. Oppimateriaalit ovat SeutuWikin etusivulla Opetus-osiossa. Varhaiskasvatuksen käyttöön tehtiin yhteistyössä Mikkelin työpajatoiminnan kanssa lorupussit perinneloruista sekä perinneleikkilaatikot aiheista "entisajan työt" sekä "arkeologileikki". Lisäksi laadittiin alueelliset listaukset kulttuuriperintökohteista, joihin päivähoidon yksiköistä voi tehdä esim. retkiä. Tiedosto:Kulttuuriperintokohteita varhaiskasvatuksen kayttoon.pdf Lisäksi työryhmä työskenteli kulttuuriperintökasvatuksen saamiseksi uusiutuviin opetussuunnitelman perusteisiin, sekä paikallisiin opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmiin (s. 27-28) . Kansalaisopiston kanssa suunniteltiin aiheeseen liittyviä kursseja.
Kulttuuriympäristön tarkastelu – rakennusinventointeja
Hankkeessa työskenteli kulttuuriympäristötyöryhmä, jonka tärkeimmäksi tehtäväksi nousi alueellisten rakennusinventointien teettäminen. Inventoinneissa keskityttiin asuinalueisiin ja toisen maailmansodan jälkeiseen rakennuskantaan Museoviraston valtakunnallisen Rakennettu hyvinvointi -teeman mukaisesti. Inventointien raportti on nimeltään Modernin jäljillä - alueinventointeja Mikkelin seudulla. LINKKI
Hyödyntäminen yritystoiminnassa – pilotit ja taustamateriaalit
Hankkeen tavoitteena oli kulttuuriperinnön hyödyntämisen lisääminen asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Hankkeessa oli mukana muutama pilottiyritys, joille räätälöitiin sopivaa kulttuuriperintömateriaalia hyödynnettäväksi toiminnassaan. Matkailuyrityksille syntyi Misetin ja Ekoneumin kanssa yhteistyössä hyödynnettävä paketti, joka sisältää tietoa Mikkelin seudun historiallisista yhteyksistä Venäjään, sekä kartanoiden ruokakulttuurista. Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi - hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä. Hankkeessa tehtiin myös kulttuurireittejä, joita seuraamalla niin paikalliset kuin turistitkin pystyvät tutustumaan alueen kulttuuriperintöön. LINKIT
Kulttuuriperinnön hyödyntämistä on pohdittu aiemmin esimerkiksi Kansatieteen päivillä 2010.
Kulttuuriperintöohjelma ja toimintamalli
Hankkeessa on valmistunut Suomen ensimmäinen laaja kulttuuriperintöohjelma LINKKI. Se linjaa, kuinka Mikkelin kaupunki ja Hirvensalmi suhtautuu kulttuuriperintöönsä, sen säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Ohjelma kytkeytyy Mikkelin kaupungin strategiaan.
Julkaisut
Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen julkaisusarjassa on ilmestynyt viisi teosta:
- Mustonen, Aada - Puntanen, Pia - Vikman, Laura 2013: Modernin jäljillä - alueinventointeja Mikkelin seudulla. LINKKI
- Julkunen, Jutta - Knuuttila, Maarit 2013: Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi - hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä.
- Hangasmaa, Leena - Puntanen, Pia 2013: Kulttuuriperinnön teemat TMS
- Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2013
- Heinonen, Harri - HAngasmaa, Leena - Puntanen, Pia 2013: Maiseman muisti - Memory of Landscape TMS
Kulttuuriperintöportaali
SeutuWikin Kulttuuriperintö -osio on tiivistetty kokonaisuus Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneestä tietovarannosta. Tarkoituksena on johdattaa alueen kulttuuriperinnön jäljille eri teemojen kautta, sekä koota yhteen kulttuuriperinnön linkkejä ja tiedonlähteitä. Seuraavassa on yhteen koottuna sivustolla viitattuja linkkejä, sekä kirjallisuusluetteloa.
