Savon syntyseutu

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Tuukkalan kalmisto)
(Tuukkalan kalmisto)
Rivi 62: Rivi 62:
 
'''Kirkkorakenteita''' alueellamme ovat Kivisakasti ja Hirvensalmen Lampuunlahti, piispan kestikievari ja rukoushuone, jotka ovat keskiaikaisia 1400-luvulta.
 
'''Kirkkorakenteita''' alueellamme ovat Kivisakasti ja Hirvensalmen Lampuunlahti, piispan kestikievari ja rukoushuone, jotka ovat keskiaikaisia 1400-luvulta.
  
'''Kultti- ja tarinapaikat'''
+
'''Kultti- ja tarinapaikat''' ovat kohteita, joihin liittyy vahavasti aineetonta kulttuuriperintöä, kansanuskomuksia ja tarinoita. Tällaisia ovat mm. kuppikivet, joita on useita eri puolilla aluetta. Kuppikiviä käytettiin uhraamiseen, kivien kuoppiin, kuppeihin laitettiin viljaa tms. tuomaan onnea. Tarinapaikkoja taas ovat mm. Anttolan Kähkölänsaaren viereinen saari, jossa kerrotaan näkyneen valoa sinne kätketyn aarteen merkkinä. Samoin Haukivuoren Hulkonlahdessa sijaitseva Hulkonkivi on tarinapaikka, ns. pirunkivi.<br />
Hirvesalmella kolme kuppikiveä, yksi epävarma
+
Kuppikiviä useita eri puolilla  
+
Haukivuoren Hulkonselän pirunkivi
+
Vitjasenlahden Kähkölänsaaren kalmisto, tarinapaikka, aarre ja valoja
+
Kotilahden uhrikivi Ristiinassa, merovinkiaikainen, harvinainen, varma?
+
  
'''Moniperiodiset'''
 
Visulahden Lampila, kolme rautakautista asuinpaikkaa, kiviröykkiöt, myös historiallisia, 1,2 km kalmistosta
 
Orijärvi Kihlinpelto, muinaispellot ja raha-aarre
 
Porrassalmenpelto, Kyyhkylän löytöalue
 
Vuolinko, koekaivettu 2010, todennäköinen rautakautinen asutus   
 
 
'''Irtolöydöt''' HIrvensalmi, kourutaltti, reikäkivi, kourutaltan katkelma
 
Ristiina, Astuvansalmen meripihkariipukset, muut kvartsilöytöjä tmv.
 
 
Mikkeli, rautakautisia lasihelmiä, kvartsi-iskoksia, Mikkelin torilta kehdonjalaksen muotoinen kuokka, rautainen nuolenkärki, Nikaran pellolta soikea kupurasolki ja tulusrauta, viikinkiaikainen keihäänkärki Rantakylä, kivikautinen kirves tai taltta Siikasalmen th, kupurasolki Silvasti, kaksiteräinen kivikirves, uurrenuija Puulavedeltä, kourutaltta, tasavartinen solki Visulahti, kankiketjun nivel Visulahti, ruuhi
 
 
Anttola, kivikirves
 
Haukivuori, kivikautinen reenjalas, 4900 ekr.
 
  
 
'''Taide- ja muistomerkit'''<br />
 
'''Taide- ja muistomerkit'''<br />

Versio 14. tammikuuta 2013 kello 10.55

Mikkelin torin itälaidalla on kiveykseen merkittynä kivikautisen kuokan löytöpaikka. Kuva: Leena Hangasmaa 2012.

Mikkelin seudulla ovat liikkuneet Savon ensimmäiset asukkaat. Koko maakunta on saanut nimensä Mikkelin Savilahden - ruotsiksi Savolax - mukaan.

Sisällysluettelo

Kivi- ja rautakauden jäljet

Merkit ihmisen liikkeistä Mikkelin seudulla ilmaantuivat viimeisen jääkauden jälkeen. Keitä olivat seudun ensimmäiset asukkaat? Siitä ei ole varmuutta - juuremme ovat lappalaisissa, hämäläisissä ja karjalaisissa. Kivikauden asutusjälkiä löytyy erityisesti Ristiinasta ja Haukivuorelta. Rautakaudella asutus keskittyi nykyisen Mikkelin kaupungin ympärille. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kivikautiset asuinpaikat sijaitsivat parhailla kesämökkipaikoilla ja rautakautiset asuinpaikat parhaan peltomaan äärellä.