Linkkejä - Kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOS
Euroopan kulttuuriperintöportaali
Euroopan rakennusperintöpäivät
Kansainvälinen museoneuvosto
Kulttuurin laajakaista - kansalliset kulttuurilaitokset
Opetus- ja kulttuuriministeriö - kulttuuri
Museovirasto
Suomen kotiseutuliitto
Suomen museoliitto
Suomen kansallismuseo
Kansalliskirjasto
Arkistolaitos
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Svenska litteratursällskapet i Finland
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura
Ylen elävä arkisto
Suomen kansan eSävelmät
Kuka kuvasi? Suomalaiset valokuvaajat 1842-1950
Agricola - Suomen historiaverkko
Suomen kansallisfilmografia
Helsingin yliopiston kansatiede: Historiallinen maatalous
Linkkejä - Toimijoita, tietoa ja kohteita Mikkelin seudulla
Mikkelin kaupungin historiasivut
Mikkelin kaupunginosaseurat ja kylätoimikunnat
Esihistoriallisia kohteita
Muinaisjäännösrekisteri Mikkeli 178 kohdetta, Ristiina 100 kohdetta, Hirvensalmi 34 kohdetta
Astuvansalmi
Suomen kalliotaideyhdistys
Ristiinan ja Puumalan kalliomaalaukset
Anttolan Tikaskaarteenvuori
Rautakausi Savossa -sivusto
Kyyhkylän rautakautinen kalmisto
Tuukkalan hautalöytö
Visulahden kalmisto
Moisionpellon rautakautinen asuinpaikka
Orijärven muinaispellot
Mikkelin oppaiden kierros esihistoriallisessa Mikkelissä
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja maisemat
Anttolan kirkonmäki
Emolan esikaupunkialue
Kenkäverronniemen pappila
Mikkelin hallitustori ympäristöineen
Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat
Mikkelin rautatieasema
Mikkelin tarkka-ampujakasarmit
Mikkelin vankila
Otavan satamaradan rautatieasema
Porrassalmen historiallinen maisema
Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta
Hämeenmäen ja Hurrilan kylät
Kissakosken kanava ja tehdasalue
Pohoskylän raitti
Himalansaaren kylä
Ristiinan vanha kuntakeskus
Toijolan kylän historialliset kohteet
Lyytikkälän talonpoikaistila
Suomenkylä
Kirkkoja yms.
Kivisakasti
Kivisakasti ja Lenjuksen tilan kirkkotalli
Hirvensalmen kirkko
Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko
Otavan kyläkirkko
Museot, arkistot ja galleriat
Suur-Savon museo
Harjukosken mylly
Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Marskin vaunu
Virtuaalikierros Marskin salonkivaunussa
Mikkelin taidemuseo - Etelä-Savon aluetaidemuseo
Jalkaväkimuseo
Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
Haukivuoren kotiseutumuseo
Anttolan viljamakasiinimuseo
Moision sairaalamuseo
Mikkelin valokuvakeskus
GalleriAri
Ahti Karjalaisen syntymäkoti Lepola
Ahti Karjalaisen museo Tupa
Hirvensalmen kotiseutumuseo
Kissakosken voimalaitos ja sähkönäyttely
Suomen pienin mopomuseo
Mikkelin maakunta-arkisto
Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto
Kansalliskirjaston digitointikeskus
Kartanot, pappilat, rusthollit
Etelä-Savon kartanot
Tertin kartano
Kyyhkylän kartano
Annilan kartano
Kekkolan kartano
Kenkäveron pappila
Löydön kartano
Wanha Peltola
Anttolan Hovin kartano
Urpolan kartano
Puistot, patsaat, puutarhat
Mikkelin puistot ja polut kartalla
Mikkelin keskusta-alueen julkiset ulkoveistokset
Mikkelipuisto
Kenkäveron puutarha
Musiikki, teatteri, tanssi
Mikkelin kaupunginorkesteri
Mikkelin musiikkijuhlat
Jurassic Rock
Mikkeli soikoon
Otava Happy Jazz
Mikkelin teatteri
Työväen näyttämöpäivät
Tuuva teatteri
Savcor Ballet
Lähiruokaa ja käsitöitä
Vilee Puoli & Bistro
Tertin kartano
Kenkävero
Puulan manuelli
Raijan Aitta
Taito Shop Mikkeli
Tapahtumia
Hirvensalmen tervaleppäjuhla
Päämajasymposium
St. Michel -ravit
Kalamarkkinat
Maalis- ja Mikkomarkkinat
Videoita
Ylen elävä arkisto: Laivamatkailua Saimaalla 1954. Mikkeli kohdassa 3'30-5'00.
Ylen elävä arkisto: Maatalousnäyttely Mikkelin Rokkalassa 1959
Ylen elävä arkisto: Mannerheim. Mikkelissä kohdaas 7'20. 1960
Ylen elävä arkisto: Vilinää Mikkelin torilla 1965
Ylen elävä arkisto: Minne Marski Mikkelissä 1966
Ylen elävä arkisto: Kamera kiertää Mikkelissä 1967
Ylen elävä arkisto: Ekaluokkalaisen koulumatka 1980. Siekkilän ja Rahulan koulut.
Ylen elävä arkisto: Mikkelin pamaus 1986
Ylen elävä arkisto: Mikko Kolehmaisen olympiakulta 1992.
Ylen elävä arkisto: Kuninkuusravit Mikkelissä 1996.
Mikkelin markkinat
Mikkelin rautatieasema ja matkakeskus
Mikkelin vanha kasarmialue
Kivisakasti
Naisvuori
Kaskikansan perilliset
Tuomiokirkko
Ahti Karjalaisen Tupa-museo Hirvensalmella
Mikkelin murretta: Aake Kalliala Pulttibois
Itsenäisyyspäivän paraati 1965 ja penkkariajelua 1966 Mikkelissä
Kansatieteellinen arkisto: kaskenpoltto
Kansatieteellinen arkisto: kaskimaan viljely
Kansatieteellinen arkisto: tuohivirsut
Kansatieteellinen arkisto: Kaskinauris
Jokamiesluokan ajot Kokkosenlahdessa 1978
Mikkelin työpaikat vähenevät, Kotimaan katsaus 1.6.1987
Kirjallisuutta kulttuuriperinnöstä
Aalto, Eeva-Liisa, Maakunnan kantava ääni. Suomi - Mikkeli - Suur-Savo - Länsi-Savo 1889-1989. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1990.
Aikain takaa. Entisaikain tarinoita eteläisestä Savosta. Toimittanut Esko Partanen, piirtänyt Marja-Liisa Partanen. 1993.
Asunmaa, Martti, Kotiseutu tutuksi. Paikalliskulttuurin tutkiminen koulussa. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:5. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1994.
Breitholtz, Helmi, Tapahtumia 1788-90 vuosien sodasta Savossa. Mikkelin Sanomat 1927.
Elämisen maku. Mikkelin lääni 160 vuotta. Julkaisija: Mikkelin lääninhallitus. Toimittaja: Pirkko Nuotio-Myllys. Painokumppanit, Savonlinna 1991.
Elämää Kyyveden kahta puolen. Haukivuoren historia. Kirjoittajat: Helena Hirvonen, Jukka Kokkonen, Alina Kuusisto, Leena Lehtinen, Jukka Partanen. Julkaisija: Haukivuoren kotideutuyhdistys ry. Saarijärven offset oy, Saarijärvi 2012.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984.
Gulin, A. L., Ristiinan rovastin seitsemän vuosikymmentä. A. L. Gulin 1855-1925. Toimittanut Lennart Pinomaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Juva 1984.
Haara, Pekka, Anttolan historia. Julk. Anttolan kunta ja seurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993.
Harmaja, Leo, Mikkelin lääni 1831-1931. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1936.
Harju, Erkki-Sakari, Sprengtportenin Savon kartasto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1322. Bookwell Oy, Porvoo 2011.