Muinaisjäännökset

Kivikautiset ja varhaismetallikautiset muinaisjäännökset kartalla. Löydöt sijoittuvat vesistöjen varsille. (Kartta: Etelä-Savon maakuntaliitto)

Esihistorian ajan ihmisten reittejä ja elämäntapaa voidaan jäljittää muinaisjäännösten perusteella. Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Kulttuurimaisemassa ne muodostavat vanhimman ajoitettavan elementin. Muinaisjäännökset kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Toiset ovat kokonaan maan peitossa kuten asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Irtaimet muinaisesinelöydöt tulee toimittaa valtiolle, mutta löytäjä voi saada niistä korvauksen. Muinaisjäännöstentiedot löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muinaisjäännösrekisteristä. Rekisterissä on Mikkelistä 178 kohdetta, Ristiinasta 100 ja Hirvensalmelta 34 kohdetta.

Ajoitus

Muinaisjäännöksiksi luetaan paitsi esihistoriallisen, myös historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Esineissä ja hylyissä aikarajana pidetään sataa vuotta, mutta kiinteiden muinaisjäännösten osalta tilanne ei ole aivan niin yksiselitteinen. Viime kädessä Museovirasto ratkaisee kohteen statuksen. Suurin osa tunnetuista muinaisjäännöksistä on kivikautisia. Ristiinan löydökset keskittyvät kivi- ja varhaismetallikauteen, kun sen sijaan Mikkelissä on merkittävä rautakautisten löytöjen keskittymä. Hirvensalmella löytöjen määrä on suhteellisen vähäinen, mikä kertonee ennen kaikkea vähäisestä tutkinnasta. Huomattavaa on, että kivikauden jälkeen Etelä-Savossa seurasi lähes 2000 vuoden löydötön kausi. Kivikauden jälkeinen aika oli Itä-Suomessa etupäässä luu- ja puukautta aina vuoden 800 jKr. tienoille, ja tästä syystä ajalta ei ole muinaisjäänteitä. Aiheesta lisää Mikkelin kaupungin historiasivuilla

Muinaisjäännöstyypit

Asuin- ja hautapaikat muodostavat suurimman osan kiinteistä muinaisjäännöksistä. Karkeasti sanottuna kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat hyvillä kesämökkipaikoilla, etelään olevilla hiekkarannoilla. Rautakautinen asutus puolestaan on sijoittunut vanhimpien maatilojemme tienoille ja osittain jäänyt niiden allekin. Kivikaudella elettiin keräilystä, kalastuksesta ja metsästyksestä, rautakaudella viljanviljely alkoi voittaa sijaa. Elinkeinot näkyivät asuinpaikkojen sijoittelussa.

Kivikautiset asuinpaikat maastossa ovat erilaisia painanteita, tulisijan jäänteitä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrostumaa eli likaantunutta maata. Esihistoriallisen ajan loppupuolella asuinrakennukset alkoivat kehittyä kohti hirsirakennuksia, jolloin muinaisjäännöksiinkin alkoi tulla kivijalkoja ym.

Hirvensalmella on löydetty vain kivikautisia asuinpaikkoja (8klp), esimerkiksi Hiekkaniemi.

Ristiinassa kivikautisia asuinpaikkoja on 34, jonka lisäksi varhaismetallikautisia paikkoja on 12. Esimerkiksi Akanlahdessa on iso ja kivikaudelta pronssikaudelle jatkunut asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkoja ei Ristiinassa ole lainkaan.
Mikkelissä on 70 esihistoriallista asuinpaikkaa, joista kivikautisia on 58. Merkittäviä keskittymiä on Haukivuorella, Anttolassa ja Ristiinasta Mikkeliin tuovan vesireitin varrella, esim. Annila ja Varsavuori. Mikkelin ainoat pronssikautisset asuinpaikat sijaitsevat Haukivuorella: Lintuniemi, Oininginlampi, Oininginsalo ja Pyttylahti.