Heinolasta Heinävedelle. Mikkelin läänin kuntakirja. Teksti Pentti Ruohonen. Julkaisija Mikkelin läänin maakuntaliitto r.y. Sisälähetysseuran kirjapaino, Pieksämäki 1989.
Hellahuoneesta kerrostaloelämään. Asumisen ja elämisen murros 1900-luvulla mikkeliläisten kertomana. Mikkeli-Seura r.y. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.
Hirvensalmen historia II. Kirj. Toivo Mönkkönen ja Veikko Huttunen. Hirvensalmen kunta ja seurakunta. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1989.
Kirkonkyläläisistä kaupunkilaisiksi. Mikkelin kaupungin ensimmäiset asukkaat v. 1838. Toimittanut Raimo Viikki. Suur-Savon Sukututkimusyhdistys r.y.:n julkaisuja I. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1987.
Kuuden vuosisadan varrelta. Mikkelin maaseurakunta 1329-1929. 600-vuotisjuhlaansa julkaissut Mikkelin maaseurakunta. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1929.
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975.
Lähde, Hannu, Mikkelin Emola n. 1865-1960. Alue, väestö, rakennukset, asunnot ja asuminen. Mikkelin kaupungin museot, Julkaisuja 5. Mikkeli 1988.
Lähde, Hannu, Urheileva Mikkeli - mikkeliläisen urheiluelämän vaiheita 1800-luvulta 1940-luvulle. Julkaisija: Mikkelin kaupungin liikuntatoimisto. Toimitus: Mikkelin kaupungin museot. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1992.
Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993.
Mennyttä Mikkeliä etsimässä. Mikkeli postikorteissa 1894-1939. Toim. Pia Puntanen ja Emmi Eronen. Mikkelin postimerkkeilijät ry ja Mikkeli-seura ry. Bookwell Oy, Porvoo 2012.
Mielikäinen, Aila, Etelä-Savon murteiden äännehistoria. I. Konsonantit. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 375. K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä 1981.
Mikkelin kaupungin juhlavuoden näyttely 9.-31.3.1988. Luettelon kirjoittajat: Pirjo Julkunen, Anja Jääskeläinen, Hannu Lähde, Pentti Nousiainen, Raili Veikkanen. Näyttelyn järjestäjä: Mikkelin kaupunki. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1988.
Mikkelin kaupunki 1938. Historiallinen pienoismalli. Kirj. Esa Hassinen ja Hannu Lähde. Mikkelin kaupungin museoiden julkaisuja 4. Raamattutalo, Pieksämäki 1987.
Mikkelin kohtalonaikoja. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa syksyllä 1988 pidetty luentosarja. Kirj. Raimo Viikki - Hannele Wirilander - Erkki Kuujo. Toimittanut Raili Veikkanen. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkaisuja. 15. 20.2.1989. Mikkelin kaupungin monistamo 1989.
Mikkelin Lyseo 125 vuotta. Mikkelin Lyseon Seniorit r.y. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1997.
Mikkelin Lyseo 1872-1947. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. Kirjapaino Oy, Savo. Kuopio 1948.
Mikkelin Lyseo 1872-1972. Mikkelin lyseon seniorit r.y. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1972.
Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981.
Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992.
Mikkelin seudun muistomerkkien kerrontaa. Kirjoittaneet: A.A. Tienheimo - Reino Niininen - Keijo Astala - Eero Mikkonen. Suur-Savon Museoyhdistyksen julkaisuja I. Oy Vapaus, Mikkeli 1966.
Mikkelin tyttökoulu 1879-1979. Muistokirja. Juhlajulkaisun toimittaja Marja Myyryläinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1979.
Mikkelin yhteiskoulu 1905-1985. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1985.
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988.
Norpan retket. Kulttuurikierros Mikkelin läänissä. Toimituskunta: käsikirjoitus: Raimo Manninen ja Ossi Ojala; valokuvat: Juha Poutanen, Olli Jaatinen; piirrokset: Heikki Prepula; taitto: Kari Piippo. Mikkelin läänin taidetoimikunta 1990.
Nurmio, Yrjö, Taistelu Suomen kielen asemasta 1800-luvun puolivälissä. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1947.
Porrassalmi I-V. Julkaisusarja Etelä-Savon kulttuurin vuosikirjat. Toim. Julkunen Jorma & Jutta. Mikkeli.
Punkaharjulta Päijänteelle. Mikkelin läänin historian lukemisto. Toimittanut Pentti Ruohonen. Julkaisija Mikkelin läänin maakuntaliitto r.y. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1986.
Puntanen, Pia, Loukion hovi. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1999.
Puntanen, Pia, Valkianvaaran voittajat. Etelä-Savon pelstuslaitos, 100 vuotta vakinaista palo- ja pelastustoimintaa. Bookwell Oy, Porvoo 2011.
Putkinotkosta Sydänmaalle. Mikkelin läänin lukemisto. Toimittanut Pentti Ruohonen. Julkaisija Mikkelin läänin maakuntaliitto r.y. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1983.
Pylkkänen, Anita, Pohjoismaista ystävyystoimintaa neljän vuosikymmenen aikana Mikkelissä 1940-1980 (Nordisk vänskapsverksamhet under fyra årtionden i Mikkeli 1940-1980).
Riekki, Helena, Mikkelin tuomiokirkko 1897-1997. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1997.
Ristiina 1649-1849. Pitäjän ja seurakunnan 300-vuotiset vaiheet. Kirjoittanut Lennert Pinomaa et al. Julkaissut Ristiinan seurakunta ja kunta. Mikkeli 1949.
Ristiinan historia I. Esihistoriasta vuoteen 1865. Kirjoittanut Hannele Wirilander. Ristiinan kunta. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo. Pieksämäki 1989.
Rytkönen, Aleksanteri, Murtotietoja Mikkelistä. Suur-Savon kirjapaino O.-y., Mikkeli 1912.
Salovaara, Kalevi, Poikavuosien Mikkeliä. AO-paino, Mikkeli 2012.
Salovaara, Kalevi, Päämajakaupunki pommituksessa. Punalentäjien hyökkäykset Mikkeliin v. 1940. Mikkeli Painos Oy, Mikkeli 1986.
Salovaara, Kalevi (toim.), Wanhan wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Jalkaväkimuseo 1982-2002. Jalkaväen säätiö. Oswald interkopio, Mikkeli, 2002.
Sarmela, Matti, Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Suomalaisin Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1994.
Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet ja keskiaika. Kirjoittaneet Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander ja Kauko Pirinen. Toinen kokonaan uudistettu laitos. Kustannuskiila Oy, Kuopio 1988.
Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kirjoittanut Kauko Pirinen. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982.
Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kirjoittanut Veijo Saloheimo. Kustannuskiila Oy, Kuopio 1990.
Savon historia III. Savo kaskisawujen kautena 1721-1870. Kirjoittanut Kaarlo Wirilander. Toimituskunta Ilmari Salomies, Kauko Pirinen, Martti Ruutu, Heikki Waris, Kaarlo Wirilander. Savon Säätiö. Savon Sanomain Kirjapaino Oy, Kuopio 1960.
Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Kirjoittanut Hannele Wirilander. Toimituskunta Eino Murtorinne et al. Savos Säätiö. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008.
Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Kirjoittaneet Erkki Kinnunen, Eino Lyytinen, Hannu Soikkanen, Teppo Vihola. Toimituskunta Einomurtorinne et al. Savon säätiö. Gummerus kirjapaino oy, Jyväskylä 2006.
Sihvo, Hannes, Kirjojen Mikkeliä. Katsaus kirjallisuuden Mikkeli-kuvauksiin. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkaisuja 12. 11.5.1988. Painotuote Ihalainen, Mikkeli 1988.
Sikanen, Matti, Muistatko Mikkeliä. 2004.
Sikanen, Matti, Muistatko vanhaa Mikkeliä. 2010.
Suomen historian dokumentteja 1. Toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1968.
Suomen historian dokumentteja 2. Toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1970.
Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987.
Suomi 75. Dokumentteja. Toimittaja Marja-Liisa Saarni. Weilin+Göös, Gummeruk-sen Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.
Tarasti, Kristiina, Mikkelin satavuotias kansakoululaitos 1872-1972. Mikkelin kaupungin kansakoulut. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1972.
Tavaststjerna, Karl August, Kertomuksia ja kuvauksia. Suomentanut Juhani Aho. WSOY, Porvoo 1896.
Toiviainen, Jaakko, Porrassalmi 1789. Sotahistoriallisen seuran julkaisuja V. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1980.
Toiviainen, Mauri, Kadonnut kaupunki. Elämää 1950-luvun Mikkelissä. Mikkelin valokuvakeskuksen julkaisuja 2. 2011.
Tolonen, Sirpa, Ryysyprinsessat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1979.
Topelius, Z. Matkustus Suomessa. Toimittanut Aarni Krohn. Kustannus Oy Littera. Arvi A. Karisto Oy:n Kirjapaino. Hämeenlinna 1984. (Alkuperäisteos: Suomalaisen Kirjallisuuden-seuran kirjapainossa 1873 Helsingissä)
Tulkittua Tuuvaa. Näkökulmia merkkivuoteen 1809 Mikkelin seudulla. Toim. Pia Puntanen. Mikkelin kaupungin museot. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009.
Tutuilla teillä. Kotiseututietoa Jyväskylästä. Työryhmä: Pekka Mäkelä (toimitus), Teuvo Kaipainen (piirrokset ja taitto), Liisa Aaltonen, Ulla-Maija Kankaanpää, Sanni Kankainen, Pekka Luoto, Marja Tuononen, Irmeli Vaherto. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 1987.
Usmala, Helmi, Piirsin Mikkeliä. Julkaisija Mikkeli-Seura. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984.
Viitamies, Janne, Kumous ja kompromissi. Mikkelin työväki ja kansalaisten Suomi 1890-1918. Mikkelin työväenyhdistyksen historia I. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1990. Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982.
Vuorela, Toivo (toim.), Suomen kansankulttuurin kartasto 1, aineellinen kulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1976.
Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995.
Väänänen, Kyösti, Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkelin kaupungin kirjastolautakunta. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1968.
Väänänen, Kyösti, "Pojat, tulen poistajat...". Mikkelin VPK 1879-1979. Mikkelin Vapaaehtoinen palokunta r.y. Oy Länsi-Savo, Mikkeli 1979.
Väänänen, Kyösti, Savon Prikaatin historiaa. Savon Prikaatin kilta. Oy Länsi-Savon offsetpaino, Mikkeli 1978.
Kaupunginosa- ja kylähistoriikit
Aseman kulmilta ja kylän kujilta. Hietasen kyläperinne. Savilahden Kirjapaino Ky, Mikkeli 1992.
Astuvan perilliset. Elämää Suurlahdentien varrella Ristiinassa. Someen maa- ja kotitalousseura. Livonia Print, Rikka, Latvia 2012.
Entisaikaa Lähemäellä. Lähemäki-Peitsari-Seura r.y. Valiokopio Ky, Offset, Mikkeli 1986.
Harjumaan koulupiiri I. Monistus: Mikkelin kansalaisopisto, Maalaiskunnan sivuosasto 1982.
Harjumaan koulupiiri, kotikyläni, osa II. Monistus: Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopisto 1984.
Hiirolan kylähistoriaa. Monistus: Mikkelin mlk 1987.
Himalansaaren, Mahkolan, Surnoin, Heinniemen ja Hotakan kylähistoria. Ristiina 1985.
Ihastjärven perinnekirja. Kirjapaino VERBI Oy, Espoo 1989.
Järvenpään koulupiiri, kotikyläni I. Ristiina 1982.