Kuten asuinpaikat, myös hautapaikat kertovat niistä paikoista, jonne ihmiset ovat asettuneet. Ristiinan tiedossa olevat esihistorialliset hautapaikat ovat kaikki ns. lapinraunioita. Lapinraunioiksi nimitetään sisämaassa sijaitsevia röykkiöhautoja, joiden kuviteltiin olevan lappalaisten tekemiä. Ne ovat useimmiten rannan tuntumassa tai vedelle antavalla kalliolla olevia kiviladelmia. Ruumis oli poltettu ja jäännökset haudattu röykkiöön. Kaikkia seudun lapinraunioita ei ole tutkittu.

Rautakautiset ja keskiaikaiset muinaisjäännökset kartalla. Asutus keskittyy Mikkelin lähiympäristöön. (Etelä-Savon maakuntaliitto)
Rautakauden tavanomaisin hautaus oli polttohautaus. 500 jkr. alettiin tehdä esineellisiä ruumishautoja, jotka syrjäyttivät polttohautaukset vasta ristiretkiajan (1025–1300 jKr.) jälkeen.

Hautapaikkojen perusteella Mikkelissä asuttiin 1000-luvun tienoilla Tuukkalan, Porrassalmen ja Kyyhkylän maisemissa, Visulahden-Sairilan tienoilla sekä nykyisen Rantakylän alueella. Lue lisää rautakaudesta Savossa.

Tuukkalan kalmisto

Jo 1800-luvun lopulla löydetty Tuukkalan kalmisto on Savon suurin ja rikkain rautakautinen kalmisto. Sen vanhimmat hautaukset ajoittuvat 1000-luvulle ja nuorimmat 1200-luvun lopulle. Tuukkalan kalmiston ensimmäiset haudat löydettiin vuonna 1886 armeijan harjoituskenttää tasoitettaessa. Kalmistosta on tutkittu yhteensä 59 hautaa, mutta alueelta tiedetään tuhoutuneen yli kymmenen hautaa. Tutkituista haudoista 36 ruumishaudassa ja kahdessa polttohaudassa oli esineistöä. Esineettömiä ruumishautoja oli kymmenen ja polttohautoja yksitoista. Neljästä haudasta todettiin arkun jäännöksiä. Yksi vainaja oli asetettu arkkuun rukiin olkien päälle.

Vainajat on haudattu rikkaasti koristelluissa puvuissa ja hautaan on laitettu mukaan kallisarvoisia koruja. Korujen muotokieli on omintakeinen. Kalmiston löytöaineiston perusteella luonnosteltiin jo vuonna 1889 Tuukkalan muinaispuku, josta 1930-luvulla laadittiin pukurekonstruktio. Vuonna 1994 valmistui uusimpiin mikroskooppisiin ja kemiallisiin tutkimustuloksiin pohjautuva Mikkelin seudun muinaispuku. Sen kaikki tärkeimmät yksityiskohdat on saatu Tuukkalan vuonna 1886 tutkitusta haudasta nro 26, joka ajoittuu vuoden 1200 tienoille. Mikkelin seudun puku on kaikista muinaispuvuistamme värikkäin. Puvun tärkein vaatekappale on vaaleansininen, pitkähihainen, villapalttinainen mekko, joka kiinnitetään leuan alta hopeasoljella. Pitkän mekon päällä on oranssinpunainen, olkapäiltä soljilla kiinnitettävä vaippahame. Tämän päälle sidotaan komeasti kuvioidulla nauhalla vaaleamman punakeltainen esiliina, jossa vyötäistä ja helmaa koristavat pronssispiraalipunokset. Esiliinan kummassakin päässä on lisäksi tummansiniset lautanauhat. Koko komeuden päällä on vielä pitkillä hapsuilla somistettu ja hopeasoljella kiinnitetty tummansininen vaippa.

Vuonna 2009 alueella tehtiin kaivauksia, jolloin löydettiin toistakymmentä uutta hautaa, mm. rikkaasti koristeltu lapsen hauta.