Kaskiajalta nykypäivään. Lahnaniemen koulupiirin LAhnaniemen, Lelkolan, Merrasmäen ja Monikkalan kylähistoriikki. Toim. Erkki Laamanen ja Hannu Outinen. LÄnsi-Savo Oy 1995.
Kinttupoluilta pikiteille. Perinnetietoa Rämälän koulupiiristä. 1995.
Koivakkalan koulupiiri, kotikyläni II. 1985.
Koljola, Närhilä, Ylölä - kyläkujilta. Ristiina 1987.
Kotikyläni Kuomion koulupiiri I. Ristiina 1983.
Lehmuskylä - meidän kaupunginosamme. Lehmuskylä-Seuralle toimittaneet: Anna Mari Salonranta, Pauli Ihalainen, Viljo Lyytikäinen, Teuvo Mäkinen, Kalevi Pulkka. Kannet: Painotuote Ihalainen. Teksti: Mikkelin kaupungin monistamo 1995.
Liukkolan Sydänmaasta Syväsmäeksi. Erään kylän tarina 1500-luvulta 1990-luvulle. 1995.
Mikkelin Emolan perinnekirja. Tekijät: Sylvi Homan, Hilkka Halinen, Eino Matilainen, Lea Piikki. 1985.
Muisteluksia Vuolingolta. Tekijä Erkki Laamanen. Mikkeli 1982.
Olen Urpolasta. Urpolan kaupunginosan mennyttä elämää lasten ja aikuisten silmin. Kirj. Marija Vantti. Urpola-Seura ry, 2012.
Otavan ja Liukkolan koulupiirit I. 1982.
Perinnetietoa Anttolan Pitkälahdesta. Toim. Paavo K. Korhonen. Siniprint Oy, Helsinki 1995.
Perinnetietoa Anttolasta. Anttola 1988.
Perinnetietoa Heinälahden koulupiiristä, osa I. 1984.
Perinnetietoa Koskentaipaleesta. 1987.
Perinnetietoa: Parkkilan koulupiiri. Monistus: Mikkelin kansalaisopisto, Maalaiskunnan sivuosasto 1982.
Perinnetietoa Vanhalan koulupiirin alueelta. Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopiston "Tunne kyläsi - tallenna tieto" opintopiirin työryhmä 1989. Painopalvelu Marttinen, Juva 1990.
Pitkospuilta kiskojen kolkkeeseen. Perinnetietoa Kalvitsan seudulta. 1990.
Pitkäaho-kirja. Kirjoittanut Martta Juuti, julk. Pitkäaho-seura ry. AO-Paino Mikkeli 2010.
Rahulan ja Kuvaalan perinnetieto. 1987.
Rantakylää - ennen ja nyt. Koonnut Jenny Nisula. Paino, Mikkelin maalaiskunta 1988.
Ristiinan kylälahden seudun menneisyyttä. Kylälahti, Marjoniemi, Lappilanmäki, Inkarila, Tarhola, Outila, Huttula. Kirj. Katri Pulkkinen. Päijät-Paino Oy, Lahti, 2010.
Sairilan seudun historiaa, perinnettä ja nykypäivää. Painopaikka Valiokopio Ky., Mikkeli 1991.
Toijolan koulupiiri, kotikyläni I. Ristiina 1982.
Vanhamäen vaiheita. 1993.
Vehmaskylän vaiheita. Kirj. Juha Hytönen. 1998.
Vitsiälän alueen perinnekirja. Ristiina 1986.
Vuolinko II. Järjestö-, harrastus-, koulu- ja kirkollinen toiminta. 1984.
Vuolinko III. Työn perinne. 1984.
Opetusmonisteet
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987.
Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985.
Kotiseutuni Mikkeli. Kotiseutuopin työkirja. Laatineet: Raili ja Seppo Häkkinen sekä Sisko ja Teuvo Tiihonen. Oy Länsi-Savo, Mikkeli 1969.