Työ- ja valmistuspaikat
Historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikat liittyvät pääsääntöisesti tervanpolttoon tai kaskiviljelyyn, ja käsittävät tervahautoja, hiilimiiluja ja kaskiröykkiöitä.

Hylyt
Alueemme vedenalaiset muinaisjäännökset ovat aikojen kuluessa uponneita hylkyjä. Lähes kaikki Mikkelin hylyt sijaitsevat Anttolassa, jossa Harmolansalmessa, Kirkonkylänlahdessa ja Lotjasaaressa on kaikissa useita hylkyjä. Myös Ristiinan Juurisalmessa on yhteensä viisi hylkyä.

Puolustusvarustukset käsittävät mm. linnavuoria, Kustaan sodan aikaisia taistelupaikkoja ja I maailmansodan aikaisia taisteluvarustuksia. Mikkelin alueen puolustusvarustukset ovat joko ajoittamattomia linnavuoria, kuten kiinnostava Otralan muinaislinna tai Kustaan sodan varustuksia, kuten Porrassalmi ja Tuukkalanvuori. Ristiinassa varustuksia on 6, tunnetuimpana Brahenlinnan rauniot. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia on mm. Hirvensalmen Kissakoskella ja [1] Ristiinan Kaitajärvellä.


Maastossa kulkiessa törmää usein erilaisiin kivirakenteisiin, röykkiöihin ja kasoihin. Lähes aina ne ovat jälkiä ihmisen toimista. Osa on hautoja, osa kaski- tai viljelysraunioita, osa uuneja tai rakennusten pohjia, tai muuten vain jostakin syystä kerättyjä kivikasoja.

Arkeologit tunnistavat ja ajoittavat kiviröykkiöt useilla eri tavoilla: esimerkiksi hautaröykkiöt ovat tietynlaisissa paikoissa ja maisemissa. Korkeussijainti, maaston muodot, sijainti suhteessa vesistöihin asettavat ensimmäiset koordinaatit. Historiallisista kartoista esim. 1600-1700-luvuilta voidaan nähdä peltojen ja asutuksen paikkoja. Tärkein tieto tietysti kaivauksilla: haudoissa on hauta-anteja, esineitä tai koruja, sekä palanutta luuta.

Kivirakenteet ovat pääosin ajoittamattomia, ainoastaan kaksi on todettu Mikkelissä esihistoriallisiksi, Sairilan todennäköinen hautaröykkiö ja Leniuksen pellolla olleet 20 todennäköistä hautaröykkiötä.


Kirkkorakenteita alueellamme ovat Kivisakasti ja Hirvensalmen Lampuunlahti, piispan kestikievari ja rukoushuone, jotka ovat keskiaikaisia 1400-luvulta.

Kultti- ja tarinapaikat ovat kohteita, joihin liittyy vahavasti aineetonta kulttuuriperintöä, kansanuskomuksia ja tarinoita. Tällaisia ovat mm. kuppikivet, joita on useita eri puolilla aluetta. Kuppikiviä käytettiin uhraamiseen, kivien kuoppiin, kuppeihin laitettiin viljaa tms. tuomaan onnea. Tarinapaikkoja taas ovat mm. Anttolan Kähkölänsaaren viereinen saari, jossa kerrotaan näkyneen valoa sinne kätketyn aarteen merkkinä. Samoin Haukivuoren Hulkonlahdessa sijaitseva Hulkonkivi on tarinapaikka, ns. pirunkivi.


Taide- ja muistomerkit
Kalliomaalaukset Anttola, Luonteri Mikkeli, Verijärvi Hirvensalmi, Hahlavuori Ristiina, Astuvansalmi Ristiina, Uittamonsalmi

Astuvansalmi
Astuvan ukko. Astuvansalmen kalliomaalausten edustalta järvestä löytynyt meripihafiguuri. Kuva: Museovirasto.

Savilahti - seurakunta ja pitäjä syntyy

Kivisakasti

Kivisakasti


Kreivin Ristiina

Brahen linnan raunioita syksyllä 2012. Kuva: Harri Heinonen









Seurakunnat vakiintuvat

Hirvensalmen seurakunnan vanha kellotapuli on saanut nykyisen hahmonsa 1783. Kuva: Aada Mustonen 2012.
Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma